Elo-säätiö on vuonna 2009 perustettu[3] suomalainen säätiö, jonka tavoitteisiin kuuluu suomalaisen ruokakulttuurin edistäminen[4] ja suomalaisten ruoka-alan toimijoiden yhteistyön lisääminen. Sen tärkeimpiin tehtäviin kuuluu ravintola-alan ammattilaisten kilpailutoiminta Suomessa ja kansainvälisesti [5]. Säätiö luotsaa perustamaansa valtakunnallista kouluruokailun asiantuntijaverkostoa[5] ja on vahvistanut suomalaista villiruokaosaamista.[6]

Elo-säätiö
Elosaatio logo.png
Perustettu 2009
Kotipaikka Helsinki[1]
Tarkoitus Suomalaisen ruokakulttuurin edistämissäätiö
Johtaja Bettina Lindfors[1]
Hallitus puheenjohtaja Leena Saarinen (2018)[2]
Säätiön sivut

Kilpailuja ja verkostojaMuokkaa

Elo järjestää vuosittain Vuoden kokki- ja Vuoden tarjoilija-kilpailuja ja vastaa Suomen osallistumisesta kansainvälisessä kokeille suunnatussa Bocuse d’Or -maailmanmestaruuskilpailussa.[6] Säätiö pitää kilpailua hyvänä paikkana esitellä suomalaista ruokakulttuuria.[7]

Elo-säätiö perustama kouluruokaverkosto järjestää joka toinen vuosi kouluruokakilpailun, jossa nostetaan esiin kouluruokailun osaajia.[8] Yhteistyöllä suomalaisesta kouluruoasta halutaan tehdä maailman parasta.[9]

Vuonna 2015 Elo nimitti Suomen ensimmäiset villiruokamestarit, jotka ovat olleet edelläkävijöitä suomalaisen luonnon antimien hyödyntämisessä. Valituiksi tulivat keittiömestari Jaakko Kolmonen, kokit Markus Maulavirta, Jarmo Pitkänen ja Ilja Björs, Michelin-ravintoloitsija Sasu Laukkonen ja Michelin-kokki Jouni Toivanen ja ELO-säätiön oma villiruokalähettiläs Sami Tallberg.[10]

Elo-säätiö jakaa Lentävä lautanen -ruokakulttuuripalkintoa.[11] Vuonna 2016 ruokakulttuuripalkinnot saivat Hurstin vähävaraisten jouluateria, Kotipellon puutarha ja Pienpanimoliitto.[12] Vuonna 2017 sen sai Tommi Tuomisen ja Henri Alénin perustama Finnjävel-ravintola, joka oli uudistanut läskisoosin ja tillilihan, karjalanpiirakan ja karjalanpaistin.[11]

OrganisaatioMuokkaa

Elo-säätiön toimitusjohtajana on toiminut maaliskuusta 2018 lähtien Bettina Lindfors säätiötä 4,5 vuotta johtaneen Seija Kurunmäen jälkeen. Lindfors toimi aiemmin MTK:n 100-vuotisjuhlavuoden ohjelman päätuottajana.[4]

HallitusMuokkaa

Vuonna 2018 Elo-säätiön hallitukseen kuuluivat seuraavat henkilöt:[2]

HistoriaMuokkaa

Elo-säätiö on perustettu vuonna 2009.[3]

Vuonna 2016 säätiö oli järjestämässä kansallisruokaäänestystä, joka sai suuren mediasuosion ja nosti yleiseen keskustelun sen, mikä on "aidointa" suomalaista ruokaa.[8] Selvä voittaja oli ruisleipä, joka sai neljänneksen äänistä. Kärjen tuntumassa olivat myös karjalanpiirakka, karjalanpaisti, paistetut muikut/silakat ja perunamuusi.[13] Kansanäänestykseen osallistui lähes 50 000 vastaajaa.[14]

Vuonna 2017 Elo-säätiö kannusti suomalaisia syömään yhdessä Suomi 100 -juhlavuoden kunniaksi.[6] Mukana oli yli kaksisataa yhteistyökumppania, joiden kanssa järjestettiin kuukausittaisia matalan kynnyksen yhdessä syömisen tapahtumia, esimerkkeinä koko Suomen kahvihetki ja maailman suurin kyläjuhla. Elokuussa vietettiin Yhdessä syömisen viikonloppua teemalla "Kukaan ei syö yksin".[8] Tapahtumaa varten Helsinkiin rakennettiin pitkä pöytä, joka ulottui Pohjois-Esplanadilla Stockmannilta presidentinlinnaan, Hyvinkäälle katettiin yli kaksi kahdentuhannen paikan pöytä ja Hämeenlinnan Evolla oli 750 metriä pitkä pöytä kolmelletuhannelle partiolaiselle.[15]

Vuonna 2019 Elo-säätiö, valtioneuvoston kanslia ja suuren joukko ruoka-asiantuntijoita suunnittelivat yhdessä kestävän ruokakulttuurin ohjeistuksen Suomen EU-puheenjohtajistokauden ruokailutilaisuuksia varten.[16] [17]

