Wikipedia

Giorgi Kinkladze

georgialainen jalkapalloilija

Giorgi Kinkladze (georg. გიორგი ქინქლაძე s. 6. heinäkuuta 1973 Tbilisi, Georgian SNT, Neuvostoliitto) on georgialainen uransa päättänyt jalkapalloilija. Hänen etunimensä translitteroidaan myös Georgiou tai Georgi, ja hänet tunnetaan lempinimillä Gio ja Kinky.[1][2][3]

Giorgi Kinkladze
Henkilötiedot
Syntymäaika 6. heinäkuuta 1973 (ikä 51)
Syntymäpaikka Tbilisi, Georgian SNT, Neuvostoliitto
Pelipaikka keskikenttäpelaaja
Junioriseurat
1979–1989 Dynamo Tbilisi
Seurat
Vuodet Seura O (M)
1989–1991
1991–1995
1993
1994
1995–1998
1998–2000
1999–2000
2000–2003
2004–2005
2005–2006 		Mretebi Tbilisi
Dynamo Tbilisi
→ Saarbrücken (laina)
→ Boca Juniors (laina)
Manchester City
Ajax
→ Derby County (laina)
Derby County
Anorthosis Famagusta
Rubin Kazan 		50 (9)
65 (41)
11 (0)
3 (0)
106 (20)
12 (0)
13 (1)
80 (6)
22 (2)
13 (2)
Maajoukkue
1992–2005 Georgia 55 (8)

Seurajoukkueuran tilastot kattavat vain kansalliset sarjat.

Kinkladze oli keskikenttäpelaaja. Pelinrakentajan lahjakkuus havaittiin Länsi-Euroopassa ensimmäisen kerran vuonna 1994 Georgian ja Walesin välisessä maaottelussa. Hän siirtyi vuonna 1995 kotikaupunkinsa joukkueesta Dynamo Tbilisistä englantilaiseen Manchester Cityyn, jossa hänen pelitaitonsa ja näyttävät maalinsa tekivät hänestä kulttisuosikin. Hänet valittiin seurassaan vuoden pelaajaksi kahdesti.

Manchester Cityn pudottua Valioliigasta kaksi sarjaporrasta alemmaksi Kinkladze siirtyi alankomaalaiseen Ajaxiin vuonna 1998, mutta ei sopeutunut sikäläiseen pelityyliin, joten hän palasi englantilaiseen Derby Countyyn runsaan vuoden kuluttua. Derbyssä hän ehti pelata lähes sata ottelua, joiden jälkeen hän pelasi vielä Anorthosis Famagustassa Kyproksella ja Rubin Kazanissa Venäjällä.

Nuoruus ja uran alku

muokkaa

Giorgi Kinkladze syntyi 6. heinäkuuta 1973 Tbilisissä silloisessa Georgian sosialistisessa neuvostotasavallassa, joka oli osa Neuvostoliittoa. Hän asui Diduben kaupunginosassa insinööri-isänsä Robinzonin,[4] opettajaäitinsä Khatunan ja isosiskonsa kanssa.[5] Robinzon halusi nähdä poikansa menestyvän jalkapalloilijana, joten hän joskus laittoi poikansa kävelemään polvillaan ympäri taloa vahvistuttaakseen nuorukaisen jalkoja.[5] Giorgin äidillä oli hieman erilainen tapa kehittää poikaansa. Hän laittoi pojan opettelemaan perinteistä georgialaista tanssia mtiuluria.[6] Giorgi otettiin kuusivuotiaana Dynamo Tbilisin junioriorganisaatioon. Muutaman seuraavan vuoden aikana Kinkladze pelasi Dynamon nuorisojoukkueissa ja pääsi lopulta pelaamaan seuran reservijoukkueessa. Samassa joukkueessa pelasi muiden muassa Šota Arveladze, jonka kanssa Kinkladze pelasi myöhemmin myös aikuisten sarjoja.[7]

Georgia perusti oman jalkapallosarjansa vuonna 1989. Kinkladzen perhetuttu järjesti Giorgille siirron toiseksi korkeimmalla sarjaportaalla pelanneeseen Mretebi Tbilisiin, joka oli ensimmäinen virallinen ammattilaisseura Neuvostoliitossa, eli pelaajien ilmoitettu ammatti oli jalkapalloilija eikä esimerkiksi sotilas tai rautatietyöläinen.[7] Ensimmäisellä kaudellaan Mretebissä 16-vuotias Kinkladze pelasi 20 ottelua. Toisen Mretebi-kauden jälkeen hän allekirjoitti miljoonan ruplan arvoisen sopimuksen nuoruudessaan edustaman Dynamon kanssa.[8]

 
Tbilisi, jossa Kinkladze syntyi ja aloitti uransa.

Georgiasta tuli jälleen itsenäinen valtio vuonna 1991, mutta Etelä-Ossetian ja Abhasian halu erota Georgiasta johti sotatoimiin alueiden välillä. 17. syyskuuta 1992 Georgian maajoukkue pelasi Neuvostoliitosta irtautumisen jälkeen neljännen maaottelunsa Azerbaidžania vastaan.[9] 6–3-lukemiin päättyneessä pelissä 19-vuotias Kinkladze teki maajoukkuedebyyttinsä.[10] Sota Georgiassa jatkui, joten Dynamon seurajohto pyrki etsimään pelaajilleen vakaamman ympäristön. Muiden muassa Kinkladze lainattiin saksalaiseen 1. FC Saarbrückeniin.[11]

Kinkladze pelasi 2. Bundesliigassa ensimmäisen ottelunsa Tennis Borussia Berliniä vastaan 4. maaliskuuta 1994. Hän ei kuitenkaan sopeutunut Saarbrückeniin ja pelasi vain harvoin täydet 90 minuuttia, joten hänet erotettiin joukkueesta Hertha Berlinille hävityn ottelun jälkeen.[12] Kauden jälkeen hän palasi Tbilisiin jatkaakseen uraansa Georgiassa, jossa hänet vuonna 1993 valittiin vuoden georgialaiseksi jalkapalloilijaksi.[13] Dynamon puheenjohtaja Merab Žordania oli edelleen epävarma pelaajansa turvallisuudesta Georgian poliittisessa tilanteessa, ja hän tarjosi tarjosi Kinkladzea Atletico Madridille noin 200 000 punnalla. Atletico Madrid otti miehen koejaksolle, mutta ei tarjonnut sopimusta. Sen jälkeen Kinkladze harjoitteli Real Madridin reservijoukkueessa, josta Boca Juniors lainasi kuukaudeksi Argentiinaan edelleen Tbilisin omistuksessa olleen pelaajan. Boca Juniorsin valmentaja Silvio Narzolini piti Kinkladzea liian samanlaisena toisen pelinrakentajansa, Alberto Márcicon kanssa, eikä Kinkladze saanut pysyvää sopimusta.[14]

Syyskuussa 1994 Kinkladze pelasi Tbilisissä maaottelussa Moldovaa vastaan. Videoaineisto hänen peliesityksistään herätti seurojen kiinnostuksen pelaajaan Italiassa, jossa Kinkladze sai lehdistöltä lempinimen "Mustanmeren Rivera", mutta konkreettisia tarjouksia hänestä ei annettu. Kuitenkin nauhoitteen käsiinsä saanut Manchester Cityn puheenjohtaja Francis Lee halusi pelaajan joukkueeseensa. Kinkladzen esityksistä haltioitunut Lee otti yhteyttä Žordaniaan varatakseen pelaajan omalle seuralleen.[15]

Kaksi kuukautta myöhemmin Kinkladze teki ensimmäisen maaottelumaalinsa, kun Georgia voitti Walesin 5–0.[15] Uusintaottelussa Cardiff Arms Parkilla useiden seurojen kykyjenetsijät näkivät, kuinka Kinkladze teki ottelun ainoan maalin korkealla nostolla yli maalivahti Neville Southallin.[15] Viimeisellä kaudellaan Dynamossa hän teki 14 maalia 20 ottelussa, ja seurat useista eri maista ilmaisivat kiinnostuksensa palkata hänet. Dynamon puheenjohtaja Žordania piti kiinni sopimuksesta, jonka hän sopi kollegansa Leen kanssa, ja 15. heinäkuuta 1995 Kinkladze allekirjoitti sopimuksen Manchester Cityn kanssa ollen ensimmäinen uuden valmentajan Alan Ballin hankinta. Sopimuksen arvoksi raportoitiin 2 miljoonaa puntaa.[16] Työluvan saanti vaikeuksien jälkeen Kinkladze pelasi ensimmäisen ottelunsa Manchester Cityssä ottelussa Tottenham Hotspuria vastaan 19. syyskuuta 1995.[17]

Seurajoukkueura

muokkaa

Manchester City

muokkaa
 
Maine Road oli Kinkladzen kotistadion vuosina 1995–1998.

