Ihme

selittämätön jumalolennon teko

Ihme on yliluonnollinen, selittämätön asia tai tapahtuma, jonka aiheuttajana pidetään jumalolentoa.[1][2]

Orjan ihme. Jacopo Tintoretto 1548.

MerkitysMuokkaa

Ihmeet ovat kertomuksia voimasta, jolla jumala päihittää demonin tai toisen jumalan. Ihmeiden kautta näkymättömän Jumalan toiminta tulee näkyväksi, sillä uskovaiset odottavat Jumalan puuttuvan maailman asioihin kriisin hetkellä tai osoittaakseen jumalallisuutensa. Ihmekertomukset tarjoavat myös selitysmalleja ihmisten kokemuksille.[3]

Joskus ihmeen tekijä kieltää teostaan kertomisen julkisesti. Ihmeidentekijän kuoltua hänen jäännöksistään voi tulla pyhäinjäännöksiä, joiden avulla tehdään lisää ihmeitä.[3]

Eri uskonnoissaMuokkaa

 
Muhammed halkaisee kuun. Maalaus persialaisessa kirjassa 1500-luvulta.

Vanhassa protestanttisessa uskonpuolustuksessa (apologiassa) sekä virallisessa katolisessa uskonpuolustuksessa ihmeillä on tärkeä asema. Joidenkin mukaan uskonto saa ihmeistä oikeuden vaatia ja pakottaa ihmisiä uskoon.[4]

Katolisella kirkolla on juridinen prosessi, jonka sääntöjen mukaan ihmeiden tekijä voidaan julistaa pyhimykseksi. Henkilön täytyy olla kuollut vähintään 50 vuotta aikaisemmin, ja hänen on täytynyt tehdä ainakin kaksi ihmettä, joita ei voi selittää luonnollisilla syillä.[3]

Protestanttisuuden ja juutalaisuuden mukaan ihmeitä voi tehdä vain Jumala, tosin joskus ihmisen kautta.[3]

Jotkin intialaiset gurut kuten Sathya Sai Baba ja Swami Premananda väittävät tekevänsä ihmeitä.

Islamissa perinteisiä ihmeitä tapahtui profeetta Muhammedille, ja hän myös teki niitä, esimerkkinä kuun halkaisemisen ihme.[5] Islamilainen teologia ei kuitenkaan varsinaisesti tunne ihmeen käsitettä, koska sen mukaan luonnonlakeja ei ole ole, vaan kaikki tapahtuu juuri niin kuin Jumala tahtoo.[6]

Ihmeiden tyyppejäMuokkaa

Yleisiä ihmetekojen tyyppejä ovat esimerkiksi:[3]

  • Parantamisen ihmeet, kuten ihmisten herättäminen kuolleista.
  • Pahan hengen manaaminen riivatusta ihmisestä.
  • Suuren ihmisjoukon ruokkiminen, kuten Raamatun kertomus viidentuhannen ihmisen ruokkimisesta muutamalla leivällä ja kalalla.
  • Yli-inhimilliset teot, kuten lentäminen, vetten päällä käveleminen, tai kahdessa paikassa oleminen samanaikaisesti.
  • Luonnon hallitseminen, kuten myskyn rauhoittaminen, veden muuttaminen viiniksi, tai veren valuttaminen pyhäinjäännöksestä.
  • Ihmeiden tai Jumalan olemassaolon kieltävien ihmisten rankaiseminen uskottomuudestaan.

Ihmeiden filosofiaaMuokkaa

Ihmeiden hyväksyminen liittyy henkilön maailmankatsomukseen, erityisesti akselille naturalismi-supernaturalismi. Naturalismin mukaan kaikki mitä on olemassa voidaan selittää luonnollisilla prosesseilla ja siten ihme on mahdoton, koska se vaatisi luonnonlakien rikkomista. Supernaturalismissa sallitaan tapahtumat, joita ei voi selittää luonnonlakien avulla.

