HMS Vancouver

HMS Vancouver (viirinumerot D28 ja huhtikuusta 1918 G04 ) oli Britannian kuninkaallisen laivaston Amiraliteetin V-luokan hävittäjä ensimmäisen maailmansodan lopulla. Alus nimettiin 1. huhtikuuta 1928 HMS Vimyksi, jolloin sen viirinumeroksi tuli D33. Alus palveli HMS Vimynä toisessa maailmansodassa.

HMS Vancouver
HMS Vancouver
HMS Vancouver
Naval Ensign of the United Kingdom.svg
Aluksen vaiheet
Rakentaja William Beardmore and Company, Dalmuir
Kölinlasku 15. maaliskuuta 1917
Laskettu vesille 28. joulukuuta 1917
Palveluskäyttöön 9. maaliskuuta 1918
Loppuvaihe myyty romutettavaksi 4. maaliskuuta 1947
Tekniset tiedot
Uppouma 1 100 t (standardi)
1 490 t (max)
Pituus 95,1 m (kokonaispituus)
Leveys 9,0 m
Syväys 3,2 m
Koneteho 27 000 hv
Nopeus 34 solmua
Miehistöä 134
Aseistus
Aseistus 4 x QF 4"/L45 (102 mm) Mk V -tykkiä yksiputkisina P Mk I -asennuksina
1 x 3" 20 cwt Mk I -ilmatorjuntatykki
4 x 21" (533 mm) torpedoputkea

ValmistusMuokkaa

Pääartikkeli: V- ja W-luokka

Alus tilattiin 30. kesäkuuta 1916 osana 1916-1917 laivasto-ohjelmaa Beardmoren telakalta Dalmuirista Glasgowista, missä köli laskettiin 15. maaliskuuta 1917. Alus laskettiin vesille 28. joulukuuta 1917 nimellä HMS Vancouver. Aluksen nimi oli kunnianosoitus George Vancouverille (1757-1798). Se valmistui 9. maaliskuuta 1918.[1]

PalvelusMuokkaa

Alus poli ensimmäisen maailmansodan lopun Suuressa laivastossa, minkä jälkeen se oli Itämerellä tukemassa Venäjän vallankumouksellisia vastaan taistelevia joukkoja. Alus siirrettiin vuoden 1921 lopulla Atlantin laivaston 1. hävittäjälaivueeseen ja edelleen laivueen mukana Välimeren laivastoon.[1]

HMS VimyMuokkaa

Huhtikuussa 1928 Vancouver siirrettiin reserviin, jolloin se nimettiin samalla uudelleen HMS Vimyksi. Nimen muutoksella mahdollistettiin nimen käyttäminen Kanadan laivastossa, jolle siirrettiin HMS Toreador. Aluksen uusi nimi muistutti Kanadan armeijan käymästä Vimyn harjanteen taistelusta 1917.[1]

Vimy palautettiin 9. elokuuta 1939 palvelukseen miehitettynä reserviläisillä, jolloin se osallistui Weymouthin lahdella kuningas Yrjö VI:n pitämään reservilaivaston katselmukseen. Syyskuussa alus siirrettiin 11. hävittäjälaivueeseen kanaalinsaattueiden suojaksi sekä sukellusveneiden torjuntaan. Laivueen muut alukset olivat: laivueenjohtajan HMS Mackay, HMS Vanquisher, HMS Walker, HMS Versatile, HMS Warwick, HMS Whirlwind ja HMS Winchelsea.[1]

Vimy ja Versatile suojasivat 7. syyskuuta Liverpoolista lähtenyttä saattuetta OB1. Suojaus erkani 10. syyskuuta saattueesta palaten Liverpooliin, jossa ne liittyivät 15. syyskuuta saattueeseen OB4. Alus erkani saattueesta seuraavana päivänä palaten Plymouthiin.[1]


LähteetMuokkaa

  • Colledge, J. J. & Warlow, Ben: Ships of the Royal Navy - The Complete Record of all Fighting Ships of the Royal Navy from the 15th Century to the Present, s. 426. Newbury, UK: Casemate, 2010. ISBN 978-1-935149-07-1. (englanniksi)
  • Whitley, M. J.: Destroyers of World War Two – an international encyclopedia. Lontoo: Arms and Armour, 1988. ISBN 0-85368-910-5. (englanniksi)
  • Gardiner, Robert (toim.): Conway's All the World's Fighting Ships 1906–1921. Lontoo, Englanti: Conway Maritime Press, 1985. ISBN 0-85177-245-5. (englanniksi)
  • Cocker, Maurice: Destroyers of the Royal Navy, 1893-1981. Englanti: Ian Allan, 1982. ISBN 0-7110-1075-7. (englanniksi)
  • Fairweather, Cliff: Hard Lying - The Story of the "V&W" Class Destroyers and the Men Who Sailed in Them. Chelmsford, UK: Avalon Associates, 2005. ISBN 0-9529440-4-9. (englanniksi)
  • Preston, Anthony: V and W class Destroyers 1917-1945. Lontoo, Englanti: MacDonald & Co (Publishers) Ltd, 1971. (englanniksi)

ViitteetMuokkaa