Adygeit
Adyghet ovat pohjoiskaukasialainen kansa, jotka asuvat enimmäkseen Adygeiassa, jossa he muodostavat 24,2 % väestöstä. Heitä kutsutaan usein tšerkesseiksi. Adygeilla oli itsenäinen valtio, mutta Venäjä valloitti sen. Tämän sodan seurauksena monet adygeit muuttivat pois perinteisiltä asuinseuduiltaan, suurin osa heistä muutti Turkkiin, jossa he elävät pääasiassa Samsunissa, Kayserissa ja Düzcessa. Turkissa arvioidaan olevan noin 130 000 adygeita. Lisäksi adygeiyhteisöjä on Syyriassa, Jordaniassa ja Israelissa. Kosovossa oli myös adygeita mutta suurin osa heistä lähti maasta yhteisöön kohdistuneiden uhkausten vuoksi 1998.
| Adygeit | |
|---|---|
 |
|
| Väkiluku | 275 000 - 300 000 |
| Asuinalueet | Venäjä (Adygeia, Karatšai-Tšerkessia, Kabardi-Balkaria) Turkki, Jordania, Israel, Syyria |
| Kielet | Adyge, Venäjä, Turkki, Arabia |
| Uskonnot | Sunnalaisuus |
Historia muokkaa
Adygeit ovat Pohjois-Kaukasuksen vanhin kansa ja heidän esi-isänsä asuttivat Adygeian aluetta jo antiikin ajoilla. 600-luvulla adygeit kääntyivät kristinuskoon jonka kreikkalaiset munkit toivat alueelle. Mongolien sotaretket heikensivät adygei heimoja ja he joutuivat Georgian kuningaskunnan alaisuuteen 1200-luvulla. Adygeit tekivät vastarintaa saaden apua Osmanien valtakunnalta, jolloin turkkilainen vaikutus alueella kasvoi. Adygeit kääntyivät islamin uskoon 1700-luvulla. 1774 Venäjä otti adygeiden alueet haltuunsa. 1859 Kaukasuksen Venäjän vallan alle joutuneet kansat ryhtyivät kapinaan, Venäjä kuitenkin kukisti kapinan vuoteen 1864 mennessä jonka jälkeen alueella tapahtui etnisiä puhdistuksia, joissa menetti henkensä eri arvioiden mukaan 400 000 – 1,5 miljoonaa henkeä, lisäksi 400 000 henkeä pakeni Turkkiin. 1900-luvulla Adygeian alueelta löytyi öljyä ja alueelle alkoi muuttaa venäläisiä.[1]
Lähteet muokkaa
Aiheesta muualla muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Adygeit Wikimedia Commonsissa