Manchester Cityn kausi 1995–1996 sujui takellellen eikä seura onnistunut voittamaan ottelua kertaakaan ensimmäisen kolmen kuukauden aikana, mutta Kinkladzesta tuli sankari kannattajien keskuudessa.[18] Kun Manchester City voitti ensimmäisen kerran kaudella ottelussa Aston Villaa vastaan, Kinkladze teki voittomaalin Niall Quinnin kanssa pelatun seinäsyöttökuvion jälkeen. Kinkladze poti alkuvaiheessa koti-ikävää asuessaan hotellissa ja puhuessaan vain vähän englantia.[19] Yrittäessään vähentää koti-ikävää hänen äitinsä muutti Manchesteriin tarjoamaan hänelle tuttua ruokaa.[20] Joulukuista ottelua Middlesbrough'n kotikentällä mainostettiin Kinkladzen ja Juninhon välisenä taistona. Ottelun ainoan manchesterilaismaalin teki Kinkladze yksilösuorituksellaan, mutta peli päättyi kuitenkin Cityn 4–1-tappioon. Middlesbrough'laiset kuitenkin myöhemmin äänestivät georgialaisen "kauden parhaaksi vastustavan joukkueen pelaajaksi".[21] Maaliskuussa 1996 Kinkladze teki erityisen näyttävän maalin Southamptonia vastaan. Hän ohitti viisi pelaajaa ja lopuksi nosti pallon yli maalivahti Dave Beasantin.[16] Kyseinen maali voitti BBC:n Match of the Day -ohjelman "kuukauden maali -palkinnon" ja sijoittui toiseksi "kauden maali -palkintoa" haettaessa.[17]

Kauden loputtua Manchester City putosi Valioliigasta 1. divisioonaan synnyttäen siirtospekulaatioita, jotka yhdistivät Kinkladzen useisiin seuroihin, kuten Barcelonaan, Liverpooliin ja Celticiin.[16] Hän oli kuitenkin päättänyt jäädä Manchesteriin, jossa hänet valittiin "kauden pelaajaksi 1995–1996".[22] Kaudella 1996–1997 Manchesterin vakaus heikkeni entisestään, ja joukkueella oli kauden aikana viisi eri valmentajaa. Kun Keith Curle oli siirtynyt Wolverhamptoniin, Kinkladzesta tuli joukkueen päärangaistuspotkunantaja.[23] Hän myös antoi lukuisia vapaapotkuja mukaan lukien ottelussa Swindon Townia vastaan 30 metristä laukaistun potkun, jota englantilainen Manchester Evening News kuvaili "ohjukseksi".[24] 1. divisioonassa Kinkladzea vartioi toistuvasti kaksi tai jopa kolme pelaajaa. Useat joukkueet pyrkivät pysäyttämään hänet taklaamalla erittäin kovaa, mistä saatiin hyvä esimerkki ottelussa Crystal Palacea vastaan, kun hänet jouduttiin kantamaan paareilla pois kentältä David Hopkinin taklauksen jälkeen.[25] Manchester sijoittui lopulta selvästi nousijasijojen ulkopuolelle, joten spekulaatiot Kinkladzen ympärillä alkoivat taas. Kauden viimeisessä ottelussa joukkueen kannattajat kampanjoivat hänen pitämisekseen joukkueen riveissä, vaikka georgialainen ei edes pelannut loukkaantumisensa vuoksi.[26] Puoliajalla pistetaululla esitettiin kannattajien kustantama mainos, jossa vaadittiin Kinkladzen pelaamista seuran paidassa seuraavalla kaudellakin.[22] Hänet nimettiin jälleen kauden pelaajaksi seurassa,[22] ja kuukautta myöhemmin hänen ilmoitettiin allekirjoittaneen kolmivuotisen sopimuksen Cityn kanssa. Hän käytti saamansa rahat Ferrarin ostoon – hankinta herätti tyrmistystä seuran johdossa, jonka pelot muuttuivat todeksi lokakuussa 1998, kun hän rysäytti autollaan päin moottoritien siltarakenteita Manchesterissa. Turman takia hän joutui jättämään kaksi ottelua väliin ja hänelle laitettiin 30 tikkiä.[27]

Manchester Cityn vapaapudotus jatkui myös kaudella 1997–1998 ja tammikuussa 1998 valmentaja Frank Clarkille annettiin potkut. Hänen tilalleen tullut Joe Royle oli tunnettu puolustavia keskikenttäpelaajia käyttävästä pelisysteemistään, jonka takia hänen valmentamansa Everton oli saanut lempinimen "Sodan koirat".[28] Roylen silmissä Kinkladze oli arvokas pelaaja putoamiskamppailussa, ja ensimmäisessä palaverissa joukkueen valmentajana hän aloitti puheensa sanoen: "Meidän on myytävä Kinkladze."[29] Kahden Roylen alaisuudessa pelatun ottelun jälkeen Kinkladze loukkasi nilkkansa, mikä aiheutti hänelle kuukauden ottelutauon. Hän palasi kokoonpanoon mutaisella Vale Parkilla 14. maaliskuuta, jolloin Port Vale voitti Cityn 2–1. Pelin jälkeen Royle kritisoi ankarasti Kinkladzea yrityksen puutteesta eikä päästänyt häntä kentälle seuraavien kuuden ottelun aikana.[30] Vuonna 2005 omaelämäkerrassaan Royle kertoi havainneensa, että oli nopeasti huomannut, ettei Manchester Cityn korpivaellus lopu, kun Kinkladze on mukana.[31] Kaksi ottelua ennen sarjakauden päätöstä City oli putoamissijoilla ja Kinkladze palautettu avauskokoonpanoon kotiotteluun Queens Park Rangersia vastaan. QPR:ssä pelasi kovanaama Vinnie Jones, joka vartioi Kinkladzea aloituspotkusta alkaen ja jopa tunnelissa ennen ottelun alkua.[32] Kinkladze aloitti maalinteon vapaapotkusta, mutta toivottoman puolustuspelin ja Jamie Pollockin oman maalin myötä ottelu päättyi 2–2 tasapeliin.[33] Cityllä ei enää ollut mahdollisuutta vaikuttaa kohtaloonsa ja se putosi toisen kerran kolmen kauden aikana voittaen viimeisellä kierroksella Stoke Cityn.[34] Yhteensä Kinkladze pelasi Manchester Cityssä 119 ottelua, joissa hän teki 22 maalia.

