Herkepaeus

sukunimi

Herkepaeus (Härkäpää ja Herkepé) oli muinainen suomalainen rälssi- ja pappissuku.[1][2][3][4]

Kirkkoherra Per Laurentius Herkepaeuksen sinetti vuodelta 1588.

Suvun sinetti muokkaa

Suvun sinetissä oli häränpääkuvio, jonka sisällä oli palkki ja kolme tähteä.[5]

Suku muokkaa

Vanhimmat tiedot 1400- ja 1500-lukujen taitteesta kertovat, että suvun jäsenet ovat kotoisin Uudenmaan Pernajasta, jonka saaristossa on edelleen olemassa Härkäpään kylä. Vanhimmat arkistotiedot kertovat, että Härkäpään kylässä oli yhdeksän taloa 1560-luvulla. Härkäpään kylässä oli kestikievari 1500-luvulla.[4][6][7][8]

Suku tunnetaan ensin erittäin vanhana suomalaisena rälssisukuna ja myöhemmin laajalle levinneenä pappissukuna.[1]

Suvun varhainen jäsen Jakob i Härkäpää avioitui Creutz-suvun kantaisän Lars Mattssonin tyttären kanssa. Creutz-suvun juuret ovat myös Pernajassa.[6][9]

Suvun varhainen jäsen on Pernajan saariston Härkäpään kylästä kotoisin oleva Ericus Mattahei Härkäpää, joka toimi Turun katedraalikoulun rehtorina ja Viipurin piispana. Härkäpää oli opiskellut Rostockin yliopistossa ja Wittenbergin yliopistossa valmistuen maisteriksi. Härkäpää oli Ruotsin kuningas Juhana III:n suosiossa ja häntä on luonnehdittu ensimmäiseksi suomalaiseksi humanistirunoilijaksi, joka harrasti renessanssihumanismia. Hän vaikutti myös Pieksämäen ja Ruokolahden syntyyn.[7][10][11][12]

Hattulan Pyhän Ristin kirkon kirkkoherra Andreas Laurentii Härkäpää onnistui kääntämään Hattulan pitäjänmiehet Ruotsin kuningas Juhana III:n puolelle.[13]

Suvun varhainen jäsen on 1500-luvun puolivälissä elänyt Lars Persson Herkepaeus, joka toimi Viipurin pormestarina, raatimiehenä 1558-1572 ja porvarina. Hän omisti Rakkolan tilan Viipurin pitäjässä, joka nautti rälssitilana verovapautta. Rakkola sijaitsee nykyisen Vahvialan alueella, jonne kuningas Kustaa Vaasa määräsi rakentamaan sahan.[14][15][16][17]

Lars Persson Herkepaeuksen poika oli kirkkoherra Per Laurentius Herkepaeus ( myöh. latinankielinen nimi Petrus Laurentii Herkepaeus), joka toimi Viipurin linnan, Siikaniemen ja Taipalsaaren kirkkoherrana. Petrus Laurentii Herkepaeus oli Taipaleen kartanon isäntä ja Rakkolan rälssitilan omistaja. Taipaleen kartano oli entinen kuninkaankartano, joka majoitti Ruotsin armeijan sotaväkeä.[5][18][19]

Taipalsaaren kirkkoherra Laurentius Petri Herkepaeuksen tytär Anna avioitui William Affleckin kanssa, joka oli Leppävirran nimismies.[20]

Taipalsaaren kirkkoherran virka kuului useiden sukupolvien ajan Herkepaues-suvulle. Taipalsaari kuului tuolloin Viipurin linnalääniin.[4]

Suku haarautui hämäläiseen sukuhaaraan. Suvun jäseniä esiintyi Hauholla 1600-luvulta lähtien. Heistä moni toimi Hauhon kirkkoherroina useiden sukupolvien ajan. Suku omisti Alastalon kartanon Hauholla. Christofer Herkepaues väitteli tohtoriksi kasvitieteistä Turun Akatemiassa vuonna 1756. Hän tunnisti 409 esiintyvää kasvia Hauholla.[21][4][22][23][24]

