Grenadan kansallinen vallankumoushallitus

Grenadan kansallinen vallankumoushallitus perustettiin 13. maaliskuuta 1979 New Jewel Movement -liikkeen suorittaman vallankumouksen seurauksena. Yhdysvallat liittolaisineen miehitti saaren 25. lokakuuta 1983 alkaen, ja vallankumoushallitus lakkasi olemasta neljä päivää myöhemmin.

Grenadan kansallinen vallankumoushallitus
1979–1983
lippu vaakuna

Valtiomuoto marxilaisleniniläinen yksipuoluejärjestelmä
Valtionpäämies

Maurice Bishop (1979-1983) Bernard Coard (1983)

Hudson Austin (1983)
Pääkaupunki St. George’s
Pinta-ala
– yhteensä 348.5 km2 km² 
Kielet englanti
Valuutta Itä-Karibian dollari
Tunnuslause Workers of the world, unite!
Kansallislaulu Hail Grenada
Edeltäjä(t)  Grenada
Seuraaja(t)  Grenada

Historia muokkaa

Maurice Bishopin johtama New Jewel Movement (NJM) oli 1970-luvulla Grenadan tärkein oppositiopuolue. NJM syöksi Eric Gairyn johtaman hallituksen vallasta vuonna 1979. Gairyn hallitus oli ollut vallassa Grenadan itsenäisyydestä asti. NJM aloitti radiotornien, poliisin kasarmien ja muiden tärkeiden sijaintien haltuunoton, kun Gairy oli ulkomaanmatkalla. Aseellisen haltuunoton suoritti Grenadan kansan vallankumouksellinen armeija.

Maurice Bishop ilmoitti radion kautta Kansan vallankumouksellisen armeijan perustamisesta. Kaikki poliittiset järjestöt paitsi NJM kiellettiin.

Grenadalla oli hyvät suhteet Kuubaan, jonka avustuksella aloitettiin suuren lentokentän rakennus.

Lukutaito ja terveystilastot paranivat suuresti Bishopin valtakaudella, mutta taloudelliset vahingot johtivat kriisiin. Pääministeri Bernard Coardin johtama ryhmä yritti vakuuttaa Bishopin siitä, että hänen kannattaisi jakaa valta Coardin kanssa. Lopulta Coard asetti Bishopin kotiarestiin ja otti valtion haltuunsa. Bishopin poistaminen vallasta johti suuriin julkisiin mielenosoituksien ja yhden mielenosoituksen aikana mielenosoittajat onnistuivat vapauttamaan Bishopin. Bishop saapui Kansan vallankumouksellisen armeijan Fort Rupertiin.

Armeijan yksikkö siirrettiin Fort Frederickistä Fort Rupertiin. Yksikkö ja siviilit ajautuivat kahakkaan, joka johti moneen kuolemaan. Kahakan jälkeen Bishop ja seitsemän muuta teloitettiin.

Teloituksien jälkeen perustettiin kenraali Hudson Austinin johtama Revolutionary Military Council, joka hallitsi saarta kuusi päivää ennen yhdysvaltalaismiehitystä.

Lähteet muokkaa