Ajax

muokkaa

Kauden 1997–1998 viimeisten kuukausien aikana käydyt siirtoneuvottelut johtivat Kinkladzen siirtoon alankomaalaiseen AFC Ajaxiin viiden miljoonan punnan siirtosummalla.[17][35] Sopimus ei kuitenkaan täyttänyt aivan täysin odotuksia, sillä alun perin Jari Litmasen odotettiin siirtyvän FC Barcelonaan. Tämä kuitenkin toteutui vasta vuotta myöhemmin, joten Kinkladze joutui pelaamaan itselleen vieraalla paikalla vasemmalla laidalla.[36] Hän debytoi Ajaxissa 2–0 kotivoittoon päättyneessä ottelussa Willem Tilburgia vastaan 23. elokuuta 1998.[37] Kokonaisuudessaan Ajaxin alkukausi oli heikko, joten seurajohto päätti erottaa valmentaja Morten Olsenin. Hänen tilalleen tuli Jan Wouters, jonka kanssa erimielisyyksiin joutunut Kinkladze pudotettiin kokoonpanosta[38] tehden tilaa Richard Knopperille.[39] "Olisin voinut olla Maradona eikä hän olisi vaihtanut pelitapaa tehdäkseen tilaa minulle", Kinkladze muistelee myöhemmin. "En ollut pelaamassa jalkapalloa ja se teki elämästäni helvettiä."[36] Hän alkoi välittömästi etsiä seuroja, ja useat englantilaisseurat kiinnostuivatkin hänestä, mutta pelaamattomuudesta kärsineen pelaajan palkkaaminen olisi ollut suuri riski. Hän oli jopa menettänyt pelipaikkansa maajoukkueessa.[38][40] Loukkaantumisten täyttämän ja muutenkin erittäin epäonnistuneen kauden aikana Kinkladze esiintyi vain 12 kertaa Ajaxin paidassa.[39]

Kinkladzelle ei edes jaettu pelinumeroa toiselle kaudelleen Amsterdamissa,[38] ja hän harjoitteli reservijoukkueen mukana.[41] Syyskuussa 1999 Kinkladze aloitti siirtoneuvottelut Sheffield Unitedin kanssa, mutta siirto ei toteutunut.[42] Kaksi kuukautta myöhemmin hän siirtyi lainasopimuksella Derby Countyyn.[43]

Derby County

muokkaa

Kun Kinkladze kirjoitti sopimuksen Derby Countyn kanssa hän ei pelannut vakituisesti maajoukkueessa eikä näin ollen saanut automaattisesti työlupaa. Hänelle kuitenkin annettiin tästä erivapaus johtuen hänen aikaisemmasta urastaan Englannissa.[38] Hänen uudet joukkuekaverinsa muistivat hänen peliesityksensä Manchester Cityssä ja jopa pelkäsivät koskea häneen ensimmäisten harjoitusten aikana.[44] Hänen debyyttiottelunsa Derbyssä oli ottelu Arsenalia vastaan 28. marraskuuta 1999. Ensimmäisen maalinsa hän teki Wimbledonia vastaan 4. maaliskuuta 2000.[45] Wimbledon-ottelun jälkeen Kinkladze valitti joukkueen suorasta taktiikasta, joten hän pyysi puoliajalla valmentajaa muuttamaan taktiikkaa ja antamaan hänelle oikeuden pitää enemmän palloa, jotta hyökkäyksiä saataisiin luotua enemmän.[46] Kauden lopuksi Derby hankki Kinkladzen pelaajaoikeudet itselleen kolmella miljoonalla punnalla,[47] mikä oli seuran ennätys vuoteen 2007 saakka.[48]

Kinkladze ei päässyt osallistumaan kauden 2000–2001 avaukseen tyräleikkauksen takia[49] tuottaen pettymyksen valmentaja Jim Smithille, joka oli odottanut hänestä joukkueen uutta johtohahmoa.[50] Hän palasi pelikentille vaihtopelaajana ottelussa Middlesbrough'ta vastaan 6. syyskuuta 2000. Kun Derby oli 3–0 tappiolla hänet vaihdettiin kentällä yhtä aikaa Malcom Christien kanssa.[51] Kaksikko oli suuressa roolissa, kun Derby nousi 3–3 tasapeliin.[52] Neljän seuraavan kuukauden aikana Kinkladze oli joskus aloitusmiehistössä ja silloin tällöin vaihdossa vaihdellen Stefano Eranion kanssa, kunnes Kinkladze loukkasi nivusensa ja joutui jättämään pelikentät kahdeksi kuukaudeksi.[49] Kauden aikana Kinkladze "näytti vain vähän siitä loistosta, jota hänet oli ostettu tuottamaan" ja brittiläinen sanomalehti The Guardian nimitti hänet Derbyn kauden suurimmaksi pettymykseksi.[53] Ottelu Leeds Unitedia vastaan myöhään syyskuussa oli Kinkladzen ainoita onnistumisia. Hän tuli vaihtopelaajana kentälle 15 minuuttia ennen loppua ja tasoitti pelin soolomaalilla harhauttaen kaksi puolustajaa ja sijoittaen pallon vasemmalla jalallaan maaliin.[54] Derby rimpuili koko kauden välttäen kuitenkin putoamisen. Kinkladze jäi seuraan pelikyvyttömyytensä ja siten vakavien tarjousten puutteen vuoksi.[55] Noihin aikoihin hän meni naimisiin manchesterilaisen Louise Tain kanssa. Taista tuli Kinkladzen tapaan ortodoksisen kirkon jäsen. Hänet kastettiin Tbilisissä ja hän sai uuden nimen Mariam.[56] Heidän ensimmäinen lapsensa, poika nimeltä Saba, syntyi lokakuussa 2001.[57]

Kinkladzen jalkapallokausi 2001–2002 alkoi samankaltaisesti kuin edellinen kausi. Jim Smith erosi Derbyn managerin asemastaan lokakuussa 2001, joten Kinkladze, hänen suosikkinsa, pettyi raskaasti.[58] Uudeksi valmentajaksi nimitettiin Colin Todd, joka päätti muuttaa joukkueen pelityyliä. Hän ei suosinut samoja pelaajia kuin Smith, joten Toddin valmentajuuskauden kahden ensimmäisen kuukauden aikana Kinkladze pääsi vain kerran vaihdosta kentälle.[59] Mahdollisuuksien puutteeseen turhautunut Kinkladze teki erikoisen tempun käyttäessään lakimiestään järjestämään tapaamisen Toddin kanssa. He keskustelivat Kinkladzen jättämisestä joukkueen ulkopuolelle.[60] Todd kertoi, että Kinkladze voisi jättää seuran, mikäli hän olisi tyytymätön tilaansa.[58] Kinkladzen managerin mukaan Manchester City ja espanjalaiset Valencia, Mallorca ja Málaga olivat kiinnostuneet Kinkladzen palveluksista.[61] Kuitenkin Todd erotettiin joulukuussa 2001 Derbyn ollessa toiseksi viimeisenä Valioliigassa,[62] ja John Gregorysta tuli uusi valmentaja. Kinkladze jäi seuraan ja pääsi pelaamaan ensimmäistä kertaa kauden aikana vakituisesti Valioliigaa. Seura oli 35 miljoonaa puntaa velkaa ja aloitti kauden lopussa säästöohjelman, jolla pyrittiin vähentämään vuosittaisia palkkamenoja 17 miljoonalla punnalla.[63] Derbyn toiminta pakotti poistamaan joukkueen kovapalkkaisemmat pelaajat, siispä myös Kinkladzelle kerrottiin, ettei hän tule pelaamaan tulevaisuudessa seurassa.[64] Kinkladze ei kuitenkaan suostunut lähtemään, koska hänellä oli sopimus vuoden 2003 kesään asti Derbyssä. Hän myös hylkäsi Turkin mestari Galatasarayn tarjouksen.[65]

