Itä-Yhdysvaltain Grand Prix

Itä-Yhdysvaltain Grand Prix oli Yhdysvalloissa järjestetty Formula 1 -sarjan osakilpailu, jota ajettiin 19761980, 1982 sekä 19841986.

Yhdysvallat Itä-Yhdysvaltain Grand Prix
Rata Detroitin katurata
Sijainti Detroit, Michigan, Yhdysvallat
Ratatyyppi Katurata
Radan pituus 4,023 km
Kilpailun pituus 63 kierrosta, 259,560 km
Eniten voittoja
Kuljettajat Yhdistynyt kuningaskunta James Hunt,
Brasilia Ayrton Senna (2)
Tallit McLaren (3)
Viimeisin kilpailu (1986):
Voittaja Brasilia Ayrton Senna
(Lotus-Renault)
Voittoaika 1:51.12,847
Toinen Ranska Jacques Laffite
(Ligier-Renault)
Kolmas Ranska Alain Prost
(McLaren-TAG)
Paalupaikka
Kuljettaja Brasilia Ayrton Senna
(Lotus-Renault)
Paaluaika 1.38,301
Nopein kierros
Kuljettaja Brasilia Nelson Piquet
(Williams-Honda)
Kierrosaika 1.41,233 (kierroksella 41)

Nimitystä käytettiin alun perin erottamaan Watkins Glenissä ajettu Yhdysvaltain Grand Prix uudesta Länsi-Yhdysvaltain Grand Prix’sta, joka ajettiin Long Beachin katuradalla.[1] Itä-Yhdysvaltain Grand Prix ajettiin Watkins Glenissä kauteen 1980 saakka.[2] Nimi palautettiin käyttöön, kun Detroit sai oman kilpailun 1982.[3] Vuoden 1983 Detroitin kilpailu ajettiin Yhdysvaltain Grand Prix’n nimellä, mutta nimi muutettiin takaisin Itä-Yhdysvalloiksi kausiksi 19841986, vaikka kausilla 1985 ja 1986 ajettiinkin vain yksi kilpailu Yhdysvalloissa. Kaudeksi 1987 Detroitin kilpailu nimettiin jälleen Yhdysvaltain Grand Prix’ksi, eikä Itä-Yhdysvaltain Grand Prix nimeä ole sen jälkeen käytetty.

Voittajat

muokkaa
Kausi Kuljettaja Valmistaja Rata Raportti
1976   James Hunt McLaren-Ford Watkins Glen Raportti[4]
1977   James Hunt McLaren-Ford Watkins Glen Raportti[5]
1978   Carlos Reutemann Ferrari Watkins Glen Raportti[6]
1979   Gilles Villeneuve Ferrari Watkins Glen Raportti[7]
1980   Alan Jones Williams-Ford Watkins Glen Raportti[8]
1982   John Watson McLaren-Ford Detroit Raportti[9]
1984   Nelson Piquet Brabham-BMW Detroit Raportti[10]
1985   Keke Rosberg Williams-Honda Detroit Raportti[11]
1986   Ayrton Senna Lotus-Renault Detroit Raportti[12]

Lähteet

muokkaa
  1. Long Beach Street Circuit Circuits. ESPN. Arkistoitu 8.11.2019. Viitattu 2.7.2017. (englanniksi)
  2. Watkins Glen Circuits. ESPN. Arkistoitu 3.11.2019. Viitattu 2.7.2017. (englanniksi)
  3. Detroit Street Circuit Circuits. ESPN. Arkistoitu 8.11.2019. Viitattu 2.7.2017. (englanniksi)
  4. Hunt victory takes title down to final round ESPN. Viitattu 2.7.2017. (englanniksi)
  5. Lauda secures second title as Hunt wins ESPN. Viitattu 2.7.2017. (englanniksi)
  6. Reutemann wins at a subdued Glen ESPN. Arkistoitu 18.2.2018. Viitattu 2.7.2017. (englanniksi)
  7. Villeneuve outlines future title credentials ESPN. Arkistoitu 29.6.2018. Viitattu 2.7.2017. (englanniksi)
  8. Jones ends season in winning style ESPN. Viitattu 2.7.2017. (englanniksi)
  9. Watson surges through to take championship lead ESPN. Viitattu 2.7.2017. (englanniksi)
  10. Back-to-back victories boost Piquet's hopes ESPN. Viitattu 2.7.2017. (englanniksi)
  11. Street king Rosberg romps to victory ESPN. Arkistoitu 20.5.2018. Viitattu 2.7.2017. (englanniksi)
  12. DETROIT GRAND PRIX V - RACE RESULT Formula 1.com. Viitattu 2.7.2017. (englanniksi)
Tämä moottoriurheiluun liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.