Huvilaranta on Porin 68. kaupunginosa. Se sijaitsee Yyterinniemellä Pihlavan taajaman luoteispuolella ja se rajoittuu Pihlavanlahteen sekä muun muassa Pihlavan sahan ja Porin titaanidioksiditehtaan teollisuusalueisiin. Se kuuluu Pihlavan koulupiiriin, ja sen postinumero on 28800.[1] Huvilaranta on kulttuurihistoriallisesti arvokas 1800-luvun jälkipuoliskon ja 1900-luvun alun huvilakulttuuria edustava alue.

Huvilaranta
Huvilaranta sijaitsee Pihlavan taajaman luoteispuolella ja rajoittuu Pihlavanlahteen.
Huvilaranta sijaitsee Pihlavan taajaman luoteispuolella ja rajoittuu Pihlavanlahteen.
Kaupunki Pori
Suuralue Meri-Pori
Kaupunginosa nro 68
Postinumero(t) 28800

Ennen huvilayhdyskunnan syntyä paikalla oli Yyterin kartanon torppia ja peltoja.[2] Alue on yksi Suomen parhaiten säilyneistä varhaisen huvilakulttuurin edustajista ja kuuluu Museoviraston inventoimiin valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin.[3]

Historia

muokkaa

Huvilaranta muodostui 1800-luvun puolivälissä, kun porilaiset teollisuusmiehet ja porvarit alkoivat rakentaa huviloitaan Yyterin kartanon maille. Huvilakäyttöön otettiin myös kartanon vanhoja torppia. Valtaosa alueen huviloista on peräisin 1900-luvun vaihteesta, vanhimmat on rakennettu 1850- ja 1860-luvuilla.[2] Huviloita oli parhaimmillaan 1920-luvulla noin 30 kappaletta. Ne ovat kooltaan noin 250–600 m² ja pääosin puurakenteisia. Samaan kokonaisuuteen lasketaan kuuluvaksi myös Pihlavan sahan asuinalue.[4]

Huviloita ovat suunnitelleet useat tunnetut suomalaiset ja ulkomaiset arkkitehdit, kuten Julius Basilier, Torkel Nordman, Karl Lindahl ja Jarl Eklund.[5] Arkkitehtonisesti merkittävimpiä ovat Ahlströmin perheelle kuuluva Honkala sekä Rosenlewin suvun omistamat Grankulla ja tiilirakenteinen funktionalismia edustava Erikstorp. Honkala on muun muassa Maire Gullichsenin syntymäkoti.[6] Sen yhteydessä sijaitsee paviljonki, jossa on Tove Janssonin tekemiä Goethe-aiheisia seinämaalauksia.[2] Wilhelm Rosenlewin rakennuttaman Grankullan rannassa oli 200 metriä pitkä laituri, josta Rosenlew-yhtiöiden omistama höyrylaiva Saga purjehti päivittäin Porin keskustan jokisatamaan.[7]

Alueen huviloita

muokkaa


Lähteet

muokkaa
  1. Porin kaupungin karttapalvelu Viitattu 17.3.2013
  2. a b c Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY – Pihlavan huvila-alue Museovirasto. Viitattu 13.8.2013.
  3. Pihlavan huvilat (Arkistoitu – Internet Archive) Yyterinniemen pyöräilyreitit. Viitattu 13.8.2013.
  4. Suomen hienoimpia huvila-asutusalueita Satakunnan Kansa 23.5.2010. Viitattu 13.8.2013.
  5. Satakunnan arkkitehtuurikartasto (s. 4) (Arkistoitu – Internet Archive) Viitattu 28.5.2015.
  6. Sateenkaaren värejä, tummia sävyjä (Arkistoitu – Internet Archive) Adlibris. Viitattu 6.4.2014.
  7. Kauppaneuvoksen kesäkoti Maalla 3/2008. Viitattu 13.8.2013.

Aiheesta muualla

muokkaa
Tämä Suomeen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.