Kun seura yritti purkaa Kinkladzen sopimusta, hän harjoitteli reservijoukkueen mukana 29. elokuuta saakka, menettäen viisi ensimmäistä Derbyn sarjaottelua 1. divisioonassa.[66][67] Hän oli jälleen edustusjoukkueessa kahden tappiollisen ottelun jälkeen tullessaan kentälle vaihdosta ottelussa Stoke Cityä vastaan 31. elokuuta. Hänen panoksensa muodostui tärkeäksi, sillä hän oli rakentamassa molempia Derbyn maaleja, jotka toivat joukkueen 2–2 tasatilanteeseen.[68] Tämän jälkeen hän oli poissa lukuisista otteluista loukkaantumisten takia. Lokakuussa 2002 Georgian maajoukkuevalmentaja Aleksandre Tšivadze jätti yllättäen Kinkladzen ja joukkueen kapteenin Giorgi Nemsadzen Venäjän kohdanneesta joukkueesta pois aiheuttaen sekaannusta joukkueessa.[69] Molemmat palasivat aloituskokoonpanoon vuoden 2004 EM-kilpailujen karsinnassa ottelussa Irlantia vastaan.[70] Tammikuusta 2003 lähtien Derby ei maksanut taloudellisista ongelmistaan johtuen Kinkladzelle palkkaa kolmeen kuukauteen.[71] Hän aikoi lopettaa pelaamisen, mutta kuitenkin hänen agenttinsa kertoi Hampurin SV:n ja uudelleen Galatasarayn olevan kiinnostuneita hänen palkkaamisestaan.[71] Kinkladze pääsi kauden toisella puolikkaalla pelaamaan enemmän, ja joukkueen kannattajat valitsivatkin hänet vuoden pelaajaksi.[72] Derby sijoittui kauden lopuksi alempaan keskikastiin ja se joutui entisestään karsimaan kuluja, sillä Valioliiga ei enää maksanut televisiotuloistaan saamistaan tuloista osuuksia Derbylle. Kinkladzelle tarjottiin yhden vuoden sopimusta, mutta vain yhden kolmasosan palkalla siitä, mitä hän oli aikaisemmin tienannut.[73] Kinkladze päätti olla ottamatta tarjousta vastaan, sillä hän halusi enemmän menestyvään seuraan, jossa olisi ollut mahdollisuus voittaa jotain. Hänellä olikin keskusteluja Liverpoolin kanssa toukokuussa 2003.[74] Kun sopimusneuvottelut Derbyn kanssa eivät saavuttaneet molempia osapuolia tyydyttävää ratkaisua, Kinkladze päätti lähteä seurasta.[75]

Kinkladzella ei ollut seuraa kesällä 2003, joten hän harjoitteli Portsmouthin joukkueessa, jonka valmennusryhmään kuului hänen entinen valmentajansa Jim Smith. Kinkladze myös pelasi yhden harjoitusottelun, mutta Portsmouth ei ollut halukas palkkaamaan häntä joukkueeseensa.[76] Hän kävi näytillä skotlantilaisissa Dundeessa ja Celticissä sekä myöhemmin Leedsissä, mutta mikään niistä ei jättänyt tarjousta hänestä.[77][78][79] Hänen täytyi harjoitella yksin, joten hän menetti jälleen maajoukkuepaikkansa, jälleen ennen ottelua Venäjää vastaan.[80] Joulukuussa 2003 hän kävi viikon testijaksolla kreikkalaisessa Panathinaikoksessa.[81] Koejakson jälkeen seura päätti, ettei se palkkaa häntä. Kuusi kuukautta myöhemmin hän ja FK Šinnik Jaroslavl kävivät epäonnistuneita sopimusneuvotteluja.[82]

Anorthosis Famagusta

muokkaa

Kinkladzen puolentoista vuoden yhtämittainen jakso ilman seuraa päättyi lokakuussa 2004. Hänen aikaisempi maajoukkuekaverinsa Temur Ketsbaia oli pelaajavalmentajana talousvaikeuksista kärsineessä kyproslaisessa Anorthosis Famagustassa. Ketsbaia antoi vanhalle kaverilleen mahdollisuuden nostaa uransa uuteen nousuun tarjoten sopimusta seurassa.[83][6][84] Kinkladze otti tarjouksen vastaan ja näin hänestä tuli yksi tunnetuimmista Kyproksella pelanneista jalkapalloilijoista.[85] Hänen ensimmäinen ottelunsa Kyproksella oli APOELia vastaan 21. marraskuuta. Hän teki ottelussa maalin.[86][87][88] Toisen maalinsa hän teki 5–0 kotivoittoon päättyneessä ottelussa Olympiakos Nikosiaa vastaan,[87] ja helmikuussa hänet kutsuttiin jälleen maajoukkueeseen, joka oli valmistautumassa otteluun Liettuaa vastaan.[89] Hänen sopimuksensa oli alun perin yksivuotinen, mutta sitä jatkettiin vuodella. Anorthosis voitti Kyproksen mestaruuden ja pääsi Mestarien liigan karsintoihin, joissa Kinkladze pääsi pelaamaan viisi ottelua. Hän aloitti molemmissa otteluissa Dynamo Minskiä vastaan, tuli kahdesti vaihdosta historiallisissa Trabzonspor-otteluissa[90] sekä pelasi täydet 90 minuuttia 1–2 kotitappioon päättyneessä Rangers-ottelussa.[91][92][93][94][95] Rubin Kazanin valmentaja Kurban Berdyjev näki Kinkladzen peliesityksen Rangersiä vastaan ja kutsui hänet Venäjälle.[6] 22. elokuuta 2005 Kinkladze pelasi viimeisen ottelunsa Anorthosissa cup-ottelussa AC Omonia vastaan ja kaksi päivää myöhemmin hän matkusti Kazaniin, jossa hän teki sopimuksen Rubinin kanssa.[96][97]

Rubin Kazan

muokkaa

Kinkladzen sopimuksesta päästiin yhteisymmärrykseen 26. elokuuta. Hänen sopimuksensa kesto oli kauden loppuun saakka.[98][99] Rubin-debyyttinsä Kinkladze teki seuraavana päivänä pelatessaan koko ottelun FK Rostovia vastaan.[100] Ottelu oli menestyksellinen, sillä hänen antamansa kulmapotkustaan syntyi ottelun ainoa maali Vitālijs Astafjevsin puskemana.[101] Hänellä oli vähemmän merkittäviä esityksiä seuraavassa kahdessa ottelussa, joissa hänet vaihdettiin kentältä pois.[100][102][103] Rubinin seuraava ottelu oli Terekistä otettu 5–1 vierasvoitto, jossa Kinkladzella oli vahva rooli tehdessään kaksi maalia ja syöttäessään toiset kaksi.[104][105] Seuraavana vastassa oli Tom Tomsk kotiottelussa, jossa Kinkladze tyri rangaistuspotkun ottelun loppuvaiheessa, ja ottelu jäi tasatilanteeseen 0–0. Ottelun jälkeen Berdyjev valitteli huonoa rangaistuspotkun antajan valintaansa.[106]

Berdyjevin usko Kinkladzen taitoihin ei kuitenkaan horjunut ja hän antoi pelinrakentajalle paikan avauskokoonpanossa, mikä tuotti hyviä tuloksia. Kinkladze onnistui jättämään sopeutumisvaikeudet taakseen ja antoi tärkeän panoksen joukkueelle pelatessaan pelinrakentajana ja siirtäen palloa puolustuksesta kohti hyökkääjiä.[6][107] Hän oli yksi Rubinin kolmesta hyökkäävästä keskikenttäpelaajasta käytettäessä 4–2–3–1-pelisysteemiä.[108] Kinkladzen saapuminen toi lisää vaihtelua joukkueen hyökkäyspeliin ja oli ristiriidassa Berdyjevin suosiman mitättömän näköisen taktiikan kanssa.[108] Neljässä peräkkäisessä ottelussa hän syötti kussakin maalin,[109][110][111][112] joista tärkein oli FK Zenit Pietaria vastaan ottelussa, joka ratkaisi paikan UEFA Cupiin. Hänet kutsuttiin jälleen maajoukkueeseen ystävyysotteluihin Bulgariaa ja Jordaniaa vastaan.[113] Kuitenkin lihaksen revähtämisen takia hän joutui jättämään kyseiset ottelut ja Rubinin viimeisen sarjaottelun väliin.[114][115] Kauden 2005 aikana hän Kazanissa teki kaksi maalia ja syötti seitsemän yhdeksässä ottelussa.[6]

