Chrysobalanaceae
Chrysobalanaceae on trooppinen kasviheimo, joka kuuluu koppisiemenisten Malpighiales-lahkoon. Heimon suomeksi nimettyjä edustajia ovat kultaluumu (Chrysobalanus icaco), marantti eli maranttipuu (Maranthes goetzeniana) ja mobolat (Parinari), kuten rohtomobola (P. excelsa).[1]
| Chrysobalanaceae | |
|---|---|
.jpg) Kultaluumun (Chrysobalanus icaco) kukinto |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Alakunta: | Streptophyta |
| Kaari: | Versokasvit Embryophyta |
| Alakaari: | Putkilokasvit Tracheophyta |
| Luokka: | Siemenkasvit Spermatophyta |
| Alaluokka: | Koppisiemeniset Angiospermae |
| Ylälahko: | Rosanae |
| Lahko: | Malpighiales |
| Heimo: |
Chrysobalanaceae R.Br., nom. cons. |
| Synonyymit | |
|
|
| Katso myös | |
|
|
|
Tuntomerkit muokkaa
Heimon kasvit ovat puita tai pensaita, joiden siemenissä on eräitä tyydyttämättömiä rasvahappoja. Rungossa on usein punaista nestettä, ja oksat ovat hyvin korkkihuokosellisia. Puuaines on hyvin kovaa ja piipitoista; siinä on piidioksidijyväsiä. Nivelten sisärakenteessa on viisi lehtiaukkoa, joista erkaantuu kustakin viisi johtojännettä. Lehdet ovat usein kahdessa rivissä, usein melko lyhytruotisia, ja lavan alapinnalla on usein litteitä rauhasia erityisesti tyven lähellä. Ruoti on vaihtelevissa määrin turvonnut toisesta tai molemmista päistään. Lapa on tavallisesti ehytlaitainen, ja lehti on tavallisesti korvakkeeton; varhain karisevat korvakkeet ovat pitkiä. Kukintotyyppi vaihtelee, kukat ovat miltei aina vastakohtaisia. Pohjus on maljamainen hypanthium. Joskus teriö puuttuu, ja heteitä on tavallisesti vähintään viisi ja ne ulottuvat pitkälle ulos kukasta; uloimmat heteet ovat parhaiten kehittyneitä, ja palhot ovat joskus yhteenkasvaneita. Emilehdistä tavallisesti vain yksi on kehittynyt ja sikiäin on tavallisesti yksilokeroinen; joskus toimivia emejä on kolme. Emi sijaitsee usein hypanthiumin toisella laidalla ja vartalo on enemmän tai vähemmän sen tyveen kiinnittyvä eli gynobaasinen. Luotti on tavallisesti pistemäinen, harvoin kolmiliuskainen. Siemenaiheet ovat pystyjä ja kiinnittyvät pohjaistukkaan. Hedelmä on keskikokoinen tai kookas yksisiemeninen luumarja, jonka seinän sisäkerros on tavallisesti tiheäkarvainen.[2]
Levinneisyys muokkaa
Chrysobalanaceae-kasvit ovat levinneet kaikkialle tropiikkiin, erityisesti kuitenkin Amerikkaan.[2]
Luokittelu muokkaa
Heimossa on 17 sukua ja 460 lajia. Runsaslajisimmat suvut ovat Licania (170 lajia), Hirtella (105 lajia), Couepia (70 lajia) ja mobolat (Parinari, 45 lajia). Aikaisemmin heimo on liitetty ruusukasvien (Rosaceae) yhteyteen, sillä joidenkin lajien kukat muistuttavat kirsikoiden tai luumujen (molemmat kuuluvat samaan sukuun Prunus) kukkia.[2]
Suvut muokkaa
- Acioa Aubl.
- Afrolicania Mildbr.
- Atuna Raf.
- Bafodeya Prance ex F.White
- Chrysobalanus L. – kultaluumut
- Couepia Aubl.
- Exellodendron Prance
- Grangeria Comm. ex Juss.
- Hirtella L.
- Hunga Pancher ex Prance
- Kostermanthus Prance
- Licania Aubl.
- Magnistipula Engl.
- Maranthes Blume – maranttipuut
- Neocarya (DC.) Prance ex F.White
- Parastemon A.DC.
- Parinari Aubl. – mobolat
Kuvia muokkaa
-
Atuna racemosa -lajin kaarnaa -
-
Hirtella glandulosa -lajin hedelmä ja kukka -
Licania humilis -lajin kukinto -
Maranthes polyandra -maranttipuulaji -
-
Parinari capensis -mobolalaji
.jpg)
Lähteet muokkaa
- Stevens, P. F. (2001 onwards). Angiosperm Phylogeny Website. Version 12, July 2012 [and more or less continuously updated since].
Viitteet muokkaa
- ↑ a b Finto: Kassu – Kasvien suomenkieliset nimet: Chrysobalanaceae
- ↑ a b c Stevens 2001–, Viitattu 9.2.2015.
- ↑ http://data.kew.org/cgi-bin/vpfg1992/genlist.pl?CHRYSOBALANACEAE
Aiheesta muualla muokkaa
- Levinneisyyskartta: http://www.mobot.org/mobot/research/apweb/maps/chrysobalanaceaemap.gif
