HMS Faulknor

brittiläinen laivuehävittäjä
(Ohjattu sivulta HMS Faulknor (H62))

HMS Faulknor (viirinumero H62) oli Britannian kuninkaallisen laivaston F-luokan laivueenjohtaja toisessa maailmansodassa.

HMS Faulknor
HMS Faulknor
HMS Faulknor
Naval Ensign of the United Kingdom.svg
Aluksen vaiheet
Rakentaja Yarrow Shipbuilders, Scotstoun, Skotlanti
Kölinlasku 31. heinäkuuta 1933
Laskettu vesille 12. kesäkuuta 1934
Palveluskäyttöön 24. toukokuuta 1935
Loppuvaihe myyty romutettavaksi 22. tammikuuta 1946
Tekniset tiedot
Uppouma 1 495 grt
Pituus 105 m
Koneteho 38 000 hv
Nopeus 36,75 solmua
Miehistöä 175
Aseistus 5 × QF 4,7" Mk XII -tykkiä
2 × nelipiippuista Vickers .50" Vickers Mk II -ilmatorjuntakonekivääriä
8 × 21" (533 mm) torpedoputkea

ValmistusMuokkaa

Pääartikkeli: F-luokka (hävittäjä)

Alus tilattiin Scotstounista Yarrow Shipbuildersilta, missä köli laskettiin 31. heinäkuuta 1933. Alus laskettiin vesille 12. kesäkuuta 1934 ja otettiin palvelukseen 24. toukokuuta 1935.

PalvelusMuokkaa

Palvelukseen otettaessa alus liitettiin F-luokan hävittäjistä muodostettuun Kotilaivaston 6. hävittäjälaivueeseen, joka numeroitiin toukokuussa 1939 uudelleen 8. hävittäjälaivueeksi.[1]

Toisen maailmansodan alkaessa alus oli lippulaivana 8. hävittäjälaivueessa. Se upotti 14. syyskuuta 1939 HMS Foxhoundin ja HMS Firedraken kanssa syvyyspommein Irlannin luoteispuolella Saksan laivaston sukellusvene U-39:n (58°32′N, 11°49′W ).[2][3]

Saksan laivaston taisteluristeilijät Scharnhorst ja Gneisenau upottivat 23. marraskuuta aseistetun kauppalaivan HMS Rawalpindin, joka ilmoitti kuitenkin kohtalostaan radiolla. Kotilaivasto määräsi Clydestä vahvan osaston Norjan rannikolle katkaisemaan saksalaisten paluutien. Forester oli osaston mukana suojaamassa raskaita yksiköitä. Osasto ei kuitenkaan havainnut kohdettaan, vaan palasi kotisatamaan.[3]

Alus osallistui 20. maaliskuuta 1940 sukellusvene U-44:n upottamiseen ennen Norjan taisteluiden alkamista.[2]

Alus siirrettiin 17. kesäkuuta 1940 Gibraltarille perustettavaan Force H:hon, jonka mukana se osallistui Ranskan laivastoa vastaan suunnattuihin operaatio Catapultiin sekä operaatioon Kamerunissa. Alus suojasi osaston mukana useita Maltan saattueita ja Maltalle lentokonetäydennyksiä lähettäviä lentotukialuksia.[2]

Tammikuussa 1941 alukselle asennettiin takimmaisten torpedoputkien rinnalle 3 tuuman ilmatorjuntatykki. Samalla aluksen päämasto korvattiin lyhyellä rakenteella, jossa oli ainoastaan radiomasto.[2]

Toukokuussa 1941 alus osallistui Saksan laivaston taistelulaiva Bismarckin etsintään ja upottamiseen Atlantilla, mistä vapauduttuaan se palasi läntisen Välimeren saattueiden suojaksi sekä Biskajanlahdella havaittujen saarronmurtajien etsintään.[2]

Alus upotti 18. kesäkuuta 1941 yhdessä HMS Fearlessin, HMS Foresterin, HMS Foresightin ja Foxhoundin kanssa syvyyspommein Cadizin länsipuolella sukellusvene U-138:n (36°04′N, 07°29′W ).[3]

Vuoden 1941 lopulla alus palasi Britteinsaarille, jossa sille asennettiin tyypin 285 tutka. Samalla aluksen takimmainen savupiippu lyhennettiin ja puolen tuuman konekiväärit siirrettiin uusille alustoille etsintävalojen rinnalle. Radioantennit siirrettiin taaemmas uuteen mastoon. Alus sijoitettiin vuoden 1942 ensimmäiseksi neljännekseksi suojaamaan Jäämeren saattueita. Se liitettiin osaksi 4. saattajaryhmää, joka suojasi Atlantin saattueita.[2]