Rubin aikaili jatkosopimustarjouksen jättämistä Kinkladzelle, mikä johti siihen, että Anorthosis yritti saada hänet takaisin Kyprokselle,[116] mutta Kinkladze hylkäsi tarjouksen, koska hän toivoi saavansa jatkaa Rubinissa.[114] Myöhään joulukuussa Rubin tiedotti haluavansa pitää hänet, mutta sopimusneuvottelut viivästyivät perhesyistä johtuen.[117] Tammikuussa 2006 vahvistettiin yksivuotinen sopimus.[118] Uudelle kaudelle valmentaja Berdyjev aikoi vaihtaa 4–3–3 -pelitapaan ja käyttää ja jatkaa Kinkladzen peluutusta merkittävässä roolissa[119][120]

Menestyksekkään kauden 2005 aikana 32-vuotias Kinkladze toivoi pelaavansa 35-vuotiaaksi asti.[114] Myöhemmin kuitenkin ilmeni, että kausi 2006 jää hänen viimeisekseen. Hän loukkaantui maaliskuussa FK Šinnik Jaroslavlia vastaan kauden ensimmäisessä kilpaottelussa, joka oli viimeinen ottelu jossa hän pelasi täydet 90 minuuttia.[121][122] Vanhan vamman uusiutuminen tarkoitti sitä, että hän ei pystynyt täyttämään hänellä katsottua roolia.[123] Täysipainoisen harjoittelun hän pystyi aloittamaan vasta myöhään toukokuussa.[124] Hänen oli vaikea päästä pelikuntoon loukkaantumisen jälkeen[125] ja hän pelasi vielä viisi ottelua Rubinissa.[122] Hänen uransa viimeiseksi otteluksi jäi peli FK Rostovia vastaan 20. elokuuta 2006.[122] Syyskuussa hänet kutsuttiin vielä maajoukkueeseen,[126] mutta häntä ei nähty edes vaihtopenkillä.[127][128] Hän loukkaantui uudelleen marraskuussa ja samalla loppukauden pelit jäivät väliin.[129]

Pettymyksellisen kauden jälkeen Rubin päätti olla jatkamatta hänen sopimustaan.[99] Tammikuussa 2007 hän ja Anorthosis Famagusta keskustelivat siirrosta,[130] mutta se ei kuitenkaan toteutunut joidenkin venäläislehtien siirtoilmoitusartikkeleista huolimatta.[131][132] Kun Kinkladzen entistä maajoukkuetoveria Malkhaz Asatiania haastateltiin 31. elokuuta 2007, hän kertoi, että Kinkladze on lopettanut uransa ja asettautunut Moskovaan.[133]

Pelityyli

muokkaa

Giorgi Kinkladzen roolina oli pelata pelinrakentajana keskikentällä, yleensä hieman hyökkäävämpänä kuin muu keskikenttä. Tämän pelipaikan pelaajan tärkein tehtävä on rakentaa uusia maalipaikkoja. Pallonkäsittelytaito nimettiin usein Kinkladzen parhaimpien ominaisuuksien joukkoon.[134][135] Pallonkäsittelykykynsä ansiosta hän onnistui harhauttamaan vastustajan pelaajia ja tekemään komeita maaleja, mistä hyvä esimerkki on "kuukauden maali" Southamptonia vastaan. Erikoistilanteet olivat toinen hänen vahvuutensa; hän antoi säännöllisesti vapaa- ja kulmapotkuja. Hän myös laukoi rangaistuspotkuja, joista syntyi seitsemän hänen Manchester City -maaleistaan. Hän kuitenkin jätti rangaistuspotkut muiden hoidettavaksi kahden peräkkäisen epäonnistumisen jälkeen kaudella 1997–1998.[136]

Kinkladzen heikoin osa-alue oli puolustukseen liittyvät ominaisuudet. Häntä ei tunnettu taklaamistaidoistaan aiheuttaen joskus turhautuneisuutta valmentajilleen.[59] Vastahakoisuus taklaamiseen ja yrityksen puute olivat Joe Roylen syitä poistaa hänet Manchester Citystä.[29]

Toisinaan Kinkladze pelasi toisena hyökkääjänä. Tässä roolissa hänet nähtiin Frank Clarkin ensimmäisten kuukausien aikana Manchester Cityssä[137] ja pelatessaan Fabrizio Ravanellin kanssa Derby Countyssä.[138] Vaikka hän oli vasenjalkainen, hän ei esiintynyt edukseen pelatessaan vasempana laitalinkkinä ja yleisö ilmaisikin tyytymättömyytensä hänen peluuttamisestaan kyseisellä pelipaikalla.[20]

Tilastot

muokkaa

Seurajoukkueet

muokkaa
Seura Kausi Kilpailu Ottelut Maalit    
Mretebi Tbilisi
Dynamo Tbilisi
1. FC Saarbrücken 1993–94 2. Bundesliiga 11 0
Boca Juniors 1994 Primera División Argentiina 3 0
Manchester City 1995–96 Valioliiga 37 4
1996–97 Englannin 1. divisioona 39 12
1997–98 Englannin 1. divisioona 30 4
Yhteensä 106 20
Ajax 1998–99 PTT Telecompetitie 12 0
Derby County[139] 1999–00 Valioliiga 18 1 2 0
2000–01 Valioliiga 23 1
2001–02 Valioliiga 23 1
2002–03 Englannin 1. divisioona 28 5
Yhteensä 92 8
Anorthosis Famagusta 2004–05 Kyproksen liiga 22 2
Rubin Kazan[122] 2005 Venäjän liiga 9 2 1 0
2005–06 Venäjän Cup 1 0 0 0
2006 Venäjän liiga 4 0 0 0
2006-07 UEFA Cup karsinta 1 0 0 0
Yhteensä 15 2 1 0

Maajoukkue

muokkaa

(Huomio: numero kauttamerkin jälkeen kuvaa Georgian maajoukkueen pelaamia otteluita kyseisen vuoden aikana)

Joukkue Vuosi Ottelut Maalit     Viite
Georgia 1992 1/3 0 0 0 [10]
1993 0/1 0 0 0 [140]
1994 10/11 1 1 0 [141]
1995 6/6 2 0 0 [142]
1996 4/8 0 0 0 [143]
1997 6/7 2 1 1 [144]
1998 7/11 1 0 0 [145]
1999 1/8 0 0 0 [146]
2000 5/10 2 0 0 [147]
2001 6/10 0 0 0 [148]
2002 3/4 0 0 0 [149]
2003 2/8 0 0 0 [70]
2004 3/9 0 0 0 [150]
2005 1/11 0 0 0 [151]
Yhteensä 55 8 2 1

Maajoukkuemaalit

muokkaa

(Georgian maalit ensin)

# Pvm Pelipaikka Vastustaja Maali Tulos Kilpailu Huomio Viite
1 16. marraskuuta 1994 Tbilisi, Georgia   Wales 2–0 5–0 EURO-1996 karsinta [141]
2 7. kesäkuuta 1995 Cardiff, Wales   Wales 1–0 1–0 EURO-1996 karsinta [142]
3 11. lokakuuta 1995 Tbilisi, Georgia   Bulgaria 2–0 2–1 EURO-1996 karsinta Rangaistuspotku [142]
4 29. maaliskuuta 1997 Tbilisi, Georgia   Armenia 2–0 7–0 Ystävyysottelu Rangaistuspotku [144]
5 7. kesäkuuta1997 Batumi, Georgia   Moldova 2–0 2–0 MM-1998 karsinta Rangaistuspotku [144]
6 2. toukokuuta 1998 Sousse, Tunisia   Tunisia 1–0 1–1 Ystävyysottelu [145]
7 29. maaliskuuta 2000 Askalon, Israel   Israel 1–0 1–1 Ystävyysottelu [147]
8 7. lokakuuta 2000 Kaunas, Liettua   Liettua 3–0 4–0 MM-2002 karsinta [147]

