Ihmisen lisääntyminen
Ihmisen lisääntyminen tapahtuu suvullisesti. Sen vaiheita ovat sukusolujen tuottaminen, parinvalinta, sukupuoliyhdyntä, munasolun hedelmöittyminen, naisen raskaus, synnytys ja lapsen hoito.
Sukusolut muokkaa
- Katso myös: Miehen lisääntymiselimistö ja Naisen lisääntymiselimistö
Ihminen lisääntyy suvullisesti, kuten lähes kaikki muutkin selkärankaiset eläimet. Ihmisyksilö saa alkunsa kahden erilaisen sukusolun yhdistyessä, kun siittiö hedelmöittää munasolun. Tällöin munasolun sisältämä perintöaines yhdistyy siittiön tuottamaan perintöainekseen.[1]
Sukupuolista ihmisnaaras eli nainen tuottaa munasoluja, ja ihmiskoiras eli mies tuottaa siittiöitä. Munasolu on ihmisen suurin solu, ja niitä vapautuu vain yksi naisen jokaista kuukautiskiertoa kohti. Siittiöt ovat hyvin pieniä, mutta niitä syntyy miehen kiveksissä niin paljon, että yhdellä kertaa niitä vapautuu jopa satoja miljoonia. Siittiöiden suurelle määrälle ei ole löydetty vielä selitystä. Vaikka munasolun hedelmöittääkin vain yksi siittiö, hedelmöittymiseen vaaditaan tavallisesti jostain syystä vähintään noin 60 miljoonan siittiösolun kerta-annos.[2] Miesten siittiömäärät ovat jostain syystä selvästi vähentyneet monissa maissa 1900-luvulta alkaen.[3]
Kiveksissä on noin 400 miljoonan siittiön varasto. Siittiöitä alkaa syntyä, kun mies on saavuttanut sukukypsyyden. Miehellä on ulkoiset kivekset, jotta siittiöiden lämpötila ei nousisi liian korkeaksi. Siittiössä on kolme osaa: perintötekijät ovat siittiön päässä, liikkeensä siittiö tuottaa hännällään ja energiansa mitokondrioilla.[4]
Munasoluja syntyy naisen munasarjoissa. Munasolun irtoamista toisesta munasarjasta noin kuukauden välein kutsutaan ovulaatioksi. Irrottuaan munasolu liikkuu munanjohdinta pitkin kohti kohtua. Tällä matkallaan se voi hedelmöittyä, jos se kohtaa siittiön. Naisen kuukautiskiertoon kuuluu munasolun irtoamisen lisäksi myös kohdun sisäseinämän irtoaminen, mistä seuraa verenvuotoa. Tämän tarkoitusta ei tiedetä varmasti.[5]
Parinvalinta muokkaa
Kulttuuri vaikuttaa suuresti ihmisen parinvalintaan, ja siinä on paljon vaihtelua. Jotkin ihmisyhteisöt suosivat yksiavioisuutta, toiset moniavioisuutta. Ihmiset muodostavat usein pariskuntia, jotka lisääntyvät vain keskenään, joskin uskottomuuttakin esiintyy jonkin verran. Ihmiselle on historiansa aikana ollut tyypillistä, että naiset ovat pariutuessaan muuttaneet useammin kuin miehet. Lähisukulaisten väliset liitot eli insesti on kaikissa yhteisöissä kielletty eli tabu, joskin lähisukulaisuuden määritelmät vaihtelevat. Insestiä vähentää myös se, että yhdessä kasvaneet ihmiset eivät yleensä pidä aikuisina toisiaan seksuaalisesti kiinnostavina.[6]
Tutkimukset naisen seksuaalisen halun vaihtelusta kuukautiskierron aikana ovat antaneet vaihtelevia tuloksia. Monessa niistä on kuitenkin havaittu, että nainen on seksuaalisesti halukkaimmillaan kuukautiskierron toisella viikolla.[7]
Yhdyntä ja hedelmöittyminen muokkaa
- Katso myös: Ihmisen seksuaalisuus
