Avaa päävalikko

Chrysobalanaceae on trooppinen kasviheimo, joka kuuluu koppisiemenisten Malpighiales-lahkoon. Heimon suomeksi nimettyjä edustajia ovat kultaluumu (Chrysobalanus icaco), marantti eli maranttipuu (Maranthes goetzeniana) ja mobolat (Parinari).[1]

Chrysobalanaceae
Kultaluumun (Chrysobalanus icaco) kukinto.
Kultaluumun (Chrysobalanus icaco) kukinto.
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Streptophyta
Kaari: Versokasvit Embryophyta
Alakaari: Putkilokasvit Tracheophyta
Luokka: Siemenkasvit Spermatophyta
Alaluokka: Koppisiemeniset Angiospermae
Ylälahko: Rosanae
Lahko: Malpighiales
Heimo: Chrysobalanaceae
R. Brown, nom. cons.
Synonyymit
  • Hirtellaceae Horaninow
  • Licaniaceae Martynov
Katso myös

 Wikispecies-logo.svg Chrysobalanaceae Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Chrysobalanaceae Commonsissa

TuntomerkitMuokkaa

Heimon kasvit ovat puita tai pensaita, joiden siemenissä on eräitä tyydyttämättömiä rasvahappoja. Rungossa on usein punaista nestettä, ja oksat ovat hyvin korkkihuokosellisia. Puuaines on hyvin kovaa ja piipitoista, siinä on piidioksidijyväsiä. Nivelten sisärakenteessa on viisi lehtiaukkoa, joista erkaantuu kustakin viisi johtojännettä. Lehdet ovat usein kahdessa rivissä, usein melko lyhytruotisia, ja lavan alapinnalla on usein litteitä rauhasia erityisesti tyven lähellä. Ruoti on vaihtelevissa määrin turvonnut toisesta tai molemmista päistään. Lapa on tavallisesti ehytlaitainen, ja lehti on tavallisesti korvakkeeton; varhain karisevat korvakkeet ovat pitkiä. Kukintotyyppi vaihtelee, kukat ovat miltei aina vastakohtaisia. Pohjus on maljamainen hypanthium. Joskus teriö puuttuu, ja heteitä on tavallisesti vähintään viisi ja ne ulottuvat pitkälle ulos kukasta; uloimmat heteet ovat parhaiten kehittyneitä, ja palhot ovat joskus yhteenkasvaneita. Emilehdistä tavallisesti vain yksi on kehittynyt ja sikiäin on tavallisesti yksilokeroinen; joskus toimivia emejä on kolme. Emi sijaitsee usein hypanthiumin toisella laidalla ja vartalo on enemmän tai vähemmän sen tyveen kiinnittyvä eli gynobaasinen. Luotti on tavallisesti pistemäinen, harvoin kolmiliuskainen. Siemenaiheet ovat pystyjä ja kiinnittyvät pohjaistukkaan. Hedelmä on keskikokoinen tai kookas yksisiemeninen luumarja, jonka seinän sisäkerros on tavallisesti tiheäkarvainen. [2]

LevinneisyysMuokkaa

Chrysobalanaceae-kasvit ovat levinneet kaikkialle tropiikkiin, erityisesti kuitenkin Amerikkaan.[3]

LuokitteluMuokkaa

Heimossa on 17 sukua ja 460 lajia. Runsaslajisimmat suvut ovat Licania (170 lajia), Hirtella (105 lajia), Couepia (70 lajia) ja mobolat (Parinari, 45 lajia). Aikaisemmin heimo on liitetty ruusukasvien (Rosaceae) yhteyteen, sillä joidenkin lajien kukat muistuttavat kirsikoiden tai luumujen (molemmat kuuluvat samaan sukuun Prunus) kukkia.[4]

Suvut:[5]

  • Acioa Aubl.
  • Afrolicania Mildbr.
  • Atuna Raf.
  • Bafodeya Prance ex F.White
  • Chrysobalanus L. – kultaluumut
  • Couepia Aubl.
  • Exellodendron Prance
  • Grangeria Comm. ex Juss.
  • Hirtella L.
  • Hunga Pancher ex Prance
  • Kostermanthus Prance
  • Licania Aubl.
  • Magnistipula Engl.
  • Maranthes Blume – maranttipuut
  • Neocarya (DC.) Prance ex F.White
  • Parastemon A.DC.
  • Parinari Aubl. – mobolat

KuviaMuokkaa

LähteetMuokkaa

ViitteetMuokkaa

Aiheesta muuallaMuokkaa