Euroopan unionin laajentuminen

Euroopan yhteisön (1958–1993) ja Euroopan unionin laajentuminen.

Euroopan unionin laajentumisella tarkoitetaan uusien jäsenvaltioiden liittymistä Euroopan unioniin. Tämä prosessi alkoi, kun kuusi valtiota perusti Euroopan hiili- ja teräsyhteisön (EHTY) vuonna 1951. Tämän jälkeen syntyi Euroopan yhteisö, josta tuli 1993 Euroopan unioni. Siitä lähtien EU:n jäsenmaiden määrä on kasvanut. Nykyään jäsenmaita on 27.

EHTY:n perustivat Alankomaat, Belgia, Italia, Luxemburg, Saksa (Länsi-Saksa) ja Ranska. Ensimmäinen laajentuminen tapahtui kun Yhdistynyt kuningaskunta, Irlanti ja Tanska liittyivät yhteisöön vuonna 1973, Norja hylkäsi tuolloin jäsenyyden kansanäänestyksessä. Britannian liittyminen yhteisöön oli viivästynyt Ranskan presidentti Charles de Gaullen vastahakoisuuden takia. Ranskassa järjestettiin vuonna 1972 kansanäänestys Yhdistyneen kuningaskunnan, Irlannin, Tanskan ja Norjan jäsenyydestä; äänestäjistä 68,32 % kannatti maiden liittymistä EEC:hen.

Välimeren maista Kreikka liittyi jäseneksi vuonna 1981 ja Espanja sekä Portugali vuonna 1986. Entinen Itä-Saksa liittyi jäseneksi 1990, kun se sulautettiin Saksan liittotasavaltaan. Kylmän sodan päätyttyä unioniin liittyivät myös puoleettomina esiintyneet Itävalta, Ruotsi ja Suomi vuonna 1995, Norja hylkäsi jälleen jäsenyyden kansanäänestyksessä.

Kymmenen jäsenmaata liittyi unioniin kerralla vuonna 2004 kun entisen itäblokin maat Latvia, Liettua, Puola, Slovakia, Slovenia, Tšekki, Unkari ja Viro otettiin jäseniksi Maltan ja Kyproksen ohella.

Vuonna 2004 liittyneissä maissa järjestettiin kansanäänestys jäsenyydestä vuoden 2003 aikana; kansanäänestyksissä äänestettiin seuraavasti:

  •  Malta – 8. maaliskuuta (53,65 % kannatti jäsenyyttä, 61 % osallistuminen)
  •  Slovenia – 23. maaliskuuta (89,66 % kannatti jäsenyyttä, 55,37 % osallistuminen)
  •  Unkari – 12. huhtikuuta (83,76 % kannatti jäsenyyttä, 45 % osallistuminen)
  •  Liettua – 10–11. toukokuuta (91,04 % kannatti jäsenyyttä, 63,3 % osallistuminen)
  •  Slovakia – 16–17. toukokuuta (92,46 % kannatti jäsenyyttä, 52,15 % osallistuminen)
  •  Puola – 7–8. kesäkuuta (77,41 % kannatti jäsenyyttä, 58,82 % osallistuminen)
  •  Tšekki – 13–14. kesäkuuta (77,33 % kannatti jäsenyyttä, osallistuminen)
  •  Viro – 14. syyskuuta (66,9 % kannatti jäsenyyttä, 63 % osallistuminen)
  •  Latvia – 20. syyskuuta (67 % kannatti jäsenyyttä, 72,53 % osallistuminen)

Kyproksella ja 15 EU:n silloisessa jäsenmaassa liittymissopimus ratifioitiin parlamentissä.

Vuonna 2007 Romania ja Bulgaria liittyivät unionin jäseniksi. Kroatia liittyi Euroopan unioniin 1. heinäkuuta 2013.

Mahdolliset tulevat laajentumisetMuokkaa

Valtio Tila Jäsenhakemus Ehdokkaaksi Neuvottelujen aloitus Tarkkailu päättynyt Ristiriidat
  Albania Jäsenehdokas 2009-04-28-128. huhtikuuta 2009 2014-06-24-124. kesäkuuta 2014 2020-03-26-126. maaliskuuta 2020[1] Korruptio, järjestäytynyt rikollisuus, politisoitunut oikeuslaitos.[2]
  Bosnia ja Hertsegovina Hakijamaa 2016-02-15-115. helmikuuta 2016 Perustuslaki vaatii merkittävää uudistusta, maan tulevat suuret sopimukset.[2]
  Kosovo Mahdollinen hakijamaa EULEX Kosovo, korruptio, kiistanalainen asema.[2]
  Montenegro Jäsenehdokas 2008-12-15-115. joulukuuta 2008 2010-12-17-117. joulukuuta 2010 2012-06-29-129. kesäkuuta 2012 2013-06-27-127. kesäkuuta 2013 Rahoitus- ja budjettisäännösten saattaminen säännöstön mukaiseksi on vielä alkuvaiheessa.[3]
  Pohjois-Makedonia Jäsenehdokas 2004-03-22-122. maaliskuuta 2004 2005-12-17-117. joulukuuta 2005 2020-03-26-126. maaliskuuta 2020[1] Kiistat Bulgarian kanssa, huolet demokratiasta ja oikeusvaltiosta.[2]
  Serbia Jäsenehdokas 2009-12-22-122. joulukuuta 2009 2012-03-01-11. maaliskuuta 2012 2014-01-21-121. tammikuuta 2014 2015-03-24-124. maaliskuuta 2015 Kiistat Kosovon kanssa, korruption hidas torjunta.[2]
  Turkki Jäsenehdokas 1987-04-14-114. huhtikuuta 1987 1999-12-12-112. joulukuuta 1999 2005-10-03-13. lokakuuta 2005 2006-10-13-113. lokakuuta 2006 Kiistat Kyproksen kanssa, ihmisoikeusrikkomukset, maan politiikka saattaa rikkoa Kööpenhaminan kriteerejä, neuvottelut jäädytetty.[2][4]