Alus upotti 12. syyskuuta 1942 Huippuvuorten eteläpuolella sukellusvene U-88:n (75°04′N, 04°49′E ).[3]

Tammikuussa 1943 X-torni korvattiin aluksella olleella 3 tuuman ilmatorjuntatykillä. Samalla takimmaiset torpedoputket saatiin taas käyttöön. Alukselle asennettiin lisäksi kuusi 20 millimetrin ilmatorjuntatykkiä, jotka asennettiin sillan sivuille, etsintävalon viereen sekä etukannen etummaisiin kulmiin. Tyypin 286 tutka vaihdettiin tyyppiin 291.[2]

Alus siirrettiin takaisin Välimerelle Force H:hon, jonka mukana se suojasi Sisilian maihinnousua. Alus oli saattamassa Italian antautuvaa laivastoa sekä suojaamassa Salernon maihinnousua.[2]

Lokakuusta marraskuuhun 1943 alus oli Dodekaneesien saaristossa Aigeian merellä. Se hyökkäsi 7. lokakuuta 1943 Astipalean pohjoispuolella keveiden ristelijöiden HMS Penelope ja HMS Sirius sekä hävittäjä HMS Fury kanssa Saksan laivaston sukellusveneiden emälaiva UJ-2111 (ex-Tramaglio), rahtialus Olympus ja 7 MFP-lauttaa muodostamaa saattuetta vastaan. Saattueesta selvisi ainoastaan yksi MFP-lautta. Paluumatkalla kotisatamaan osasto joutui toistuvasti Saksan ilmvoimien hyökkäysten kohteeksi[3]. Alus palasi Britteinsaarille osallistuakseen kesäkuussa 1944 Normandian maihinnousuun.[2]

Vuoden 1945 alussa keskilaivassa ollut 4,7 tuuman tykkitorni korvattiin neliputkisella 2 naulan ilmatorjuntatykillä ja kaksiputkiset motorisoidut 20 millimetrin ilmatorjuntatykit asennettiin sillan sivuille.[2]

Sodan jälkeen Faulknor myytiin romutettavaksi 22. tammikuuta 1946. Se romutettiin huhtikuussa Milford Havenissa.[2]

PäällikötMuokkaa

Aluksen päälliköinä olivat:

  • Charles Saumarez Daniel DSO 1. huhtikuuta 1938 – 19. helmikuuta 1940
  • Anthony Fane de Salis 19. helmikuuta 1940 – 26. tammikuuta 1942
  • Alan Kenneth Scott-Moncrieff DSO 26. tammikuuta 1942 – 28. syyskuuta 1943
  • Mervyn Somerset Thomas DSO 28. syyskuuta 1943 – 24. helmikuuta 1944
  • Eric George May DSC 26. helmikuuta – huhtikuu 1944
  • Charles Fraser Harrington Churchill DSC huhtikuu – 19. joulukuuta 1944
  • Douglas Eric Holland-Martin DSO, DSC 19. joulukuuta 1944 – 3. huhtikuuta 1945
  • George Emery Fardell 3. huhtikuuta –

LähteetMuokkaa

  • English, John: Amazon to Ivanhoe – British Standard Destroyers of the 1930s. Kendal: World Ship Society, 1993. ISBN 0-905617-64-9. (englanniksi)
  • Whitley, M. J.: Destroyers of World War Two – an international encyclopedia. Lontoo: Arms and Armour, 1988. ISBN 0-85368-910-5. (englanniksi)
  • Gardiner, Robert (toim.): Conway's All the World's Fighting Ships 1922–1946. Lontoo, Englanti: Conway Maritime Press, 1987. ISBN 0-85177-146-7. (englanniksi)
  • Levy, James P.: The Royal Navy's Home Fleet in World War II. New York: Palgrave macmillan, 2003. ISBN 1-4039-1773-6. (englanniksi)
  • Woodman, Richard: Arctic Convoys 1941–1945. South Yorkshire, Englanti: Pen & Sword Maritime, 2007. ISBN 1-84415-611-7. (englanniksi)

ViitteetMuokkaa

  1. Whitley, M. J. s. 106
  2. a b c d e f g h i j k Whitley, M. J. s. 105
  3. a b c d e Uboat.net – HMS Faulknor