Avaa päävalikko
Kaavio paljassiemenisen ja koppisiemenisen siemenaiheesta.

Siemenaihe on siemenkasveilla esiintyvä naaraspuolisen gametofyytin ja sen munasolun sisältävä rakenne, josta kehittyy hedelmöityksen jälkeen kasvin siemen.[1]

Siemenaiheen keskiössä sijaitsee siemenaiheen sydän eli nukellus. Se tuottaa isoitiön eli megasporin, josta kehittyy myös naarasalkeisvarsikoksi ja alkiorakoksi kutsuttu naarasgametofyytti, joka puolestaan tuottaa munasolun. Sydäntä ympäröivät siemenaiheen kalvot eli integumentit, joita voi olla yksi tai kaksi. Kärjestään avoimet kalvot jättävät siemenaiheen kärkeen pienen reiän, josta käytetään nimitystä siitereikä eli mikropyle. Siitereikää vastapäätä siemenaiheen tyvipuolella sijaitsee siemenaiheen kanta eli kalatsa, jossa kalvot kiinnittyvät sydämen tyveen, ja josta siemenaihe kiinnittyy napasuonella alustaansa. Kasvin hedelmöitys tapahtuu pölytyksen jälkeen kun siitepölyhiukkasen sisältämän koirasgametofyytin siitossolut kulkeutuvat siitereiän läpi siemenaiheen sydämelle.[1][2][3]

Paljassiemenisillä kasveilla siemenaiheen kalvoja on vain yksi, ja siemenaiheet sijaitsevat paljaina litteän emilehden varrenpuoleisella yläpinnalla, joka on käytännössä tavallisesti emilehtien muodostaman kävyn sisäpintaa. Koppisiemenisillä kasveilla puolestaan kalvoja on kaksi, ja siemenaiheet kehittyvät kukan emin umpinaisen sikiäimen sisäpuolelle, missä siemenaihe kiinnittyy sikiäimen seinässä olevaan istukkaan napasuonen välityksellä. Paljassiemenisillä kasveilla pölytyksessä siitepölyhiukkaset päätyvät siemenaiheelle yleensä pölytyspisaran välityksellä, kun taas koppisiemenisillä kasveilla siitepölyhiukkaset itse jäävät emin luotin ulkopinnalle, ja ainoastaan siitepölyhiukkasen kasvattama siiteputki työntyy emilehden pinnan lävitse kohti sikiäintä ja siemenaihetta.[1][4][5]

Siemenaiheita on luokiteltu niiden asennon perusteella. Useimmilla siemenkasveilla siemenaiheet ovat vastasuuntaisia eli anatrooppisia, mikä tarkoittaa siemenaiheen kääntyneen tai kiertyneen suunnilleen 180° kulmassa siten, että sen kärjen siitereikä on lähellä tyven kiinnityskohtaa eli napasuonta.[6] Mikäli siemenaihe ei ole tällä tavoin kääntynyt, puhutaan suorasuuntaisesta eli atrooppisesta siemenaiheesta.[7] Siemenaihe voi olla kääntynyt myös suunnilleen suorassa 90° kulmassa (hemianatrooppinen), lähes kokonaan ympäri (kirkinotrooppinen), siten että alkiorakkokin on käyristynyt (amfitrooppinen), tai siten että siemenaihe näyttää kiinnittyvän napasuoneen sivuttain kyljestään (kampylotrooppinen eli luokkimainen).[8][9][10][11]

LähteetMuokkaa

  1. a b c Kasvitiede: siemenaihe Tieteen termipankki. Helsingin yliopisto. Viitattu 18.12.2018.
  2. Kasvitiede: naarasgametofyytti Tieteen termipankki. Helsingin yliopisto. Viitattu 18.12.2018.
  3. Kasvitiede: isoitiö Tieteen termipankki. Helsingin yliopisto. Viitattu 18.12.2018.
  4. Kasvitiede: pölytys Tieteen termipankki. Helsingin yliopisto. Viitattu 18.12.2018.
  5. Owens, John N.; Takaso, Tokushiro ja Runions, C. John: Pollination in conifers. Trends in Plant Science, joulukuu 1998, 3. vsk, nro 12, s. 479–485. Elsevier. doi:10.1016/S1360-1385(98)01337-5. (englanniksi)
  6. Kasvitiede: vastasuuntainen siemenaihe Tieteen termipankki. Helsingin yliopisto. Viitattu 18.12.2018.
  7. Kasvitiede: suorasuuntainen siemenaihe Tieteen termipankki. Helsingin yliopisto. Viitattu 18.12.2018.
  8. Kasvitiede: hemianatrooppinen siemenaihe Tieteen termipankki. Helsingin yliopisto. Viitattu 18.12.2018.
  9. Kasvitiede: kirkinotrooppinen siemenaihe Tieteen termipankki. Helsingin yliopisto. Viitattu 18.12.2018.
  10. Kasvitiede: amfitrooppinen siemenaihe Tieteen termipankki. Helsingin yliopisto. Viitattu 18.12.2018.
  11. Kasvitiede: luokkimainen siemenaihe Tieteen termipankki. Helsingin yliopisto. Viitattu 18.12.2018.