Ihme

Ihme on yliluonnollinen, selittämätön asia tai tapahtuma, jonka aiheuttajana pidetään jumalolentoa.

Tintoretto, Orjan ihme, 1548.

Merkitys eri uskonnoissa

Ihmeet ovat kertomuksia voimasta, jolla jumala päihittää demonin tai toisen jumalan. Ihmeiden kautta näkymättömän Jumalan toiminta tulee näkyväksi, sillä uskovaiset odottavat Jumalan puuttuvan maailman asioihin kriisin hetkellä tai osoittaakseen jumalallisuutensa. Ihmekertomukset tarjoavat myös selitysmalleja ihmisten kokemuksille. Virallisessa katolisessa ja vanhassa protestanttisessa apologiassa eli uskonpuolustuksessa ihmeillä on tärkeä asema. Joidenkin mukaan uskonto saa ihmeistä oikeuden vaatia ihmisiä tulemaan uskoon. Protestanttisuuden ja juutalaisuuden mukaan ihmeitä voi tehdä vain Jumala, tosin joskus ihmisen kautta.

Joskus ihmeen tekijä kieltää teostaan kertomisen julkisesti. Ihmeidentekijän kuoltua hänen jäännöksistään voi tulla pyhäinjäännöksiä, joiden avulla tehdään lisää ihmeitä. Katolisella kirkolla on juridinen prosessi, jonka sääntöjen mukaan ihmeiden tekijä voidaan julistaa pyhimykseksi. Henkilön täytyy olla kuollut vähintään 50 vuotta aikaisemmin, ja hänen on täytynyt tehdä ainakin kaksi ihmettä, joita ei voi selittää luonnollisilla syillä.

Jotkin intialaiset gurut kuten Sathya Sai Baba ja Swami Premananda väittävät tekevänsä ihmeitä.

Islamissa perinteisiä ihmeitä tapahtui profeetta Muhammedille, ja hän myös teki niitä, esimerkkinä kuun halkaisemisen ihme. Islamilainen teologia ei kuitenkaan varsinaisesti tunne ihmeen käsitettä, koska sen mukaan luonnonlakeja ei ole ole, vaan kaikki tapahtuu juuri niin kuin Jumala tahtoo.

Ihmeiden tyyppejä

Yleisiä ihmetekojen tyyppejä ovat esimerkiksi:

• Parantamisen ihmeet, kuten ihmisten herättäminen kuolleista.
• Pahan hengen manaaminen riivatusta ihmisestä.
• Suuren ihmisjoukon ruokkiminen, kuten Raamatun kertomus viidentuhannen ihmisen ruokkimisesta muutamalla leivällä ja kalalla.
• Yli-inhimilliset teot, kuten lentäminen, vetten päällä käveleminen, tai kahdessa paikassa oleminen samanaikaisesti.
• Luonnon hallitseminen, kuten myskyn rauhoittaminen, veden muuttaminen viiniksi, tai veren valuttaminen pyhäinjäännöksestä.
• Ihmeiden tai Jumalan olemassaolon kieltävien ihmisten rankaiseminen uskottomuudestaan.

Ihmeiden filosofiaa

Skeptikko Narendra Nayak opettaa ihmeidentekijöiden käyttämiä tekniikoita Intian rationalistiliiton valistustapahtumassa 2007.

Ihmeiden hyväksyminen liittyy henkilön maailmankatsomukseen, erityisesti akselille naturalismi–supernaturalismi. Naturalismin mukaan kaikki mitä on olemassa voidaan selittää luonnollisilla tapahtumasarjoilla ja siten ihme on mahdoton, koska se vaatisi luonnonlakien rikkomista. Supernaturalismissa sallitaan tapahtumat, joita ei voi selittää luonnonlakien avulla.

Nykyaikana jotkut pitävät ihmeisiin uskomista yhtenä osoituksena uskontojen epärationaalisuudesta. Ihmeiden epäilijöitä kutsutaan skeptikoiksi. James Randi Educational Foundationin kautta taikuri James Randi sponsoroi niin sanottua miljoonan dollarin haastetta. Säätiö lupasi miljoona dollaria kenelle tahansa, joka pystyy todistamaan paranormaalin, yliluonnollisen tai okkultistisen ilmiön olemassaolon tieteellisesti valvotuissa oloissa. Yli tuhat ihmistä osallistui haasteeseen, mutta kukaan ei läpäissyt sitä.

Filosofi David Hume katsoi teoksessaan Tutkimus inhimillisestä ymmärryksestä (1758), että ihmettä ei tule pitää tapahtuneena, paitsi jos olisi suurempi ihme, ettei sitä olisi tapahtunut. Hume kirjoitti:

Mikään todistus ei ole riittävä todentamaan ihmettä, ellei todistus ole sellainen, että todistuksen virheellisyys olisi suurempi ihme kuin asiantila, jonka se pyrkii todistamaan.

Tätä periaatetta kutsutaan Humen puntariksi. Hume itse määritteli ihmeen luonnonlaeista poikkeavaksi tapahtumaksi.

Katso myös

• Ihmeitätekevä mitali
• Jeesuksen ihmeteot

Lähteet

• Auffarth, Christoph: Miracles. Teoksessa Von Stuckrad, Kocku (toim.): The Brill Dictionary of Religion, s. 1230–1233. Leiden & Boston: Brill, 2006. ISBN 90-04-12433-0. (englanniksi)

Kirjallisuutta

• Häyry, Heta & Karttunen, Hannu & Virtanen, Matti (toim.): Paholaisen asianajaja. Opaskirja skeptikolle. Helsinki: Ursa, 1989. ISBN 951-9269-48-7. Teoksen verkkoversio.
• Räisänen, Heikki: Tuhat ja yksi tulkintaa. Luova näkökulma Raamattuun. Helsinki: Yliopistopaino, 1989. ISBN 951-570-024-8.
• Savuoja, Ari: Mikä on ihme ja mitä ihmeistä voidaan tietää? Keskustelu ihmeistä uusimmassa englanninkielisessä uskonnonfilosofiassa. Väitöskirja. Helsinki: Helsingin yliopisto, 2007. ISBN 978-952-10-4206-5. Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 19.12.2007). ^{[vanhentunut linkki]}
• Selin, Risto: Ihmeellinen maailma. Skeptikon tietosanakirja. Helsinki: Ursa, 2001. ISBN 952-5329-19-4. Teoksen verkkoversio.
• Selin, Risto & Ollikainen, Marketta & Salmi, Ilpo V. (toim.): Paholaisen asianajajan paluu. Opaskirja skeptikolle. Helsinki: Ursa, 1997. ISBN 951-9269-88-6.
• Seppälä, Olli & Seppälä, Ullamaija: Se oli ihme. Suomalaisia kokemuksia. Helsinki: Kirjapaja, 2001. ISBN 951-625-707-0.
• Shermer, Michael: Why People Believe in Weird Things. Pseudoscience, Superstition, and Other Confusions of Our Time. Revised and expanded edition. A.W.H. Freeman, 2002. ISBN 0-8050-7089-3. (englanniksi)

Aiheesta muualla

• Carroll, Robert T. (toim.): Miracles. The Skeptic’s Dictionary. (englanniksi)
• Corner, David: Miracles The Internet Encyclopedia of Philosophy. (englanniksi)
• Lehtipuu, Outi: Miten suhtautua Raamatun ihmeisiin? Helsingin yliopisto, Yleinen teologia.
• McGrew, Timothy: Miracles The Stanford Encyclopedia of Philosophy. The Metaphysics Research Lab. Stanford University. (englanniksi)