Pielisjärven kirkkoherran Petrus Laurentii Herkepaeuksen tytär Anna avioitui skotlantilaistaustaisen majuri Simon Affleckin kanssa. Anna ja hänen lapset joutuivat venäläisten vangeiksi suuren Pohjan sodan aikana. Petrus Laurentii Herkepaeus ja Simon Affleck olivat eri linjoilla suuren Pohjan sodan aikana. Herkepaeus kannusti talonpoikia solmimaan oman rauhan venäläisten kanssa ja vannomaan uskollisuutta Venäjän keisari Pietari Suurelle, jotta itäsuomalaiset olisivat säästyneet venäläisten raakuuksilta.[25][26][20]

Johan Herkepaeus nimitettiin Hämeenkosken kappalaiseksi vuonna 1720. Hänen esi-isä oli Ericus Mattahei Härkäpää. Herkepaues jälleenrakennutti uuden puukirkon Hämeenkoskelle suuren Pohjan sodan jälkeen.[27]

Anders Gottlieb Herkepaeus perusti Tankebyggarordenin runoilija, kanslianeuvos Carl Friedrich Eckleffin kanssa Tukholmassa vuonna 1753. Uuden kirjallisuusseuran jäseniä olivat kreivi Gustaf Philip Creutz, runoilija, kanslianeuvos Gustaf Fredrik Gyllenborg ja Ruotsin ensimmäinen feministi, runoilija Hedvig Charlotta Nordenflycht.[4][28]

Majuri Per Olof Herkepé vartioi juuri vangittua Ruotsin kuningas Kustaa IV Aadolfia, kun Ruotsissa suoritettiin vallankaappaus vuonna 1809. Herkepé oli everstiluutnantti Johan Georg de la Grangen seurassa, kun Ruotsi toimitti ehdotuksen rauhansopimuksesta Ranskan joukoille. Herkepé ja de la Grange luovuttivat kirjeen marsalkka Jean-Baptiste Jules Bernadottelle, joka ehdotti kirjeen viemistä Ranskan keisari Napoleonille. Herkepé oli seurueen jäsen, kun entinen Ruotsin kuningas vieraili Saksassa.[4][29][30][31]

Suvun Suomen-haaran viimeinen edustaja mieslinjan kautta oli kappalainen Alexander Herkepaeus, joka menehtyi vuonna 1837.[1][4]

Suvun Ruotsin-haaran jäseniä on mainittu 1800-luvun loppupuolella. 1700-luvulta lähtien sukunimi kirjoitettiin Herkepé-muodossa Ruotsissa.[1][4]

Cygnaeus-pappissuku on Herkepaeus-suvun naislinjan sukuhaara. Suomen kansakoulujen isä Uno Cygnaeus ja Helsingin yliopiston professori Fredrik Cyganeus ovat tunnettuja sukuhaaran jäseniä.[1]

Suomen presidentti Lauri Kristian Relander oli suvun jälkeläinen.[1]

Sukupiiriin kuuluivat piispa Jakob Tengström, taloustieteilijä Anders Chydenius, runoilija Johan Ludvid Runeberg ja kirjailija Fredrika Runeberg.[1]

Herkepaeus-suvun merkittävimpiin saavutuksiin kuului saksalaisen humanismin juurruttaminen Suomen maaperälle.[1]

