Ihme
Ihmeeksi kutsutaan tavallisesta poikkeavaa ilmiötä, jonka aiheuttajana pidetään jumalallista hahmoa.[1] Arkikielessä ihmeenä voidaan pitää myös saavutettua tulosta tekniikassa, tieteissä, urheilussa jne.
Ihme ja uskonnotMuokkaa
Vanhassa protestanttisessa uskonpuolustuksessa (apologiassa) sekä virallisessa katolisessa uskonpuolustuksessa ihmeillä on tärkeä asema. Joidenkin mukaan uskonto saa ihmeistä oikeuden vaatia ja pakottaa ihmisiä uskoon.[2]
Tyypillisiä ihmeitä ovat ihmeparantumiset. Myös joidenkin uskonnollisten henkilöiden on väitetty saaneen aikaan ihmeitä. Katolinen kirkko voi julistaa henkilön pyhimykseksi jos ihmettä puoltavia todisteita on tarpeeksi. Ranskalainen kaupunki Lourdes on tunnettu monista ihmeparantumisista.
Jotkin intialaiset gurut kuten Sathya Sai Baba ja Swami Premananda väittävät tekevänsä ihmeitä.
Islamissa perinteisiä ihmeitä tapahtui profeetta Muhammedille, ja hän myös teki niitä, esimerkkinä kuun halkaisemisen ihme.[3] Islamilainen teologia ei kuitenkaan varsinaisesti tunne ihmeen käsitettä, koska sen mukaan luonnonlakeja ei ole ole, vaan kaikki tapahtuu juuri niin kuin Jumala tahtoo.[4]
Ihmeiden filosofiaaMuokkaa
Ihmeiden hyväksyminen liittyy henkilön maailmankatsomukseen, erityisesti akselille naturalismi-supernaturalismi. Naturalismin mukaan kaikki mitä on olemassa voidaan selittää luonnollisilla prosesseilla ja siten ihme on mahdoton, koska se vaatisi luonnonlakien rikkomista. Supernaturalismissa sallitaan tapahtumat, joita ei voi selittää luonnonlakien avulla.
Ihmeiden epäilijöitä kutsutaan skeptikoiksi. Randi Educational Foundationin kautta taikuri James Randi sponsoroi niin sanottua miljoonan dollarin haastetta. Säätiö lupasi miljoona dollaria kenelle tahansa, joka pystyy todistamaan paranormaalin, yliluonnollisen tai okkultistisen ilmiön olemassaolon tieteellisesti valvotuissa oloissa. Yli tuhat ihmistä osallistui haasteeseen, mutta kukaan ei läpäissyt sitä.[5]
David HumeMuokkaa
Pääteoksessaan An Enquiry Concerning Human Understanding (1758) filosofi David Hume katsoi, että ihmettä ei tule pitää tapahtuneena, paitsi jos olisi suurempi ihme, ettei sitä olisi tapahtunut. Hume kirjoitti:[6]
Mikään todistus ei ole riittävä todentamaan ihmettä, ellei todistus ole sellainen, että todistuksen virheellisyys olisi suurempi ihme kuin asiantila, jonka se pyrkii todistamaan.
Tätä periaatetta kutsutaan Humen puntariksi. Hume itse määritteli ihmeen luonnonlaeista poikkeavaksi tapahtumaksi. Ciceron mukaan mitään ei tapahdu ilman syytä. Koska kaikki, mikä voi tapahtua, myös joskus tapahtuu, ei mitään voi pitää ihmeenä[7].
Katso myösMuokkaa
LähteetMuokkaa
- Aboulfaouz, S., Onniselkä, S., Rouhe, M., Sorsa, H. & Wallin, A.: Salam - islamin polku 3–4. Opetushallitus, 2012.
- Sherman, Michael: Why People Believe in Weird Things. A.W.H. Freeman, 2002. ISBN 0-8050-7089-3.
ViitteetMuokkaa
- ↑ Miracle Encyclopaedia Britannica. Viitattu 19.11.2007. (englanniksi)
- ↑ Hick, John: Uskonnonfilosofia, s. 53. (Philosophy of religion, 1963.) Suomentaneet Taisto Nieminen ja Heikki Kirjavainen. 2. painos (1. painos 1969). Helsinki: Kirjapaja, 1992. ISBN 951-625-167-6.
- ↑ Aboulfaouz ym., 2012, s. 81
- ↑ Huff, Toby E: The Rise of Early Modern Science. Islam, China, and the West. 3rd edition, s. 90. Cambridge University Press, 2017. ISBN 978-1-107-57107-5. (englanniksi)
- ↑ Torvinen, Pekka: James Randi 1928–2020 Helsingin Sanomat. 24.10.2022. Viitattu 9.4.2022.
- ↑ Sherman 2002, s. 45
- ↑ Ari Savuoja: ”1. Länsimaisen filosofisen ihmekeskustelun juuret”, Mikä on ihme ja mitä ihmeistä voidaan tietää? : Keskustelu ihmeistä uusimmassa englanninkielisessä uskonnonfilosofiassa, s. 14. , 2007. ISBN 978-952-10-4206-5. https://oa.doria.fi/bitstream/handle/10024/17205/mikaonih.pdf?sequence=1 (PDF) (viitattu 19.12.2007).
KirjallisuuttaMuokkaa
- Mikä on ihme ja mitä ihmeistä voidaan tietää?: Keskustelu ihmeistä uusimmassa englanninkielisessä uskonnonfilosofiassa. Ari Savuojan väitöskirja (27.10.2007)
- Seppälä, Olli & Seppälä, Ullamaija: Se oli ihme: Suomalaisia kokemuksia. Helsinki: Kirjapaja, 2001. ISBN 951-625-707-0.
- Häyry, Heta & Karttunen, Hannu & Virtanen, Matti (toim.): Paholaisen asianajaja: Opaskirja skeptikolle. Ursan julkaisuja 38. Helsinki: Tähtitieteellinen yhdistys Ursa, 1989. ISBN 951-9269-48-7. Teoksen verkkoversio.
- Räisänen, Heikki: Tuhat ja yksi tulkintaa: Luova näkökulma Raamattuun. Helsinki: Yliopistopaino, 1989. ISBN 951-570-024-8.
- Selin, Risto & Ollikainen, Marketta & Salmi, Ilpo V. (toim.): Paholaisen asianajajan paluu: Opaskirja skeptikolle. Ursan julkaisuja 63. Helsinki: Tähtitieteellinen yhdistys Ursa, 1997. ISBN 951-9269-88-6.
- Selin, Risto: Ihmeellinen maailma: Skeptikon tietosanakirja. Ursan julkaisuja 81. Helsinki: Tähtitieteellinen yhdistys Ursa, 2001. ISBN 952-5329-19-4. Teoksen verkkoversio.
Aiheesta muuallaMuokkaa
- Carroll, Robert T. (toim.): Miracles The Skeptic's Dictionary (englanniksi)
- Corner, David: Miracles The Internet Encyclopedia of Philosophy. (englanniksi)
- Hirsilä, Markus: Herra tekee ihmeitä ilman määrää? (PDF) markushirsila.com. 31.5.2006. Arkistoitu 17.3.2007.
- Lehtipuu, Outi: Miten suhtautua Raamatun ihmeisiin? Yleinen teologia / Helsingin yliopisto
- McGrew, Timothy: Miracles The Stanford Encyclopedia of Philosophy. The Metaphysics Research Lab. Stanford University. (englanniksi)
- Savuoja, Ari: Mikä on ihme ja mitä ihmeestä voidaan tietää? (pdf)