TunnustuksiaMuokkaa

  • Vuonna 2012 Elintarviketeollisuusliitto palkitsi Elo-säätiön Vuoden ruokakulttuuriteosta.[18]
  • Vuonna 2017 Elo-säätiön johtaja Seija Kurunmäki palkittiin Agronomiliitto Vuoden vaikuttajana. Palkintoa perusteltiin hänen "vahvalla näkemyksellä ja sinnikkäällä työllä, joka nosti ruoka-alan Suomi100 -juhlavuoden keskiöön. [19]
  • Vuonna 2018 Elo-säätiö sai Alfred Kordelinin säätiön Jaakko Kolmosen rahaston ruokakulttuuripalkinnon.[6] ja Ruokatoimittajien yhdistys palkitsi Elo-säätiön toimitusjohtaja Seija Kurunmäen Ideasipuli-tunnustuspalkinnolla.[8]

LähteetMuokkaa

  1. a b Yhteystiedot ELO-säätiö. Viitattu 22.8.2019.
  2. a b ELO-säätiön hallitus ELO-säätiö. Viitattu 22.8.2019.
  3. a b ELO - Suomalaisen ruokakulttuurin edistämissäätiö - Y-tunnus: 2289728-5 - Yritystiedot, taloustiedot, päättäjät & hallituksen jäsenet www.finder.fi. Viitattu 9.8.2019.
  4. a b Mustonen, Riitta: Bettina Lindforsista Elo-säätiön uusi toimitusjohtaja Maaseudun Tulevaisuus. Viitattu 5.8.2019.
  5. a b Ruokakulttuurin kehittäjä imee voimansa maalta ja luonnosta Maaseudun Tulevaisuus. Viitattu 5.8.2019.
  6. a b c d Mustonen, Riitta: Elo-säätiö, Kolatun Juustola, Hannu Lahtela ja Simo Moisio saivat Jaakko Kolmosen ruokakulttuuripalkinnot Maaseudun Tulevaisuus. Viitattu 5.8.2019.
  7. Vilen, Meri: Ismo Sipeläinen kilpailee kokkien maailmanmestaruudesta. Maaseudun Tulevaisuus, 19.11.2018.
  8. a b c d Mustonen, Riitta: Yhdessä syömisen lähettiläs sai Ruokatoimittajien Ideasipulin Maaseudun Tulevaisuus. Viitattu 5.8.2019.
  9. Talouselämä: Kumiperunat ja kanaviillokki koville - Suomalaisesta kouluruuasta halutaan maailman parasta Talouselämä. Viitattu 9.8.2019.
  10. Karimaa, Ida: Suomi sai ensimmäiset villiruokamestarit – nämä huippukokit nimettiin Ilta-Sanomat. 30.10.2015. Viitattu 9.8.2019.
  11. a b Mustonen, Riitta: Läskisoosin ja tillilihan uudistaja Finnjävel sai Elo-säätiön ruokakulttuuripalkinnon Maaseudun Tulevaisuus. Viitattu 5.8.2019.
  12. Mustonen, Riitta: Elo-säätiön ruokakulttuuripalkinnot Hurstin vähävaraisten jouluaterialle, Kotipellon puutarhalle ja Pienpanimoliitolle Maaseudun Tulevaisuus. Viitattu 5.8.2019.
  13. Mustonen, Riitta: Ruisleipä on Suomen kansallisruoka — pitsa jäi äänestyksen hännille Maaseudun Tulevaisuus. Viitattu 5.8.2019.
  14. Kaakon Viestintä Oy: Suomen kansallisruuaksi valittiin ruisleipä — karjalanpaisti ja karjalanpiirakka pääsivät kärkijoukkoon - Länsi-Savo lansi-savo.fi. 19.1.2017. Viitattu 9.8.2019.
  15. Mustonen, Riitta: Suomi 100 -tavoite: Kukaan ei syö yksin elokuun viimeisenä viikonloppuna Maaseudun Tulevaisuus. Viitattu 5.8.2019.
  16. Suomen EU-puheenjohtajakaudella ruokatarjoiluissa vältetään punaista lihaa – "Kasvislämmin laitetaan esille ensin ja vasta sitten muu pääruoka" Maaseudun Tulevaisuus. Viitattu 28.8.2019.
  17. Kohti kestävää suomalaista ruokakulttuuria. Ohjeistus periaatteiden viemiseksi käytäntöön julkaisut.valtioneuvosto.fi. 27.6.2019. Viitattu 28.8.2019.
  18. IS: Ruokakulttuurin edistäjille 10000 euroa Ilta-Sanomat. 14.3.2012. Viitattu 9.8.2019.
  19. Mustonen, Riitta: Kansallisruokaäänestys ja ruokakulttuurityö tekivät Seija Kurunmäestä Vuoden vaikuttajan Maaseudun Tulevaisuus. Viitattu 5.8.2019.

Aiheesta muuallaMuokkaa


Tämä järjestöön, yhdistykseen tai organisaatioon liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.