Lähteet

muokkaa
  1. ↑ Kinkladze £5m Ajax move 15.5.1998. BBC News Online. Viitattu 16. kesäkuuta 2008. (englanniksi)
  2. ↑ 'Gio is the best of the lot' - says Lee 1.3.1996. Lancashire Evening Telegraph. Viitattu 16. kesäkuuta 2008. (englanniksi)
  3. ↑ Kinky in Holland 1.4.1998. BBC. Viitattu 16. kesäkuuta 2008. (englanniksi)
  4. ↑ Georgi Kinkladze's father robbed 5.3.2002. Sport Express. Viitattu 16. kesäkuuta 2008. (venäjäksi)
  5. ↑ a b Clayton, David: Kinkladze: The Perfect 10, s. 26. Manchester: Parrs Wood, 2005. ISBN 1-903158-60-5 (englanniksi)
  6. ↑ a b c d e Brennan, Dan: Kinkladze reborn at Rubin 6.1.2006. UEFA. Viitattu 16. kesäkuuta 2008. (englanniksi)
  7. ↑ a b Kinkladze: The Perfect 10, s.30
  8. ↑ Kinkladze: The Perfect 10, s.31
  9. ↑ Georgia - International Results RSSSF. Viitattu 17. kesäkuuta 2008. (englanniksi)
  10. ↑ a b The National Team of Georgia in 1992 Georgian Football Federation. Viitattu 17. kesäkuuta 2008. (englanniksi)
  11. ↑ Kinkladze: The Perfect 10, s.32
  12. ↑ Georgi Kinkladze Fussballdaten. Viitattu 17. kesäkuuta 2008. (saksaksi)
  13. ↑ Kinkladze: The Perfect 10, s.33
  14. ↑ Kinkladze: The Perfect 10, s.32–33
  15. ↑ a b c Kinkladze: The Perfect 10, s.35–36
  16. ↑ a b c Clayton, David: Everything under the blue moon: the complete book of Manchester City FC – and more!. Edinburgh: Mainstream publishing, 2002. 1-84018-687-9 (englanniksi) s.122
  17. ↑ a b c James, Gary: Manchester City - The Complete Record. Derby: Breedon, 2006. 1-85983-512-0 (englanniksi) s.224–225
  18. ↑ Buckley, Andy&Burgess,Richrd: Blue Moon Rising: The Fall and Rise of Manchester City. Bury: Milo, 2000. ISBN 0-9530847-4-4 (englanniksi) s.101
  19. ↑ Blue Moon Rising, s.97
  20. ↑ a b Kinkladze back to his old tricks Guardian. Viitattu 17. kesäkuuta 2008. (englanniksi)
  21. ↑ Kinkladze: The Perfect 10, s.59–60,
  22. ↑ a b c Buaskcomb, Julian: Manchester City F.C. Official Handbook 1997–98. Leicester: Polar, 1997. ISBN 0-9530847-4-4 (englanniksi) s.87
  23. ↑ Barker, Neil: Fact File 31.12 2002. Manchester Evening News. Viitattu 17. kesäkuuta 2008. (englanniksi)
  24. ↑ City's Goalden Moments 15.1.2003. Manchester Evening News. Viitattu 17. kesäkuuta 2008. (englanniksi)
  25. ↑ Kinkladze: The Perfect 10, s.96
  26. ↑ Blue Moon Rising, s.143
  27. ↑ Kinkladze: The Perfect 10, s.113
  28. ↑ McNulty, Phil: Ipswich's Royle command 28.10.2002. BBC. Viitattu 17. kesäkuuta 2008. (englanniksi)
  29. ↑ a b Blue Moon Rising, s.157
  30. ↑ Blue Moon Rising, s.158
  31. ↑ Bailey, Chris: Royle: Why Kinkladze had to go 11.10.2005. Manchester Evening News. Viitattu 17. kesäkuuta 2008. (englanniksi)
  32. ↑ Kinkladze: The Perfect 10, s.124
  33. ↑ Hodgson, Guy: Lap of dishonour as City farce plays on 27.4.1998. Independent. Arkistoitu 10.12.2007. Viitattu 17. kesäkuuta 2008. (englanniksi)
  34. ↑ Blue Moon Rising, s.164
  35. ↑ Kinkladze matkalla Ajaxiin 31.3.1998. Turun Sanomat. Viitattu 19. kesäkuuta 2008.[vanhentunut linkki]
  36. ↑ a b Smith, Dave: Kinky: Jim saved me from Ajax agony 5.12.1998. Sunday Mirror. Viitattu 17. kesäkuuta 2008. (englanniksi)
  37. ↑ Kinkladze: The Perfect 10, s.136
  38. ↑ a b c d Derby pray for second coming of Kinkladze 28.12.1999. Independent. Viitattu 17. kesäkuuta 2008. (englanniksi)
  39. ↑ a b Wat doet tie nauw?!: Georgi Kinkladze, 'The Georgian Maestro' 12.10.2005. Ajax/F-side.nl. Viitattu 17. kesäkuuta 2008. (hollanniksi)
  40. ↑ Where Kinkladze is ever going to play? 22.3.1999. Sport Express. Arkistoitu 26.5.2012. Viitattu 17. kesäkuuta 2008. (venäjäksi)
  41. ↑ van de Vuurst, Louis: Ajax-speler Kinkladze definitief naar Derby 19.4.2000. Nieuwsbank. Viitattu 17. kesäkuuta 2008. (hollanniksi)
  42. ↑ Harrison, Lindsay: Blades' bold bid to capture Kinkladze 23.9.1999. Independent. Viitattu 17. kesäkuuta 2008. (englanniksi)
  43. ↑ Staniforth, Tommy: Kinkladze returns to Premiership in Derby loan deal 2.11.1999. Independent. Viitattu 17. kesäkuuta 2008. (englanniksi)
  44. ↑ Georgi Kinkladze: Flu had no mercy on me 20.1.2000. Sport Express. Viitattu 18. kesäkuuta 2008. (venäjäksi)[vanhentunut linkki]
  45. ↑ Russel, Thomas: Wimbledon left in disarray as Kinkladze restores home pride 6.3.2000. Guardian. Viitattu 18. kesäkuuta 2008. (englanniksi)[vanhentunut linkki]
  46. ↑ Georgi Kinkladze's return to Old Trafford 11.3.2000. Sport Express. Viitattu 18. kesäkuuta 2008. (venäjäksi)[vanhentunut linkki]
  47. ↑ Derby aim for survival 13.8.2000. BBC. Viitattu 18. kesäkuuta 2008. (englanniksi)
  48. ↑ Derby snap up £3.5m Earnshaw 29.6.2007. Guardian. Viitattu 18. kesäkuuta 2008. (englanniksi)
  49. ↑ a b Green, Peter: Kinkladze, Giorgi Derby Evening Telegraph. Viitattu 18. kesäkuuta 2008. (englanniksi)[vanhentunut linkki]
  50. ↑ Our people in Europe: Great Britain 25.7.2000. Sport Express. Viitattu 18. kesäkuuta 2008. (venäjäksi)[vanhentunut linkki]
  51. ↑ Derby stage comeback to earn point BBC. Viitattu 18. kesäkuuta 2008. (englanniksi)
  52. ↑ Kinkladze: The Perfect 10, s.157
  53. ↑ Rookwood, Dan: Derby County 21.5.2001. Guardian. Viitattu 18. kesäkuuta 2008. (englanniksi)
  54. ↑ Taylor, Daniel: Kinky silences mob 25.9.2000. Guardian. Arkistoitu 1.4.2008. Viitattu 18. kesäkuuta 2008. (englanniksi)
  55. ↑ Taylor, Daniel: Kinkladze stayed at Derby 29.6.2001. sports.ru. Viitattu 18. kesäkuuta 2008. (venäjäksi)
  56. ↑ Georgi Kinkladze will marry English 5.7.2001. Sport Express. Viitattu 18. kesäkuuta 2008. (venäjäksi)
  57. ↑ A son was born in Kinkladze’s family 26.10.2001. Sport Express. Viitattu 18. kesäkuuta 2008. (venäjäksi)
