HMS Vehement

(Ohjattu sivulta HMS Vehement (1917))

HMS Vehement (viirinumero F12[1]) oli Britannian kuninkaallisen laivaston Amiraliteetin V-luokan hävittäjä ensimmäisen maailmansodan lopulla.

HMS Vehement
Naval Ensign of the United Kingdom.svg
Aluksen vaiheet
Rakentaja William Denny and Brothers, Dumbarton
Kölinlasku 1916
Laskettu vesille 6. heinäkuuta 1917
Palveluskäyttöön 1917
Poistui palveluskäytöstä uponnut osuttuaan miinaan 1. elokuuta 1918
Tekniset tiedot
Uppouma 1 100 t (standardi)
1 490 t (max)
Pituus 95,1 m (kokonaispituus)
Leveys 9,0 m
Syväys 3,2 m
Koneteho 27 000 hv
Nopeus 34 solmua
Miehistöä 134
Aseistus
Aseistus 4 × QF 4"/L45 (102 mm) Mk V -tykkiä yksiputkisina P Mk I -asennuksina
1 × 3" 20 cwt Mk I -ilmatorjuntatykki
4 × 21" (533 mm) torpedoputkea

ValmistusMuokkaa

Pääartikkeli: V- ja W-luokka

Alus tilattiin Dumbartonista William Denny and Brothersilta, missä köli laskettiin 1916. Alus laskettiin vesille 6. heinäkuuta 1917 ja otettiin palvelukseen vielä samana vuonna.

PalvelusMuokkaa

Alus muutettiin 1917 nopeaksi miinalaivaksi ja se liitettiin helmikuussa 1918 20. (miinanlaskija)hävittäjälaivueeseen laivuetta perustettaessa, jolloin aluksen päällikkönä oli V. Hammersley-Heenan.[2]

Alus lähti 31. toukokuuta 1918 laivueen mukana Imminghamista rakentamaan miinakenttää A51 Dogger Bankin alueelle[3]. Alus lähti yöllä 4.-5. kesäkuuta Humberista jälleen laivueen mukaan rakentamaan samalle alueelle seuraavaa miinakenttää, johon laskettiin yhteensä 330 miinaa.[4]

Alus lähti 21. kesäkuuta jälleen laivueen mukana Imminghamista rakentamaan miinakenttää A57. Satamasta lähtiessä aluksen potkurit osuivat kaapeliin, jolloin ne vaurioituivat niin pahoin, että aluksen oli jäätävä satamaan. Alus osallistui kuitenkin jo 27. kesäkuuta miinakenttä A58 rakentamiseen.[5] Aluksen seuraava operaatio oli 5.-6. heinäkuuta miinakenttä A61:n rakentaminen ja edelleen 8.-9. heinäkuuta miinakenttä A62, johon pudotettiin 384 miinaa kahdeksaantoista riviin.[6]

Vehement, HMS Venturous, HMS Vanquisher ja HMS Telemachus laskivat yöllä 13.-14. heinäkuuta 224 miinaa kenttään A63. Alus oli 17.-18. heinäkuuta laivueen mukana rakentamassa kenttää A64, johon laskettiin 424 miinaa. Operaation suojana oli 7. risteilijäviirikkö, mutta mitään odottamatonta ei tapahtunut.[6]

Seuraava suunniteltu miinakenttä A65 oli jälleen koko laivueen operaatio. Kenttään oli tarkoitus laskea kaikkiaan 496 miinaa kahteenkymmeneenkahteen riviin. Matkalla alueelle Vehement havaitsi 24. heinäkuuta kaksi periskooppia. Seuraavakin miinakenttä A66 rakennettiin 28.-29. heinäkuuta laivueena. Laivue lähti kello 13.00 Humberista ja laski suunnitellulle alueelle 416 miinaa kahdeksaantoista riviin[7].

Vehement lähti 1. elokuuta laivueen mukana rakentamaan miinakenttä A67. Amiraliteetti oli antanut tarkat ohjeet reitistä jota tuli kulkea. Aluksen oikeassa kyljessä räjähti miina kello 23.47 pisteessä 55°33′N, 05°24′E ollessaan jonon neljäntenä aluksena. Aluksen päällikkö Hammersley lensi mereen noin 400 metrin päähän aluksesta, missä hän virkosi täyttäen pelastusliivinsä. Hän myös pelasti toisen hukkuvan, minkä jälkeen HMS Vanquisher pelasti molemmat meressä olleet. Aluksen jäänteet upotettiin tykkitulella ja asentamalla kaksi syvyyspommia räjähtämään aluksen kyljillä. Aluksen mukana meni luutnantti George Hatch sekä 47 miestä.[8]

LähteetMuokkaa

  • Smith, Peter C.: Into the Minefields - British Destroyer Minelaying 1916-1960. Barnsley: Pen and Sword Maritime, 2005. ISBN 1-84415-271-5. (englanniksi)
  • Gardiner, Robert (toim.): Conway's All the World's Fighting Ships 1906–1921. Lontoo, Englanti: Conway Maritime Press, 1985. ISBN 0-85177-245-5. (englanniksi)
  • Cocker, Maurice: Destroyers of the Royal Navy, 1893-1981. Englanti: Ian Allan, 1982. ISBN 0-7110-1075-7. (englanniksi)
  • Fairweather, Cliff: Hard Lying - The Story of the "V&W" Class Destroyers and the Men Who Sailed in Them. Chelmsford, UK: Avalon Associates, 2005. ISBN 0-9529440-4-9. (englanniksi)
  • Preston, Anthony: V and W class Destroyers 1917-1945. Lontoo, Englanti: MacDonald & Co (Publishers) Ltd, 1971. (englanniksi)

ViitteetMuokkaa

  1. Smith, Peter C. s. 64
  2. Smith, Peter C. s. 39
  3. Smith, Peter C. s. 66
  4. Smith, Peter C. s. 67-68
  5. Smith, Peter C. s. 68
  6. a b Smith, Peter C. s. 70
  7. Smith, Peter C. s. 73-74
  8. Smith, Peter C. s. 74-85