Nykyaikana jotkut pitävät ihmeisiin uskomista yhtenä osoituksena uskontojen epärationaalisuudesta.[3] Ihmeiden epäilijöitä kutsutaan skeptikoiksi. Randi Educational Foundationin kautta taikuri James Randi sponsoroi niin sanottua miljoonan dollarin haastetta. Säätiö lupasi miljoona dollaria kenelle tahansa, joka pystyy todistamaan paranormaalin, yliluonnollisen tai okkultistisen ilmiön olemassaolon tieteellisesti valvotuissa oloissa. Yli tuhat ihmistä osallistui haasteeseen, mutta kukaan ei läpäissyt sitä.[7]

David HumeMuokkaa

Pääteoksessaan An Enquiry Concerning Human Understanding (1758) filosofi David Hume katsoi, että ihmettä ei tule pitää tapahtuneena, paitsi jos olisi suurempi ihme, ettei sitä olisi tapahtunut. Hume kirjoitti:[8]

Mikään todistus ei ole riittävä todentamaan ihmettä, ellei todistus ole sellainen, että todistuksen virheellisyys olisi suurempi ihme kuin asiantila, jonka se pyrkii todistamaan.

Tätä periaatetta kutsutaan Humen puntariksi. Hume itse määritteli ihmeen luonnonlaeista poikkeavaksi tapahtumaksi. Ciceron mukaan mitään ei tapahdu ilman syytä. Koska kaikki, mikä voi tapahtua, myös joskus tapahtuu, ei mitään voi pitää ihmeenä[9].

Katso myösMuokkaa

LähteetMuokkaa

  • Aboulfaouz, S., Onniselkä, S., Rouhe, M., Sorsa, H. & Wallin, A.: Salam - islamin polku 3–4. Opetushallitus, 2012.
  • Auffarth, Christoph: Miracles. Teoksessa Von Stuckrad, Kocku (toim.): The Brill Dictionary of Religion, s. 1230–1233. Leiden & Boston: Brill, 2006. ISBN 90-04-12433-0. (englanniksi)
  • Shermer, Michael: Why People Believe in Weird Things. Pseudoscience, superstition, and other confusions of our time. Revised and expanded. A.W.H. Freeman, 2002. ISBN 0-8050-7089-3.

ViitteetMuokkaa

  1. ihme. Kielitoimiston sanakirja. Helsinki: Kotimaisten kielten keskus, 2022.
  2. Miracle Encyclopaedia Britannica. Viitattu 19.11.2007. (englanniksi)
  3. a b c d e f Auffarth, 2006.
  4. Hick, John: Uskonnonfilosofia, s. 53. (Philosophy of religion, 1963.) Suomentaneet Taisto Nieminen ja Heikki Kirjavainen. 2. painos (1. painos 1969). Helsinki: Kirjapaja, 1992. ISBN 951-625-167-6.
  5. Aboulfaouz ym., 2012, s. 81.
  6. Huff, Toby E: The Rise of Early Modern Science. Islam, China, and the West. 3rd edition, s. 90. Cambridge University Press, 2017. ISBN 978-1-107-57107-5. (englanniksi)
  7. Torvinen, Pekka: James Randi 1928–2020 Helsingin Sanomat. 24.10.2022. Viitattu 9.4.2022.
  8. Shermer 2002, s. 45.
  9. Ari Savuoja: ”1. Länsimaisen filosofisen ihmekeskustelun juuret”, Mikä on ihme ja mitä ihmeistä voidaan tietää? : Keskustelu ihmeistä uusimmassa englanninkielisessä uskonnonfilosofiassa, s. 14. , 2007. ISBN 978-952-10-4206-5. https://oa.doria.fi/bitstream/handle/10024/17205/mikaonih.pdf?sequence=1 (PDF) (viitattu 19.12.2007).

KirjallisuuttaMuokkaa

  • Seppälä, Olli & Seppälä, Ullamaija: Se oli ihme: Suomalaisia kokemuksia. Helsinki: Kirjapaja, 2001. ISBN 951-625-707-0.
  • Häyry, Heta & Karttunen, Hannu & Virtanen, Matti (toim.): Paholaisen asianajaja: Opaskirja skeptikolle. Ursan julkaisuja 38. Helsinki: Tähtitieteellinen yhdistys Ursa, 1989. ISBN 951-9269-48-7. Teoksen verkkoversio.
  • Räisänen, Heikki: Tuhat ja yksi tulkintaa: Luova näkökulma Raamattuun. Helsinki: Yliopistopaino, 1989. ISBN 951-570-024-8.
  • Selin, Risto & Ollikainen, Marketta & Salmi, Ilpo V. (toim.): Paholaisen asianajajan paluu: Opaskirja skeptikolle. Ursan julkaisuja 63. Helsinki: Tähtitieteellinen yhdistys Ursa, 1997. ISBN 951-9269-88-6.

Aiheesta muuallaMuokkaa

 
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Ihme.