Suvun jäseniä muokkaa

  • Jacob i Härkäpää, nai Creutzin suvun kantaisän Lars Mattssonin tyttären[6]
  • Ericus Matthaei Härkäpää (k. 1578 Viipuri) Viipurin piispa, Turun katedraalikoulun rehtori
  • Andreas Laurentii Härkäpää, (k. 1577) Hattulan kirkkoherra[13]
  • Henricus Stephani Herkäpaeus (k. 1584) Espoon kirkkoherra[21]
  • Lars Persson Herkepaeus (k. 1572), Viipurin pormestari, raatimies, kauppias, Per Herkepeauksen poika (s. noin 1490)[14][16]
  • Petrus Laurentii Herkepaeus (k. 1610), Viipurin linnan, Siikaniemen ja Taipalsaaren kirkkoherra[18]
  • Laurentius Petri Herkepaeus Taipalsaaren kirkkoherra, lääninrovasti, valtiopäivämies[32][20]
  • Laurentius Andreas Herkepaeus, Hauhon kirkkoherra[33]
  • Andreas Kristophori Herkepaeus, Hauhon kirkkoherra[33]
  • Kristoffer Andreae Herkepaeus, Hauhon kirkkoherra[33][22]
  • Johan Herkepaeus, Joutsenon ensimmäinen kirkkoherra[32]
  • Laurentius Laurentii Herkepaeus (k. 1673), Taipalsaaren kirkkoherra[34][3]
  • Anders Herkepaeus (k. 1718), Viipurin lukion lehtori, Orimattilan kirkkoherra, Hollolan vt. kirkkoherra[35]
  • Anders Herkepaeus, Pälkjärven kirkkoherra[34]
  • Petrus Laurentii Herkepaeus, Pielisjärven kirkkoherra, rovasti[25]
  • Johan Herkepaeus, Hauhon kirkkoherran apulainen, Hämeenkosken kappalainen[27][36]
  • Kristian Herkepaeus (k. 1736), Ruotsin kauppakollegion kanneviskaali[25][3]
  • Gustaf Herkepaeus (k. 1738), Pietarin ruotsalais-suomalaisen seurakunnan kommisteri, Tyrön kirkkoherra Inkerinmaalla[37]
  • Gabriel Herkepaeus (k. 1745) Rostockin yliopiston dosentti[38]
  • Per Herkepaeus (1691-1764), valtiopäivämies, Enköpingin pormestari, Uppsalan oikeuspormestari[3]
  • Josef Herkepaues (k. 1769), Rantasalmen apulaispappi, Kuopion toinen kappalainen ja varapastori[39]
  • Anders Gottlieb Herkepaeus (1728-1787), valtiopäivämies, Nådendalin pormestari, Tankebyggaordenin perustaja[3]
  • Anders Herkepaeus (k. 1792), Kerimäen kirkkoherra, rovasti[40]
  • Erik Johan Herkepaeus (1738-1808), postimestari[3]
  • Paul Gabriel Herkepaeus (k. 1832), komissiomaanmittari Kyminkartanon läänissä[41]
  • Alexander Wilhelm Herkepaeus (1788-1837), Korpilahden kappalainen[42]
  • Per Olof Herkepé (1772-1855), majuri, Miekkaritarikunnan ritari, postimestari[4][30]
  • Birger Johan Herkepé (1787-1858), hovimajoitusmestari, postitarkastaja[4][43]
  • Olof Georg August Herkepé (1817-1870), komentaja, Ruotsin kuninkaallisen merisotakoulun ensimmäinen johtaja[4]