KriteeritMuokkaa

Euroopan unioni
 

Osa politiikan artikkelisarjaa:
Euroopan unionin politiikka


Perussopimukset
Rooma · Maastricht
Amsterdam · Nizza · Lissabon
Toimielimet
Euroopan parlamentti

Puhemies David Sassoli
Jäsenet


Eurooppa-neuvosto

Puheenjohtaja: Charles Michel


Neuvosto

Euroopan unionin puheenjohtajuus
Nykyinen: Saksa (loppuvuosi 2020)


Euroopan komissio

Komission puheenjohtaja
Nykyinen: Ursula von der Leyen
Von der Leyenin komissio (2019–2024)


Euroopan unionin tuomioistuin

Unionin tuomioistuin
Unionin yleinen tuomioistuin


Euroopan keskuspankki

Pääjohtaja: Christine Lagarde


Euroopan tilintarkastustuomioistuin
Vaalit
Viimeisimmät: vaalit 2019
Puolueet · Parlamenttiryhmät · Kansanäänestykset Euroopan unionista
Muuta
Jäsenvaltiot · EMU · Erillisvirastot · Laajentuminen
 n  k  m 

Euroopan unioniin liittyäkseen valtion täytyy täyttää taloudelliset ja poliittiset vaatimukset, joita sanotaan Kööpenhaminan kriteereiksi (Kööpenhaminassa 1993 pidetyn kokouksen mukaan). Kriteerit sisältävät vakaan demokraattisen hallituksen, joka kunnioittaa lakia, ja esimerkiksi ihmisoikeuksiin, talouselämään ja ympäristöasioihin liittyviä vaatimuksia. Maastrichtin sopimuksen mukaan Euroopan parlamentin ja kaikkien jäsenvaltioiden täytyy hyväksyä laajentumiset.

Mikä vaan Euroopan valtio voisi teoriassa hakea EU:n jäsenyttä, milloin Euroopan parlamentti ja Euroopan komissio joko hyväksyisivät tai hylkäisivät hakemuksen. Jos hakemus hyväksytään, liittymiskeskustelut alkavat. Hakemuksen hyväksymiseksi valtion pitää:[5]

  • Olla "Eurooppalainen valtio"
  • Kunnioittaa vapautta, demokratiaa, ihmisoikeuksia sekä lakia.

Euroopan unionin jäsenyyden saamiseksi valtion pitää:

  • Täyttää Kööpenhaminassa vuonna 1993 säädetyt kriteerit:
    • Demokratia, laki, ihmisoikeudet ja vähemmistöjen suojaaminen ovat vakaita.
    • Kauppatalouden pitää olla toimivaa ja vakaata, ja valtion pitää olla valmis käymään kauppaa EU:n kanssa.
    • Valtion pitää olla valmis noudattamaan jäsenyyden velvotteita ja EU:n sääntöjä.

Joulukuussa 1995 Madridin Euroopan komissio lisäsi liittymiskriteereihin valtion sitoutumista EU:n vaatimiin hallinnollisiin rakenteisiin.

LähteetMuokkaa

  1. a b Pohjois-Makedonian ja Albanian EU-jäsenyysneuvottelut alkuun, Albanialle tuli vielä kotiläksyjä ennen neuvottelupöytään pääsyä hs.fi. 26.3.2020. Helsingin Sanomat. Viitattu 29.3.2020. (suomeksi)
  2. a b c d e f The race for EU membership politico.eu. 15.12.2016. Politico. Viitattu 29.3.2020. (englanniksi)
  3. Montenegro 2019 Report ec.europa.eu. 29.5.2019. Euroopan komissio. Viitattu 29.3.2020. (englanniksi)
  4. EU freezes talks on Turkey membership independent.co.uk. 12.12.2006. Independent. Viitattu 29.3.2020. (englanniksi)
  5. European Commission - Conditions for Enlargement Ec.europa.eu

Aiheesta muuallaMuokkaa