  58. ↑ a b Kinkladze put up for sale 8.1.2002. BBC. Viitattu 19. kesäkuuta 2008. (englanniksi)
  59. ↑ a b Kinkladze: The Perfect 10, s.165
  60. ↑ Frustrated Kinkladze drafts in lawyer 29.11.2001. 4thegame.com. Viitattu 16. kesäkuuta 2008. (englanniksi)
  61. ↑ Valencia wants Georgi Kinkladze 11.12.2001. sports.ru. Viitattu 19. kesäkuuta 2008. (venäjäksi)
  62. ↑ Derby sack Todd 14.1.2002. BBC. Viitattu 19. kesäkuuta 2008. (englanniksi)
  63. ↑ Milledge, Adrian: Derby cut losses on high earners 21.8.2002. Guardian. Viitattu 19. kesäkuuta 2008. (englanniksi)
  64. ↑ Kinki surplus to Rams requirements 3.5.2002. BBC. Viitattu 19. kesäkuuta 2008. (englanniksi)
  65. ↑ Ravanelli will not see the light 10.5.2002. 4thegame. Viitattu 19. kesäkuuta 2008. (englanniksi)[vanhentunut linkki]
  66. ↑ Derby County 2002/03 season fixtures Derby Countyn virallinen verkkosivusto. Arkistoitu 29.10.2008. Viitattu 19. kesäkuuta 2008. (englanniksi)
  67. ↑ Round-up - Monday September 2, 2002 2.9.2002. Guardian. Viitattu 19. kesäkuuta 2008. (englanniksi)
  68. ↑ Gardner, Peter: Kinkladze's boots do the talking 1.9.2002. Telegraph. Viitattu 19. kesäkuuta 2008. (englanniksi)
  69. ↑ Kinkladze was offended by Chivadze 3.9.2002. sports.ru. Viitattu 19. kesäkuuta 2008. (venäjäksi)
  70. ↑ a b The National Team of Georgia in 2003 Georgian jalkapalloliitto. Viitattu 19. kesäkuuta 2008. (englanniksi)
  71. ↑ a b Kinkladze eyes Derby exit 17.1.2002. BBC. Viitattu 19. kesäkuuta 2008. (englanniksi)
  72. ↑ Players of the Year 17.1.2003. Derby Evening Telegraph. Viitattu 20. lokakuuta 2007. (englanniksi)
  73. ↑ Martin O’Neill wants to see Kinkladze in Celtic 22.6.2003. Sport Express. Viitattu 19. kesäkuuta 2008. (venäjäksi)
  74. ↑ Kinkladze may find himself in Liverpool 17.5.2003. Sport Express. Viitattu 19. kesäkuuta 2008. (venäjäksi)
  75. ↑ Kinky's star rarely shone 17.5.2003. Derby Evening Telegraph. Viitattu 20. lokakuuta 2007. (englanniksi)[vanhentunut linkki]
  76. ↑ Kinkladze: The Perfect 10, s.177
  77. ↑ Dundee end Kinkladze bid 26.9.2003. BBC. Viitattu 19. kesäkuuta 2008. (englanniksi)
  78. ↑ Lomax, Andrew: Kinkladze keen on Celtic move 24.6.2003. Daily Telegraph. Viitattu 19. kesäkuuta 2008. (englanniksi)
  79. ↑ Kinkladze on show for Leeds 15.1.2004. BBC. Viitattu 19. kesäkuuta 2008. (englanniksi)
  80. ↑ Four days before Russia – Georgia. Georgians are coming to play football 7.10.2003. Sport Express. Arkistoitu 5.12.2005. Viitattu 19. kesäkuuta 2008. (venäjäksi)
  81. ↑ Kinkladze is going on trial to Panathinaikos 1.12.2003. Sport Express. Viitattu 19. kesäkuuta 2008. (venäjäksi)
  82. ↑ Spartak and Shinnik have a good chance to leave for Pyrenees 10.7.2004. Sport Express. Arkistoitu 18.3.2005. Viitattu 19. kesäkuuta 2008. (venäjäksi)
  83. ↑ Leonidou, John: Anorthosis crowned kings of Cyprus 8.5.2005. UEFA. Viitattu 20. kesäkuuta 2008. (englanniksi)
  84. ↑ Novitsky, Denis: Dinamo lead as Makharadze returns 20.10.2004. UEFA. Viitattu 20. kesäkuuta 2008. (englanniksi)
  85. ↑ Leonidou, John: Cyprus concerned by foreign legion 12.2.2007. UEFA. Viitattu 20. kesäkuuta 2008. (englanniksi)
  86. ↑ Kinkladze: The Perfect 10, s.188
  87. ↑ a b The RSSSF Archive - Domestic Results - Cyprus 2004/05 RSSF. Viitattu 20. kesäkuuta 2008. (englanniksi)
  88. ↑ Leonidou, John: Neck and neck in Cyprus 8.12.2004. UEFA. Viitattu 20. kesäkuuta 2008. (englanniksi)
  89. ↑ Leonidou, John: Voronin injury could upset Ukraine 7.2.2005. UEFA. Viitattu 20. kesäkuuta 2008. (englanniksi)
  90. ↑ Leonidou, John: Anorthosis savour famous win 29.7.2005. UEFA. Viitattu 20. kesäkuuta 2008. (englanniksi)
  91. ↑ All square in Belarussian capital 12.7.2005. UEFA. Viitattu 20. kesäkuuta 2008. (englanniksi)
  92. ↑ Leonidou, John: Samaras strike sinks Dinamo 20.7.2005. UEFA. Viitattu 20. kesäkuuta 2008. (englanniksi)
  93. ↑ Leonidou, John: Anorthosis upset the odds 26.7.2005. UEFA. Viitattu 20. kesäkuuta 2008. (englanniksi)
  94. ↑ Tozar, Türker: Anorthosis make most of lead 26.7.2005. UEFA. Viitattu 20. kesäkuuta 2008. (englanniksi)
  95. ↑ Ricksen gives Rangers the edge 9.8.2005. UEFA. Viitattu 20. kesäkuuta 2008. (englanniksi)
  96. ↑ Omonia is a Cypriot Super Cup holder 22.8.2005. Sport Express. Viitattu 20. kesäkuuta 2008. (venäjäksi)
  97. ↑ Baillie, Michael: Cypriots want win for crash victims 24.8.2005. Mirror. Viitattu 20. kesäkuuta 2008. (englanniksi)[vanhentunut linkki]
  98. ↑ Russian championship 27.8.2005. Sport Express. Arkistoitu 26.5.2012. Viitattu 20. kesäkuuta 2008. (venäjäksi)
  99. ↑ a b Kinkladze is leaving Rubin 5.12.2006. Sport Express. Arkistoitu 27.1.2007. Viitattu 20. kesäkuuta 2008. (venäjäksi)
  100. ↑ a b Player information – Georgi Kinkladze – Season 2005 Venäjän jalkapalloliigan virallinen verkkosivu. Viitattu 20. kesäkuuta 2008. (venäjäksi)
  101. ↑ Rostov – Rubin. Match statistics 27.8.2005. Sovetsky Sport. Viitattu 20. kesäkuuta 2008. (venäjäksi)
  102. ↑ Dynamo – Rubin. Match statistics 12.9.2005. Sovetsky Sport. Viitattu 20. kesäkuuta 2008. (venäjäksi)
  103. ↑ The "set piece" victory 19.9.2005. Sovetsky Sport. Viitattu 20. kesäkuuta 2008. (venäjäksi)
  104. ↑ Rubin knocked down Terek 26.9.2005. Sport Express. Arkistoitu 13.1.2006. Viitattu 20. kesäkuuta 2008. (venäjäksi)
  105. ↑ Terek swear, but lose 26.9.2005. Sovetsy Sport. Viitattu 20. kesäkuuta 2008. (venäjäksi)
  106. ↑ Rubin - Tom. Match statistics 2.10.2005. Sovetsy Sport. Viitattu 20. kesäkuuta 2008. (venäjäksi)
