Ilse Lehiste (31. tammikuuta 1922 Tallinna, Viro – 25. joulukuuta 2010 Columbus, Ohio, Yhdysvallat[3][4]) oli virolais-amerikkalainen foneetikko ja kielitieteilijä.

Ilse Lehiste
Ilse Lehiste vuonna 2009
Ilse Lehiste vuonna 2009
Henkilötiedot
Syntynyt [1]
Tallinna [2]
Kuollut25. joulukuu 2010
Columbus
Kansalaisuus Yhdysvallat, Viro
Koulutus ja ura
Opinnot Hampurin yliopisto, Michiganin yliopisto
Instituutti Ohion osavaltionyliopisto, Michiganin yliopisto

Lehiste syntyi Tallinnassa, missä kävi myös koulunsa. Vuonna 1942 hän aloitti opinnot Tarton yliopiston filosofisessa tiedekunnassa, ja 1944 hän muutti neuvostomiehitystä pakoon Saksaan, missä pakolaisleireillä asuessaan teki Hampurin yliopistoon englantilaisesta prerafaeliittikirjailijasta William Morrisista ensimmäisen väitöskirjansa.[5][4] Toisen maailmansodan jälkeen vuonna 1949 hän muutti Yhdysvaltoihin, aluksi Washingtonin osavaltioon pikkukaupunkiin Seattlesta etelään, minkä jälkeen omienkin sanojensa mukaan asui ”ympäri Yhdysvaltoja”.[5]

Toisen tohtorintutkintonsa Lehiste teki vuonna 1959 Michiganin yliopistoon kielitieteen oppiaineeseen aiheenaan akustinen fonetiikka. Tutkimuksessa hän kykeni hyödyntämään tuolloin uutta spektrografia. Hän jatkoi samassa yliopistossa puheviestinnän laitoksen tutkijana vuoteen 1963, jolloin hän siirtyi Ohion osavaltionyliopistoon ensin slaavilaisten kielten ja kielitieteen laitoksen apulaisprofessoriksi vuoteen 1965 ja vasta perustetun kielitieteen laitoksen johtajaksi vuoteen 1971 asti, minkä jälkeen hän oli uudelleen laitoksen johtajana vielä 1984–1985 ja 1985–1987.[3] Hän jäi eläkkeelle Ohiosta vuonna 1987 mutta vaikutti vuosia sen jälkeen aktiivisesti tutkijana ja osallistui muun muassa usein fonetiikan kongresseihin. Viron itsenäisyyden palautumisen jälkeen (1988) hän teki jälleen paljon yhteistyötä myös virolaisten tutkijoiden kanssa. Ansioistaan hänet palkittiin kunniatohtorin arvolla Essexin yliopistossa 1977, Lundin yliopistossa 1982, Tarton yliopistossa 1989 ja Ohion osavaltionyliopistossa 1999. Hänet valittiin myös Suomen Akatemian ja Viron tiedeakatemian ulkomaiseksi jäseneksi.[4][3]

Lehisten merkittävimpänä teoksena voi pitää hänen Ohion-aikanaan kirjoittamaansa puhutun kielen prosodian yleisesittelyä Suprasegmentals (1970). Suomen ja viron kvantiteettijärjestelmien kannalta tärkeä on hänen artikkelinsa ”The function of quantity in Finnish and Estonian” (1965), ja puherytmin tutkimuksessa merkittävä on hänen artikkelinsa ”Isochrony reconsidered” (1977), jossa hän pohtii uudella tavalla Kenneth L. Piken (1945) alkuaan esittämää kielten rytmistä dikotomiaa paino- ja tavuajoitteisiin kieliin.lähde? Yhdessä tarttolaistutkijoiden kanssa hän ehti julkaista tutkimuksen Livonian prosody liivin prosodiasta (Lehiste ym. 2008).lähde?

Teokset muokkaa

  • Lehiste, Ilse 1960: An acoustic-phonetic study of internal open juncture. Phonetica 5 (Suppl. 1): 5–54.
  • Lehiste, Ilse 1965: The function of quantity in Finnish and Estonian. Language 41: 447–456.
  • Lehiste, Ilse 1970: Suprasegmentals. MIT Press, Cambridge (Mass.).
  • Lehiste, Ilse 1977: Isochrony reconsidered. Journal of Phonetics 5(3): 253–263.
  • Lehiste, Ilse & Peterson, Gordon E. 1961a: Transitions, glides, and diphthongs. Journal of the Acoustical Society of America 33(3): 268–277.
  • Lehiste, Ilse & Peterson, Gordon E. 1961b: Some basic considerations in the analysis of intonation. Journal of the Acoustical Society of America 33(4): 419–425.
  • Lehiste, Ilse & Peterson, Gordon E. 1961c: Vowel amplitude and phonemic stress in American English. Journal of the Acoustical Society of America 33(4): 428–435.
  • Lehiste, Ilse & Teras, Pire & Ernštreits, Valts & Lippus, Pärtel & Pajusalu, Karl & Tuisk, Tuuli & Viitso, Tiit-Rein 2008: Livonian prosody. Suomalais-Ugrilaisen Seuran Toimituksia 255. Suomalais-Ugrilainen Seura, Helsinki.

Lähteet muokkaa

  • Johnson, Keith 2011: Ilse Lehiste. Language 87(2): s. 384–389.
  • Lehiste, Ilse 2001: Sissejuhatus. Teoksessa: Jaan Ross (toim.): Ilse Lehiste: Keel kirjanduses. Ilmamaa, Tarttu. s. 9–12.

Viitteet muokkaa

  1. (fr) Ranskan kansalliskirjasto, data.bnf.fr  . Tieto on haettu Wikidatasta.
  2. Freebase Data Dumps, Google  . Tieto on haettu Wikidatasta.
  3. a b c Teras, Pire: In memoriam Ilse Lehiste (31.01.1922–25.12.2010). Linguistica Uralica XLVII, 2011.
  4. a b c Johnson, Keith: Ilse Lehiste. Language 87(2), 2011. (englanniksi)
  5. a b Lehiste, Ilse: Keel kirjanduses, s. 9. Ilmamaa, 2001. (viroksi)