Itamar Ben-Gvir
Itamar Ben-Gvir (hepr. איתמר בן גביר; s. 6. toukokuuta 1976 Mevasseret Zion) on israelilainen politiikko, joka on toiminut maan kansallisen turvallisuuden ministerinä vuodesta 2022. Ben Gvir kuuluu Benjamin Netanjahun vuoden 2022 hallituskoalition jyrkimpiin äärioikeistolaisiin. [2] Ben-Gvir on äärioikeistolaisen Otzma Yehudit-puolueen johtaja.
Itamar Ben-Gvir | |
---|---|
איתמר בן גביר | |
Ben-Gvir vuonna 2022. |
|
Kansallisen turvallisuuden ministeri | |
29.12.2022–
|
|
Knessetin jäsen | |
2021-
|
|
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 6. toukokuuta 1976 Mevasseret Zion |
Puoliso | Ayala Nimrodi |
Lapset | 6 [1] |
Tiedot | |
Puolue | Otzma Yehudit |
Nimikirjoitus |
|
Elämä
muokkaaBen-Gvir syntyi vuonna 1976 mizrahijuutalaiseen perheeseen. Hänen äitinsä oli syntynyt Irakin Kurdistanissa, mutta muutti teini-ikäisenä Palestiinaan, joka oli tuolloin Britannian hallinnon alaisena. Hän liittyi Irguniin, joka oli brittiläistä hallintoa vastustava ja juutalaisten itsemääräämisoikeutta Palestiinassa ajava terroristijärjestö. Ben-Gvirin isovanhemmat isän puolelta olivat myös syntyneet Irakissa, mutta hänen isänsä syntyi Jerusalemissa. Kuten monet mizrahijuutalaiset, Ben-Gvirin vanhemmat olivat suhteellisen konservatiivisia ja noudattivat uskonnollisia perinteitä. He eivät kuitenkaan olleet erityisen uskonnollisia ja äänestivät toisinaan vasemmistolaista työväenpuoluetta. [3]
Vuosi Ben-Gvirin syntymän jälkeen Israelissa nousi valtaan maan historian ensimmäinen oikeistohallitus. Pääministeri Menachem Begin solmi rauhansopimuksen Egyptin kanssa, mikä mahdollisti hallitukselle keskittymisen enemmän kotimaan asioihin ja vähemmän Israelin ja arabien väliseen konfliktiin. Beginin hallitus liitti Itä-Jerusalemin Israeliin vuonna 1980 ja seuraavina vuosina lisäsi Länsirannalla ja Gazassa sijaitsevan maan pakkolunastuksia sekä kovensi linjaansa palestiinalaisten vastarinnan suhteen Israelissa ja miehitetyillä alueilla. Palestiinalaisten turhautuminen purkautui joulukuussa 1987 ja aloitti ensimmäisen intifadan, joka jatkui vuoteen 1993 saakka.[3]
Ensimmäisen intifadan aikana Ben-Gvir alkoi omaksua äärinäkemyksiä. Hän liittyi äärioikeistolaisen Moledet-puolueeseen. Myöhemmin hän toimi nuorisokoordinaattorina Kakh-liikkeessä, jonka poliittinen siipi kiellettiin vuonna 1994 sen tuettua samana vuonna tapahtunutta Patriarkkojen haudan joukkomurhaa. Israelin pääministeri Jitzhak Rabin luovutti syyskuussa 1995 kuuden Länsirannan kaupungin hallinnan Palestiinan itsehallinnolle. Tämä päätös herätti raivoa monissa oikeistolaisisraelilaisissa. Ben-Gvir esiintyi Israelin televisiossa pitäen kädessään Rabinin autosta varastettua nokkakoristetta ja uhkaili pääministeriä. Kolme viikkoa myöhemmin Rabin murhattiin. [3][4]
Ben-Gvirin näkemykset olivat niin äärimmäisiä, että hänet vapautettiin Israelin pakollisesta asepalveluksesta. Vapautuksen jälkeen hän opiskeli Meir Kahanen perustamassa koulussa. 2000-luvulla Ben-Gvir opiskeli oikeustiedettä Ono Academic Collegessa. Suoritettuaan oikeustieteen tutkinnon vuonna 2008 Israelin asianajajaliitto esti häntä ensin osallistumasta asianajotutkintoon rikostuomioiden vuoksi. Vuonna 2012 Ben-Gvir sai oikeuden toimia asianajajana. Ben-Gvir on edustanut useita äärioikeistolaisia juutalaisaktivisteja, joita on epäilty terrorismista ja viharikoksista. [3][5]
Vuonna 2021 Ben-Gvir valittiin Knessetiin osana oikeistolaista Tkuma-allianssia, ja hänet nimitettiin turvallisuusministeriksi Benjamin Netanjahun johtamaan hallitukseen vuonna 2022. Tässä roolissa hänen vastuulleen kuuluvat muun muassa poliisivoimat ja rajavartiosto. Ministerikaudellaan Ben-Gvir on vaatinut poliittisten vastustajiensa karkottamista, ja aiemmin hän on kehottanut poliiseja avaamaan tulen palestiinalaisia kivien heittäjiä vastaan Jerusalemissa. Kansallisen turvallisuuden ministerinä hän on rohkaissut poliisia ottamaan kovan linjan hallituksen vastustajia kohtaan. Elokuussa 2023 Ben-Gvir totesi: ”Oikeuteni, vaimoni ja lasteni oikeus liikkua teillä Juudeassa ja Samariassa on tärkeämpää kuin arabien liikkumisvapaus.” Nämä kommenttit tuomitsivat niin Palestiinalaishallinto kuin Yhdysvaltain ulkoministeriökin rasistisina. [3][6][7]
Alkuvuodesta 2023 Ben-Gvir herätti huomiota oikeusjärjestelmän uudistamispyrkimysten myötä. Hän vaati poliiseille kovempaa otetta mielenosoituksia vastaan ja uhkasi erota koalitiosta. Hamasin hyökkäyksen jälkeen 7. lokakuuta 2023 Ben-Gvir ryhtyi aseistamaan israelilaisia siirtokuntia ja edisti hellempiä aseomistuslakeja. Knesset hyväksyi aloitteen, mikä johti aselupien voimakkaaseen kasvuun Länsirannan siirtokunnissa, väkivalta palestiinalaisia kohtaan lisääntyi ja poliisin tutkimukset väkivaltaisuuksista vähenivät merkittävästi. [3]
Lähteet
muokkaa- ↑ Ben Gvir’s wife: Yes, I carry a gun, ‘deal with it’ The Times of Israel. Viitattu 14.11.2022. (englanniksi)
- ↑ Israelin parlamentti vahvisti: Benjamin Netanjahu palaa valtaan Iltalehti. Viitattu 29.12.2022.
- ↑ a b c d e f Itamar Ben-Gvir Britannica. (englanniksi)
- ↑ Who is Israel’s far-right, pro-settler Security Minister Ben-Gvir? Al Jazeera. (englanniksi)
- ↑ The Rise of Itamar Ben Gvir Fathom. (englanniksi)
- ↑ US condemns Israeli minister Ben Gvir's 'inflammatory' Palestinian comments BBC. (englanniksi)
- ↑ Who is Itamar Ben-Gvir, the far-right minister who visited a contested Jerusalem holy site? AP. (englanniksi)
Aiheesta muualla
muokkaa- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Itamar Ben-Gvir Wikimedia Commonsissa