Lemmikkikasvit
Lemmikkikasvit (Boraginaceae) on koppisiemeniskasvien Boraginales-lahkoon kuuluva kasviheimo. Siihen kuuluu rajauksesta riippuen 94 tai 153 sukua, lajeja on (vähintään) noin 1800.[1][2]
Lemmikkikasvit | |
---|---|
Rohtoraunioyrtti (Symphytum officinale) |
|
Tieteellinen luokittelu | |
Kunta: | Kasvit Plantae |
Kladi: | Putkilokasvit Tracheobionta |
Kladi: | Siemenkasvit Spermatophyta |
Kladi: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
Kladi: | Aitokaksisirkkaiset |
Lahko: | Boraginales |
Heimo: |
Lemmikkikasvit Boraginaceae Juss. |
Synonyymit | |
|
|
Tribukset | |
|
|
Katso myös | |
LevinneisyysMuokkaa
Lemmikkikasveja esiintyy lähes koko pohjoisella pallonpuoliskolla, ne puuttuvat vain arktisilta alueilta. Enimmin lajeja on pohjoisella lauhkealla eli temperaattisella vyöhykkeellä; tropiikin vuoristoissa on muutamia.[3]
Tyypillisiä tuntomerkkejäMuokkaa
Lemmikkikasvit ovat usein karkeakarvaisia ruohoja, yksi-, kaksi- tai monivuotisia, harvoin pensaita. Lehtiasento on usein kierteinen. Lehtisuonista tavallisesti vain keskisuoni on selvästi näkyvissä. Kukinto on kiertyvä viuhko (kiemura) ja siinä on tavallisesti yksi tukilehti kutakin kukkaa kohden. Kukat ovat tavallisesti säteittäissymmetrisiä. Teriö on suppilomainen, liuskat siirottavia, ja tavallisesti putken suulla on teriön sisäänpainaumia. Sikiäin on väliseinien jakama, ja vartalo kiinnittyy sen tyveen ja on ontto. Luotti on pistemäinen tai pallomainen. Hedelmä on lohkohedelmä, jossa on tavallisesti neljä kovaseinäistä hedelmystä, joiden pinnassa voi olla koukkuja tai muita ulokkeita. Siemenessä on öljyinen endospermi tai se puuttuu. Alkioripustin on lyhyt tai puuttuu. Kromosomiluku n = (4–)12(–13).[3]
LuokitteluMuokkaa
Aiemmassa Cronquistin luokittelussa lemmikkikasvit sijoittuivat Lamiales-lahkoon, ja heimon sijoittuminen lahkotasolla on ollut epävarmaa, kunnes on saatu tarpeeksi tutkimusnäyttöä siitä, että on tarpeen viedä heimo muutaman muun kanssa omaan lahkoon Boraginales. Lähimmät sukulaiset ovat Wellstediaceae ja Codonaceae.[3]
Heimoon kuuluu neljä tribusta:[3]
- Echiochileae. Teriön sisäpinnalla solukarvoja eli trikoomeja.
- Cynoglosseae. Harvoin lehtiruusukkeellisia; kukat eivät sijaitse tukilehtien hangoissa; kukat säteittäisiä; teriötorvessa sisäänpainaumia (faukaalilisäkkeitä); hedelmykset eivät kiinnity tyvestään. Muun muassa suvut Cryptantha, lemmikit (Myosotis), koirankielet (Cynoglossum), Paracaryum, mierokit (Plagiobotrys), keltalemmikit (Amsinckia), halikat (Mertensia) ja Trigonotis.
- Boragineae. Tavallisesti lehtiruusukkeellisia; kukat tavallisesti tukilehden hangassa; teriössä faukaalilisäkkeitä.
- