Avaa päävalikko

Devlet I Giray (I Девлет Герай, I Devlet Geray, ١ دولت كراى‎ ; 1512–1577 Bahtšisarai, Krimin kaanikunta)[1] oli Krimin kaanikunnan hallitsija, Krimin kaani vuosina 1551–1577. Giray hallitsi Krimiä Osmanien valtakunnan vasallina ja liittolaisena.

Devlet I Giray
Krimin kaani
1551–1577
Edeltäjä Sahib I Giray
Seuraaja Mehmed II Giray
Henkilötiedot
Syntynyt 1512
Kuollut 1577
Bahtšisarai, Osmanien valtakunta
Kansalaisuus Krimin tataari
Tiedot
Uskonto Islam

Devlet oli kaani Meñli I Girayn[2] poika ja hänet nimitti valtaistuimen ensimmäiseksi perilliseksi kaani Saadet I Giray vuonna 1532. Edeltäjänsä hallintokauden aikana Devlet asui vuosia Istanbulissa, jossa hän solmi merkittäviä poliittisia yhteyksiä. Hän peri valtaistuimen Osmanien valtakunnan sulttaanin Suleiman Suuren tuella vuonna 1551, kun hänen edeltäjänsä Sahib I Giray oli salamurhattu Devletin kannattajan toimesta.[3]

Kaanin sota Venäjää vastaanMuokkaa

Edeltäjiensä lailla hän jatkoi Krimin kaanikunnan perinteisen vihollisen Venäjän vastustamista ja solmi tämänvastaisen liittolaissopimuksen Jagellonien dynastian kanssa 1552 ja aloitti Moskovaan suuntautuneen sotaretken, joka päättyi tappiollisesti Tulassa ja Šivoronjoella käydyissä taisteluissa. Vuonna 1555 hänen sotaretkensä oli kuitenkin voitokas. Hän osallistui myös Astrahanin sotaretkeen 1569 Osmanien valtakunnan kanssa. Tappion jälkeen hän aloitti jälleen oman sotaretkensä Iivana IV Julman hallitsemalle Venäjälle 1571. Voitettuaan venäläisarmeijan taistelussa Oka-joella hän onnistui ajamaan tsaarin pois Moskovasta, joka syttyi palamaan tataarien sitä vallatessa. Onnistuneesta sotaretkestään Devlet sai lisänimen Taht alğan, "Pääkaupungin Valtaaja". Nöyryytetty tsaari lupaamaan entisen Astrahanin kaanikunnan alueen luovuttamisen kaanille vihollisuuksien välittömäksi lopettamiseksi. Seuraavana vuonna Devletille kävi ilmi, ettei Iivanalla ollut aiettakaan pitää lupaustaan, joten hän kokosi toisen suuren armeijan ja marssi jälleen kohti Moskovaa. Tämä armeija kuitenkin hävisi venäläisille Moskovan eteläpuolella käydyn Molodin taistelun 1572 ja joutui vetäytymään.[4]

PerheMuokkaa

Devlet I kuoli huhti-toukokuussa 1577. Hänellä oli monta vaimoa, joiden kanssa hän sai kahdeksantoista poikaa.[3] Hänen ensimmäinen vaimonsa oli adygei-ylimys Tarzatiqin tytär. Myös hänen neljäs vaimonsa oli kansallisuudeltaan tšerkessi.[5] Devlet sijoitti poikansa usein johtotehtäviin, kuten kaanin lähintä apulaiskomentajaa merkitsevän qalgan asemaan. Esimerkiksi voittoon päättyneessä Sudbištšin taistelussa 24-25. kesäkuuta 1555 Devletin poika Ahmed Giray johti toista tataariosastoa, mutta hän kuoli taistelun aikana. Hänen seuraajakseen Devlet nimitti toisen poikansa, Mehmedin, josta tuli seuraava Krimin kaani.[4] Mehmedin lisäksi viidestä Devletin pojasta tuli aikanaan myös Krimin kaaneja.[3]

LähteetMuokkaa

  1. Englanninkielisissä lähteissä usein nimellä Dawlat Giray.
  2. Myös nimellä Mübarek Giray.
  3. a b c B. Lewis, Ch. Pellat, J. Schacht et al.: The Encyclopaedia of Islam (vol. 2 C-G), s. 178-179. Brill, 1991. ISBN 90-04-07026-5.
  4. a b Dariusz Kołodziejczyk: The Crimean Khanate and Poland-Lithuania, s. 90-100. Brill, 2011. ISBN 978-90-04-19190-7.
  5. Abdurakhman Avtorkhanov, Marie Broxup: The North Caucasus Barrier: The Russian Advance Towards the Muslim World, s. 42. C. Hurst & Co. Publishers, 1996. ISBN 1850653054.