Emil Törnwall

Lars Emil Törnwall (10. elokuuta 1861 Messukylä – 31. lokakuuta 1926) oli pappi ja säveltäjä. Emil oli hänen kutsumanimensä. Joissain dokumenteissa sukunimi kirjoitetaan muodossa Törnvall.^[1]

Elämäkerta

Hänen vanhempansa olivat Lars Gustaf Wilhelm Törnwall (26. lokakuuta 1819 Tampere – 31. lokakuuta 1893 Perniö) ja Helena Rosina Hedvig von Rehausen (6. elokuuta 1819 Vihti – 28. heinäkuuta 1911 Hämeenkyrö).

Törnwall oli naimisissa Beda Maria Enbergin (s. 30. kesäkuuta 186Perniö) kanssa. Heillä oli kahdeksan lasta.^[2] Törnwall oli ajatellut ryhtyä teatterialalle, mutta hengellinen herääminen muutti hänen suunnitelmansa. Tähän heräämiseen vaikutti suuresti pastori Johannes Bäck, joka kävi puhumassa hänen kotipaikkakunnallaan Perniössä. Törnwall luki papiksi ja valmistui 19.6.1888. Samana kesänä hänet vihittiin avioliittoon Beda Maria Enbergin kanssa. Pastoraalitutkinnon hän suoritti 1891. Hän oli kappalaisena Tyrväällä (1892-1908). Kirkkoherrana hän toimi Kristiinankaupungissa (1909-1913) ja Alahärmässä vuodesta 1915 kuolemaansa asti.^[3]

Evankelinen herätysliike oli lähellä Törnwallia, koska sekä hänen isänsä että mainittu Johannes Bäck toimivat sen piirissä. Hänestä tulikin evankelinen pappi joka auttoi musikaalisuudellaan herätysliikkeen toimintaa. Siionin kannel -laulukirjassa on muutama hänen säveltämänsä laulu. Yksi hänen sävellyksensä on Luterilaisen Kirkon virsikirjassa (178). Sama sävelmä on myös Ruotsin Evankelisluterilaisen kirkon virsikirjassa numero 228, "I tro under himmelens skyar". Tämä melodia on käytössä myös Siionin laulut-kokoelmassa sekä vapaiden suuntien laulukirjassa (Hengellinen laulukirja 362) O. H. Jussilan runossa "Kun Jeesus on omana mulla".

Kun Tyrvään kirkkoherrana toiminut Johannes Bäck kuoli vuonna 1901, Tyrvään seurakuntalaiset olisivat halunneet virkaatekeväksi kirkkoherraksi Törnwallin. Silloinen arkkipiispa Gustaf Johansson suhtautui evankelisuuteen kuitenkin karsaasti eikä tuomiokapituli suostunut nimittämään Törnwallia. Samaan aikaan evankelisessa liikkeessä oli syntynyt hajaannus, jossa toisella puolella olivat Johannes Bäckiä kannattaneet äärievankeliset ja toisella Frans Hannulan kannattajat. Vuonna 1904 pidetyssä Tyrvään kirkkoherranvaalissa evankeliset eivät enää saaneet omaa ehdokastaan läpi, vaan uudeksi kirkkoherraksi tuli evankeliseen liikkeeseen kuulumaton Karl Abiel Heikel.^[4]

Törnwall saarnasi sekä ruotsiksi että suomeksi. Häneltä on pieni kirja "Maailma sowitettu. Hepr.9:11-14", joka ilmestyi 1908 SLEYN:n^selvennä kustantamana 5 000 kappaleen painoksena. Se julkaistiin myös ruotsinkielisenä.^[5]

Virsiä tai hengellisiä lauluja

Hän on säveltänyt seuraavat laulut:

Kun Jeesus on omana mulla
Ei paina mun murheeni täällä
Sanassasi mua pidä, Jeesus
Myös isämme uskoivat ennen (virsi 178)^[6]

Katso myös

Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys

Lähteet

↑ Emil Törnwallin jälkeläiset
↑ Sukututkimus^{[vanhentunut linkki]}
↑ Kristiinan kaupungin pappisluettelo
↑ Juhani Piilonen: Sastamalan historia 3, s. 299–301. Vammala: Sastamalan historiatoimikunta, 1997.
↑ SLEY
↑ Virsi 178: Myös isämme uskoivat ennen^{[vanhentunut linkki]}

[1] Emil Törnwallin jälkeläiset

[2] Sukututkimus^{[vanhentunut linkki]}

[3] Kristiinan kaupungin pappisluettelo

[4] Juhani Piilonen: Sastamalan historia 3, s. 299–301. Vammala: Sastamalan historiatoimikunta, 1997.

[5] SLEY

[6] Virsi 178: Myös isämme uskoivat ennen^{[vanhentunut linkki]}

[1]

[2]

[3]

[4]

[5]

[6]