Ihmiskunnan 100 suurinta
Ihmiskunnan 100 suurinta (engl. The 100: A Ranking of the Most Influential Persons in History) on yhdysvaltalaisen tähtitieteilijän ja fyysikon Michael H. Hartin kirja, jossa hän asettaa ihmiskunnan historian mielestään sata vaikutusvaltaisinta henkilöä tärkeysjärjestykseen ja luonnehtii kutakin muutaman sivun artikkelissa. Lopussa ovat vielä kunniamaininnat kymmenestä täpärimmin listan ulkopuolelle jääneestä.
Vuoden 1978 versio
muokkaaKirjan ensimmäinen painos ilmestyi 1978. Siinä historian 15 vaikutusvaltaisinta henkilöä olivat:
- 1. Muhammed
- 2. Isaac Newton
- 3. Jeesus
- 4. Siddhartha Gautama
- 5. Kungfutse
- 6. Paavali
- 7. Cai Lun
- 8. Johannes Gutenberg
- 9. Kristoffer Kolumbus
- 10. Albert Einstein
- 11. Karl Marx
- 12. Louis Pasteur
- 13. Galileo Galilei
- 14. Aristoteles
- 15. Vladimir Lenin
Vuoden 1992 versio
muokkaaVuonna 1992 Hart laati teoksesta uusitun laitoksen. Siinä olivat mukana pääasiassa samat henkilöt, mutta osittain eri järjestyksessä. Koska Neuvostoliitto oli tällä välin hajonnut, joutuivat Karl Marx, V. I. Lenin ja Josif Stalin sekä myös Mao Zedong siirtymään alemmas. Adam Smith ja Thomas Jefferson sitä vastoin nousivat korkeammalle. Ainoat kokonaan uudet henkilöt uudessa painoksessa olivat Ernest Rutherford, joka useiden arvostelijoiden mukaan olisi kuulunut jo alkuperäiselle listalle sekä Henry Ford ja Mihail Gorbatšov. Näiden tieltä poistettiin Henri Becquerel ja Pablo Picasso sekä alkuperäisen listan viimeisenä ollut Niels Bohr.
Vuoden 1992 versiossa 10 tärkeintä henkilöä olivat samat samassa järjestyksessä kuin aikaisemmin. Sijaluvuilla 11–15 olivat seuraavat nimet:
- 11. Louis Pasteur
- 12. Galileo Galilei
- 13. Aristoteles
- 14. Eukleides
- 15. Mooses
Listan henkilöitä
muokkaaYkkösenä Muhammed
muokkaaHart perusteli Muhammedin sijoittamista listan ensimmäiseksi arvioimalla, että Muhammedin osuus islamin perustamisessa oli huomattavasti suurempi kuin Jeesuksen osuus kristinuskon perustamisessa, ja Jeesuksesta poiketen Muhammedilla oli myös huomattava poliittinen vaikutusvalta. Hän käynnisti arabien valloitusretket, joiden vaikutukset näkyvät vielä nykyisin arabimaailmassa, jota yhdistävät arabian kieli ja kulttuuri. Tämän ainutlaatuisen uskonnollisen ja maallisen vaikutusvallan yhdistelmän vuoksi Hart pitää Muhammedia historian vaikutusvaltaisimpana henkilönä.[1] Jotkut tutkijat ovat kuitenkin kyseenalaistaneet Muhammedin historiallisuuden.
Kakkosena Newton
muokkaaBrittiläisen Isaac Newtonin (1642–1726) vuonna 1687 julkaisema teos Philosophiae Naturalis Principia Mathematica vei Nikolaus Kopernikuksen ja Galileo Galilein aloittaman tieteellisen vallankumouksen maaliinsa. Newtonin teoriat olivat kahden seuraavan vuosisadan ajan synonyymi klassiselle fysiikalle.[2]
Eri ryhmiä
muokkaaHartin listan sadasta henkilöstä kaksi (Kastilian kuningatar Isabella I ja Englannin kuningatar Elisabet I) on naisia. Eurooppalaisia listalla on 69, aasialaisia 18, yhdysvaltalaisia kahdeksan ja muiden alueiden edustajia viisi. Tutkijoita tai keksijöitä on mukaan päässyt 36 (oikeastaan 37, sillä Wilbur ja Orville Wright on laskettu yhdeksi henkilöksi), poliitikkoja tai sotapäällikköjä 31, filosofeja 14 ja uskonnollisia johtajia 11. Taiteilijoita tai kirjailijoita mukana on viisi tai kuusi (Shakespeare, Beethoven, Michelangelo, Bach ja Homeros, ensimmäisessä painoksessa lisäksi Pablo Picasso).
Lähteet
muokkaa- Hart, Michael H.: Ihmiskunnan 100 suurinta. Maailmanhistorian sata merkittävintä henkilöä tärkeysjärjestyksessä. ((The 100. A Ranking of the Most Influential Persons in History, 1978, 1992.) Suomentanut Risto Mäenpää) Helsinki: Artefakti, 1979. ISBN 951-99229-1-1
- Ihmiskunnan 100 suurinta. Historian vaikutusvaltaisimmat henkilöt tärkeysjärjestyksessä. ((The 100. A Ranking of the Most Influential Persons in History, 1978, 1992.) Suomentanut Risto Mäenpää. Uudistettu laitos) Helsinki: Tammi, 1994. ISBN 951-31-0212-2
Viitteet
muokkaa- ↑ Hart, Michael M.: The 100. A Ranking of the Most Influential Persons in History, s. 3–8. Citadel Press, 1978, 1992. Teoksen tiedot Amazon.comissa. (englanniksi)
- ↑ Rossi, Paolo: Modernin tieteen synty Euroopassa, s. 321. ((La nascita della scienza moderna in Europa, 1997.) Suomentanut Lena Talvio) Tampere: Vastapaino, 2010. ISBN 978-951-768-153-7