Siittiö hedelmöittää munasolun sukupuoliyhdynnässä.[8] Hedelmöittyminen voi ihmisellä tapahtua missä vaiheessa naisen kuukautiskiertoa tahansa. Helpointa se on kuukautiskierron alkupuolen aikana, etenkin kuudentena päivänä kuukautisvuodosta.[9]
Ihmisellä ei ole kiima-aikaa kuten monella eläimellä, vaan nainen voi tulla raskaaksi milloin tahansa vuoden aikana. Lapsia syntyy eniten keväisin ja toiseksi eniten syksyisin, joskin tämä kaava on 1900-luvulta alkaen heikentynyt. Syntyvyyden vuodenaikavaihtelulle on esitetty useita selityksiä.[10]
Raskaus muokkaa
- Pääartikkeli: Raskaus
Kun siittiö on hedelmöittänyt munasolun ja munasolu on siirtynyt kohtuun, nainen on raskaana. Alkio kiinnittyy kohdunseinämään istukan välityksellä, jonka kautta se saa ravintoa äidiltään. Alkiota aletaan kutsua sikiöksi kahdeksan viikon kuluttua hedelmöityksestä, kun sen elinjärjestelmät ovat kehittyneet ja se muistuttaa jo ihmistä. Raskaus kestää keskimäärin 38 viikkoa eli 266 päivää. Yksi nainen kahdestakymmenestä kantaa kaksi viikkoa sitä lyhyemmin tai kauemmin. Sikiöitä ihmisen kohdussa kasvaa yleensä yksi kerrallaan. Kaksoset syntyy noin yhdessä 80 raskaudesta ja kolmoset yhdessä 7000:sta. Sitä useampia lapsia kerrallaan syntyy saman kaavan mukaan noin 80 kertaa harvemmin per lisälapsi.[11]
Synnytys muokkaa
- Pääartikkeli: Synnytys
Lapsi syntyy tavallisesti yhdeksän kuukauden raskauden jälkeen.[12] Synnytyksessä lapsi tulee kohdusta synnytyskanavan läpi normaalisti pää edellä. Vastasyntyneen paino on keskimäärin kuusi prosenttia äidin painosta, mikä on kaksi kertaa enemmän kuin muilla kädellisillä. Vauvan suuren koon vuoksi naisen lantio on synnytyksen helpottamiseksi leveämpi ja muutenkin erilainen kuin miehellä. Ihmisen synnytys on siltikin vaikeampi ja vaarallisempi kuin muilla eläimillä, ja se kestää useita tunteja.[13]
Vauvan kehitys muokkaa
Vastasyntynyt ihmislapsi on suhteellisen kehittymätön ja avuton muiden kädellisten lapsiin verrattuna. Muun muassa liikkumisen opettelu ja aivojen kehittyminen kestävät kauan. Vauva onkin riippuvainen hoivasta kauan syntymänsä jälkeen.[14] Syntymän jälkeen äiti voi imettää lastaan rinnoillaan, jotka erittävät ravinteikasta äidinmaitoa. Imetys päättyy, kun äiti vieroittaa lapsen. Imetysajat vaihtelevat kulttuureittain.[15]
Lisääntymisen säännöstely muokkaa
Ihminen pystyy säännöstelemään lisääntymistään monin tavoin, kuten ehkäisyllä, pidättyvyydellä, kastraatiolla, abortilla ja keinohedelmöityksellä.[16]
Lähteet muokkaa
- Martin, Robert: How We Do It: The Evolution and Future of Human Reproduction. Basic Books, 2013. ISBN 978-0-465-03015-6.
Viitteet muokkaa
- ↑ Martin 2013, s. 3–4.
- ↑ Martin 2013, s. 6–7.
- ↑ Martin 2013, s. 18–19.
- ↑ Martin 2013, s. 9–15.
- ↑ Martin 2013, s. 22–29.
- ↑ Martin 2013, s. 57–65.
- ↑ Martin 2013, s. 88.
- ↑ Martin 2013, s. 73.
- ↑ Martin 2013, s. 78.
- ↑ Martin 2013, s. 35–51.
- ↑ Martin 2013, s. 94–97.
- ↑ Martin 2013, s. 116.
- ↑ Martin 2013, s. 130–134.
- ↑ Martin 2013, s. 112–113.
- ↑ Martin 2013, s. 147–148, 157.
- ↑ Martin 2013, s. 197–225.