  107. ↑ Kazan is stealing Europe 8.11.2005. Evening Kazan. Viitattu 20. kesäkuuta 2008. (venäjäksi)[vanhentunut linkki]
  108. ↑ a b Rubin: order and progress 21.2.2006. Sport Express. Arkistoitu 13.1.2013. Viitattu 20. kesäkuuta 2008. (venäjäksi)
  109. ↑ Kazan intrigued till the end 17.10.2005. Sport Express. Arkistoitu 13.1.2006. Viitattu 20. kesäkuuta 2008. (venäjäksi)
  110. ↑ It was showed to Krylia that it's bad to sleep on the pitch 24.10.2005. Sport Express. Arkistoitu 13.1.2006. Viitattu 20. kesäkuuta 2008. (venäjäksi)
  111. ↑ Zenit's new guiding line: Intertoto Cup instead of Champions League 31.10.2005. Sport Express. Arkistoitu 24.6.2007. Viitattu 20. kesäkuuta 2008. (venäjäksi)
  112. ↑ Beautiful football for beautiful city 7.11.2005. Sport Express. Arkistoitu 13.1.2006. Viitattu 20. kesäkuuta 2008. (venäjäksi)
  113. ↑ Kotoreishvili, Soso: Georgia comeback for Kinkladze 31.10.2005. UEFA. Viitattu 20. kesäkuuta 2008. (englanniksi)
  114. ↑ a b c Georgi Kinkladze: 32 years are by no means a limit 9.11.2005. Evening Kazan. Viitattu 20. kesäkuuta 2008. (venäjäksi)[vanhentunut linkki]
  115. ↑ Iskhakov will become the director of Rubin today 15.11.2005. Sport Express. Arkistoitu 4.1.2006. Viitattu 20. kesäkuuta 2008. (venäjäksi)
  116. ↑ Is Kinkladze going back to Cyprus? 23.11.2005. Sovetsky Sport. Viitattu 20. kesäkuuta 2008. (venäjäksi)
  117. ↑ Kurban Berdyev: We are in talks talks with Brazilian, Argentine and Serb 26.12.2005. Sovetsky Sport. Viitattu 20. kesäkuuta 2008. (venäjäksi)
  118. ↑ Ono makes Feyenoord farewell 13.1.2006. UEFA. Viitattu 20. kesäkuuta 2008. (englanniksi)
  119. ↑ Aleksandr Gatskan: Match against Zenit will be difficult 13.5.2006. Evening Kazan. Viitattu 20. kesäkuuta 2008. (venäjäksi)[vanhentunut linkki]
  120. ↑ Kurban Berdyev's press conference 18.5.2006. Rubin Kazanin virallinen verkkosivusto. Arkistoitu 7.11.2007. Viitattu 20. kesäkuuta 2008. (venäjäksi)
  121. ↑ Bazaev punished wasteful Shinnik 9.3.2006. Sport Express. Arkistoitu 27.5.2006. Viitattu 20. kesäkuuta 2008. (venäjäksi)
  122. ↑ a b c d Player information – Georgi Kinkladze – Season 2006 18.5.2006. Venäjän jalkapalloliigan virallinen verkkosivusto. Viitattu 20. kesäkuuta 2008. (venäjäksi)
  123. ↑ Russian Cup. Quarter-final. Second leg. CSKA-Rubin today 12.4.2006. Sport Express. Arkistoitu 21.4.2006. Viitattu 20. kesäkuuta 2008. (venäjäksi)
  124. ↑ Rubin returned from leave 29.3.2006. Sovetsky Sport. Viitattu 20. kesäkuuta 2008. (venäjäksi)
  125. ↑ Ragged Rubin look towards Europe with the hope 10.8.2006. Sport Express. Arkistoitu 26.5.2012. Viitattu 20. kesäkuuta 2008. (venäjäksi)
  126. ↑ Kaladze to miss Georgia match 28.8.2006. Sovetsky Sport. Viitattu 20. kesäkuuta 2008. (venäjäksi)
  127. ↑ How expatriate footballers in Russia played for their national teams 5.9.2006. Sovetsky Sport. Viitattu 20. kesäkuuta 2008. (venäjäksi)
  128. ↑ How expatriate footballers in Russia played for their national teams 9.9.2006. Sovetsky Sport. Viitattu 20. kesäkuuta 2008. (venäjäksi)
  129. ↑ Football. Russian championship. Kazan 3.11.2006. Sport Express. Arkistoitu 26.5.2012. Viitattu 20. kesäkuuta 2008. (venäjäksi)
  130. ↑ Transfer news 3.11.2006. Rubin Kazanin verkkosivusto. Arkistoitu 24.7.2011. Viitattu 20. kesäkuuta 2008. (venäjäksi)
  131. ↑ Total transfer table 9.3.2007. Sport Express. Arkistoitu 19.3.2007. Viitattu 20. kesäkuuta 2008. (venäjäksi)
  132. ↑ Premier League. Transfer table 2006–2007 8.3.2007. Sovetsky Sport. Viitattu 20. kesäkuuta 2008. (venäjäksi)
  133. ↑ Malkhaz Asatiani: I wanted to leave Lokomotiv 31.8.2007. Sport Express. Arkistoitu 26.5.2012. Viitattu 20. kesäkuuta 2008. (venäjäksi)
  134. ↑ The modern great – Georgi Kinkladze 31.12.2002. Manchester Evening News. Viitattu 16. kesäkuuta 2008. (englanniksi)
  135. ↑ Georgi Kinkladze 31.12.2002. CNN. Arkistoitu 29.6.2011. Viitattu 16. kesäkuuta 2008. (englanniksi)
  136. ↑ Georgi Rosler Miss Sums Up City's Season 26.1.1998. 4thegame. Viitattu 16. kesäkuuta 2008. (englanniksi)[vanhentunut linkki]
  137. ↑ Blue Moon Rising, s.145
  138. ↑ Ashdown, John: Burley makes revival points 14.4.2003. Guardian. Arkistoitu 12.5.2008. Viitattu 16. kesäkuuta 2008. (englanniksi)
  139. ↑ http://www.derby.org/jeff/der_arch.html#History (Arkistoitu – Internet Archive)
  140. ↑ The National Team of Georgia in 1993 Georgian Football Federation. Viitattu 6.4.2008.
  141. ↑ a b The National Team of Georgia in 1994 Georgian Football Federation. Viitattu 6.4.2008.
  142. ↑ a b c The National Team of Georgia in 1995 Georgian Football Federation. Viitattu 6.4.2008.
  143. ↑ The National Team of Georgia in 1996 Georgian Football Federation. Viitattu 6.4.2008.
  144. ↑ a b c The National Team of Georgia in 1997 Georgian Football Federation. Viitattu 6.4.2008.
  145. ↑ a b The National Team of Georgia in 1998 Georgian Football Federation. Viitattu 6.4.2008.
  146. ↑ The National Team of Georgia in 1999 Georgian Football Federation. Viitattu 6.4.2008.
  147. ↑ a b c The National Team of Georgia in 2000 Georgian Football Federation. Viitattu 6.4.2008.
  148. ↑ The National Team of Georgia in 2001 Georgian Football Federation. Viitattu 6.4.2008.
  149. ↑ The National Team of Georgia in 2002 Georgian Football Federation. Viitattu 6.4.2008.
  150. ↑ The National Team of Georgia in 2004 Georgian Football Federation. Viitattu 6.4.2008.
  151. ↑ The National Team of Georgia in 2005 Georgian Football Federation. Viitattu 6.4.2008.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Giorgi_Kinkladze&oldid=22786633”