Frans Ludvig Schauman
Frans Ludvig Schauman (24. syyskuuta 1810 Maaria – 28. kesäkuuta 1877 Porvoo[1]) oli suomalainen teologian professori ja piispa.[2]
| Frans Ludvig Schauman | |
|---|---|
 Frans Ludvig Schauman. Bernhard Reinholdin muotokuva vuodelta 1871. |
|
| Porvoon piispa | |
|
1865–1877
|
|
| Edeltäjä | Carl Gustaf Ottelin |
| Seuraaja | Anders Johan Hornborg |
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 24. syyskuuta 1810 Maaria |
| Kuollut | 28. kesäkuuta 1877 (66 vuotta) Porvoo |
| Kansalaisuus | Suomen suuriruhtinaskunta |
| Ammatti | piispa, käytännöllisen teologian professori, yliopiston vararehtori |
| Arvonimi |
|
| Vanhemmat |
Carl Schauman Johanna Lovisa Hoeckert |
| Puoliso | Fredrika Kristina Gylich ( 1836) |
| Muut tiedot | |
| Koulutus |
teologian tohtori (1840) Pappisvihkimys (1837) |
| Uskonto | kristinusko |
| Tunnustuskunta | luterilaisuus |
Henkilöhistoria
muokkaaSchauman määrättiin 1837 hoitamaan Keisarillisen Aleksanterin-Yliopiston teologisen tiedekunnan seminaaripastorin tehtäviä. Hänet nimitettiin 1847 käytännöllisen teologian ensimmäiseksi professoriksi ja 1864 Porvoon piispaksi. Hänen merkittävimpiä aikaansaannoksiaan oli vuoden 1869 kirkkolain laatiminen. Laki oli aiempaan verrattuna hyvin edistyksellinen, ja siihen tuli muun muassa uskonnonvapauden periaate,[1] mutta uskonnottomuus ei ollut mahdollista, vaan kansalaisen oli välttämättä kuuluttava johonkin uskontokuntaan.[3]
Schauman herätti valtapiirien paheksuntaa puheellaan, jonka hän piti Aleksanteri II:n kruunauksen johdosta yliopiston juhlassa. Hän vaati valtiopäivien kokoonkutsumista. Hän oli Tammikuun valiokunnan jäsen 1862 ja pappissäädyn edustaja valtiopäivillä 1863, 1867 ja 1872. Hänet kutsuttiin yliopiston rehtoriksi, mutta perustuslaillisten kannanottojen takia häntä ei nimitetty tehtävään. Hän oli vararehtori vuosina 1855–1865.[1]
Schaumanin ja tämän puolison Fredrika Kristina Gylichin, kaupunginarkkitehti Pehr Johan Gylichin tyttären, poikia olivat virka- ja valtiopäivämies Karl Frans Johan Schauman ja pormestari, valtiopäivämies August Michael Schauman.[2]
Teoksia
muokkaa- Puhe, jonka ensimmäisiä suomalaisia lähetyssaarnaajoita wihkiessä piti piispa F. L. Schauman. Kustantaja tuntematon, 1882.
Lähteet
muokkaa- ↑ a b c Otavan Iso tietosanakirja, osa 7 p. 1150. Otava 1966.
- ↑ a b Biografia-sampo: Frans Ludvig Schauman Viitattu 3.8.2021.
- ↑ Kirkkolain 6 § (AsK 30/1869).
Kirjallisuutta
muokkaa- Heikkilä, Markku: ”Schauman, Frans Ludvig (1810–1877)”, Suomen kansallisbiografia, osa 8, s. 737–739. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2006. ISBN 951-746-449-5 Teoksen verkkoversio.
- Pirinen, Kauko: Schaumanin kirkkolain synty. (Suomen kirkkohistoriallisen seuran toimituksia, 132) Helsinki: Suomen kirkkohistoriallinen seura, 1985. ISSN 0356-0759 ISBN 951-9021-56-6
Aiheesta muualla
muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Frans Ludvig Schauman Wikimedia Commonsissa
- Schauman, Frans Ludvig hakuteoksessa Uppslagsverket Finland (2012). (ruotsiksi)