Maurice Bishop
Maurice Rupert Bishop (29. toukokuuta 1944 – 19. lokakuuta 1983) oli grenadalainen poliitikko ja vallankumousjohtaja. Kaapattuaan vallan hän toimi vuodesta 1979 vuoteen 1983 Grenadan pääministerinä.[1]
| Maurice Bishop | |
|---|---|
 1982 |
|
| Grenadan pääministeri | |
|
13. maaliskuuta 1979 – 16. lokakuuta 1983
|
|
| Edeltäjä | Eric Gairy |
| Seuraaja | Bernard Coard |
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 29. toukokuuta 1944 Aruba, Alankomaiden Antillit |
| Kuollut | 19. lokakuuta 1983 (ikä 39) |
| Arvonimi | The Right Honourable |
| Tiedot | |
| Puolue | New Jewel Movement |
Elämäkerta muokkaa
Varhaisvuodet muokkaa
Bishopin vanhemmat olivat Rupert ja Alimenta Bishop. Hän opiskeli lakia Lontoossa ja oli perehtynyt laajalti mustien asiaa ajavaan black power -liikkeeseen. Palattuaan Grenadaan hänestä tuli poliittisesti aktiivi.[1]
Vuonna 1973 hänestä tuli marxilaisen New Jewel Movement (NJM) puolueen johtaja. Hänet valittiin parlamenttiin vuonna 1976[1] ja hän toimi usean vuoden ajan Grenadan parlamentin alahuoneen oppositiojohtajana vastustaen pääministeri Eric Gairyn ja hänen Grenadan yhtyneen työväenpuolueen (Grenada United Labour Party, GULP) hallintoa.
Vallankumousjohtaja muokkaa
Vuonna 1979 Bishopin puolue kaappasi vallan Gairyltä joka oli tuolloin YK:ssa pitämässä puhetta. Bishop jäädytti perustuslain ja julisti itsensä Grenadan pääministeriksi. NJM:tä lukuun ottamatta kaikki muut puolueet kiellettiin eikä Bishopin kauden aikana pidetty vaaleja. Perustuslain puuttuessa PRG sääti lakeja astuksina. Maata johti periaatteessa Bishop pääministerinä ministerikabinetin johdossa, käytännössä NJM:n keskuskomitea.
Bishop ryhtyi valtaanpäästyään luomaan läheisiä suhteita Kuubaan. Hän käynnisti useita projekteja, mm. uuden lentokentän rakentamisen saaren eteläkärkeen ja suuremman armeijan muodostamisen. Lentokentän rahoitus ja työvoima tuli Kuubalta, vaikkakin suurin osa sen infrastruktuuria oli eurooppalaisten rakennuttajien suunnittelemaa. Yhdysvaltain presidentti Ronald Reagan syytti Grenadaa aikomuksesta käyttää uuden lentoaseman pitkää kiitotietä neuvostoliittolaisten sotilaslentokoneiden välilaskupaikkana.
Politiikkansa perusajatuksina Bishop piti työläisten ja naisten oikeuksien parantamista ja rasisismin vastustamista. Naisille taattiin saman suuruinen palkka kuin miehille sekä äitiysloma. Sukupuolinen syrjintä kiellettiin. Myös terveydenhuoltoa, koulutusta ja nuorten asemaa yhteiskunnassa pyrittiin parantamaan. Hallinnon varjopuolina olivat opposition ja vapaan lehdistön toiminnan rajoittaminen.
Bishopin hallinnon aikana perustettiin myös Kansan vallankumousarmeija (People's Revolutionary Army, PRA). Armeijan muodostamista kritisoitiin rahojen ja resurssien tuhlauksena. PRA:ta syytettiin myös ihmisoikeusrikkomuksista, kuten poliittisten toisinajattelijoiden kidutuksesta ja pidätyksistä ilman oikeudenkäyntiä. PRA:han värväytyneiden piti vannoa uskollisuudenvala NJM:lle ja marxilaisen sosialismin luonnolliselle ylivertaisuudelle hallinnon perustana.
Pidätys ja teloitus muokkaa
Vuonna 1983 NJM:n johdossa ilmeni erimielisyyksiä. Ryhmä puolueen jäseniä halusi Bishopin joko luopuvan vallasta tai hyväksyvän vallanjaon varapääministeri Bernard Coardin kanssa. Bishop hylkäsi nämä esitykset. Lopulta hän kuitenkin joutui luopumaan vallasta ja Coardin asettamaan kotiarestiin lokakuun 1983 ensimmäisen viikon aikana. Bishopin uudelleenvaltaannousua kannattavat järjestivät laajoja mielenosoituksia eri puolilla maata. Yhden tällaisen aikana väkijoukko vapautti Bishopin kotiarestista. Hän matkusti armeijan päämajaan Fort Rupertiin. Hänen saavuttuaan sinne alkoivat kiistapuolet koota sotilaita muualta Fort Rupertiin. Fort Rupertissa alkoi taisteluita, joissa sai useita siviilejä surmansa. Bishop ja seitsemän muuta, mukaan lukien kabinettiministereitä vangittiin. Armeijan teloitusryhmä ampui heidät myöhemmin päivällä. Sotilaiden mukaan hän oli saanut surmansa sotilaiden tehdessä rynnäkön linnoitukseen.[2] Coard, hänen vaimonsa ja 17 muuta virkamisetä ja sotilasta joutui myöhemmin syytteeseen Bishopin murhasta.[3]
Perhe muokkaa
Maurice Bishop nai Angela Redheadin vuonna 1966.[1] Heillä oli kaksi lasta: John ja Kariin. Angela Bishop muutti Kanadaan lastensa Johnin ja Nadian kanssa vuonna 1981 Bishopin ollessa vielä pääministerinä. Bishopilla oli myös Vladimir-niminen poika pitkäaikaisen rakastajattarensa Jacqueline Creftin kanssa, joka oli myös PRG:n ministeri. Jacqueline sai surmansa yhdessä Bishopin kanssa St. George'sissa. Vladimir sai myöhemmin surmansa puukotuksessa torontolaisessa yöklubissa.
Teoksia muokkaa
- Forward ever! Three years of the Grenadian Revolution. Speeches of Maurice Bishop. Sydney 1982.
- Selected speeches, 1979-1981. Ciudad de La Habana 1982.
- Maurice Bishop Speaks. The Grenada Revolution and Its Overthrow, 1979-83. New York 1983. ISBN 0-87348-612-9
- In nobody's backyard. Maurice Bishop's speeches, 1979-1983: a memorial volume, edited by Chris Searle. London 1984.
Katso myös muokkaa
Lähteet muokkaa
- ↑ a b c d Wilder, Ann Elizabeth: Maurice Rupert Bishop [1944-1983] The Grenada Revolution Online. Viitattu 1.7.2021.
- ↑ 1983: Grenada's prime minister 'assassinated' BBC On this day. Viitattu 1.7.2021.
- ↑ 1979: Grenada leader ousted by coup BBc On this day. Viitattu 1.7.2021.
Kirjallisuutta muokkaa
- Steve Clark: The Second Assassination of Maurice Bishop. Teoksessa New International, Nr. 6. New York 1987. ISBN 0-87348-641-2
Aiheesta muualla muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Maurice Bishop Wikimedia Commonsissa