Lähteet muokkaa

  1. a b c d e f g h Arja Linnavuori: Huomattava Viipurin Thomas: Herkepaeus-suvun historiaa. Helsinki: Arja Linnavuori, 2007. ISBN 978-952-92-1874-5. Teoksen verkkoversio (viitattu 1.5.2024).
  2. Tiina Miettinen: Herkepaeus-suvun naisia 1600-luvulta, s. 628–629. Hauho-seura, 2009. ISBN 978-952-92-5778-2. Teoksen verkkoversio (viitattu 1.5.2024).
  3. a b c d e f Herkepaeus - Adelsvapen-Wiki www.adelsvapen.com. Viitattu 1.5.2024.
  4. a b c d e f g h i j k Herkepæus, släkt sok.riksarkivet.se. Viitattu 1.5.2024.
  5. a b Lars Persson Herkepaeus ja Margareta Perintytär karin.kapsi.fi. Viitattu 1.5.2024.
  6. a b c Creutz nr 92 - Adelsvapen-Wiki www.adelsvapen.com. Viitattu 3.5.2024.
  7. a b Väänänen, Kyösti: Härkäpää, Ericus Matthaei (K 1578) kansallisbiografia.fi. 19.1.2011. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Viitattu 1.5.2024.
  8. Museovirasto: Härkäpään kylä - Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt www.rky.fi. Museovirasto. Viitattu 3.5.2024.
  9. Lappalainen, Mirkka: Creutz (1400 - ) kansallisbiografia.fi. 6.6.2003. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Viitattu 3.5.2024.
  10. Ilkka Seppä: Ilkka Sepän kolumni | Kuinka ihmeessä Pieksämäki voi olla jo 450 vuotta vanha Pieksämäen Lehti. 14.12.2023. Viitattu 2.5.2024.
  11. BLF www.blf.fi. Viitattu 2.5.2024.
  12. Reformaattorit vaikuttivat kuninkaaseen ylojarvenuutiset.fi. 15.2.2017. Viitattu 2.5.2024.
  13. a b Väänänen, Kyösti: Härkäpää, Andreas Laurentii (K 1577) kansallisbiografia.fi. 19.1.2011. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Viitattu 1.5.2024.
  14. a b Lars Persson Herkepaeus ja Margareta Perintytär karin.kapsi.fi. Viitattu 3.5.2024.
  15. Lars Persson Laurentius Petrii Herkepaeus:n sukupuu Geneanet. Viitattu 3.5.2024.
  16. a b Lars Persson Herkepaeus:n sukupuu Geneanet. Viitattu 3.5.2024.
  17. Vahviala. Kausala: Vahviala-seura, 2013. ISBN 978-952-93-2308-1. Teoksen verkkoversio (viitattu 3.5.2024).
  18. a b Petrus Laurentii Herkepaeus ja N. N. karin.kapsi.fi. Viitattu 1.5.2024.
  19. Petrus Laurentiin sinetti 1588 Europeana Heraldica.
  20. a b c Maija Salo: Affleck: Skottisukua Suomessa. BoD - Books on Demand, 2016-09-16. ISBN 978-952-339-306-6. Teoksen verkkoversio (viitattu 2.5.2024). fi
  21. a b Väänänen, Kyösti: Herkäpaeus, Henricus Stephani (K 1584) kansallisbiografia.fi. 19.1.2011. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Viitattu 1.5.2024.
  22. a b Alastalon kartano – Häme-Wiki www.hamewiki.fi. Viitattu 2.5.2024.
  23. Petrus Laurentiin (Herkepaeus) 1. vaakuna Europeana Heraldica.
  24. Hauhon kasviluettelosta uupuu 80 lajia Hämeen Sanomat. 30.6.2004. Viitattu 2.5.2024.
  25. a b c Petrus Laurentii Herkepaeus ja Lastika Laurintytär Kortelainen karin.kapsi.fi. Viitattu 1.5.2024.
  26. Mäntylä, Ilkka: ”Affleck, Simon (noin 1660–1725)”, Suomen kansallisbiografia, osa 1, s. 95–97. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2003. ISBN 951-746-442-8. Teoksen verkkoversio.
  27. a b Kahila, Jalmari: Piirteitä Kosken Hl seurakunnan kirkollisista oloista 1721-1870. Suomen evankelis-luterilainen kirkko, 1921.
  28. Carl Friedrich Eckleff sok.riksarkivet.se. Viitattu 1.5.2024.
  29. Johan Georg de la Grange sok.riksarkivet.se. Viitattu 1.5.2024.
  30. a b De la Grange nr 1245 - Adelsvapen-Wiki www.adelsvapen.com. Viitattu 1.5.2024.
  31. Johan Georg de la Grange sok.riksarkivet.se. Viitattu 3.5.2024.
  32. a b Laurentius Petri Herkepaeus ja Margareta Laurintytär karin.kapsi.fi. Viitattu 1.5.2024.
  33. a b c The Genealogical Society of Finland hiski.genealogia.fi. Viitattu 2.5.2024.
  34. a b Laurentius Laurentii Herkepaeus ja Anna Samuelintytär Cröell karin.kapsi.fi. Viitattu 1.5.2024.
  35. Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852 www.ylioppilasmatrikkeli.fi. Viitattu 2.5.2024.
  36. Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852 www.ylioppilasmatrikkeli.fi. Viitattu 2.5.2024.
  37. Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852 www.ylioppilasmatrikkeli.fi. Viitattu 2.5.2024.
  38. Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852 www.ylioppilasmatrikkeli.fi. Viitattu 2.5.2024.
  39. Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852 www.ylioppilasmatrikkeli.fi. Viitattu 2.5.2024.
  40. Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852 www.ylioppilasmatrikkeli.fi. Viitattu 2.5.2024.
  41. Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852 www.ylioppilasmatrikkeli.fi. Viitattu 2.5.2024.
  42. Herkepaeus, Alexander Wilhelm (1788-1837) kansallisbiografia.fi. Julkaistu 11.1.2017. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Viitattu 1.5.2024.
  43. Von Walden nr 1708 - Adelsvapen-Wiki www.adelsvapen.com. Viitattu 1.5.2024.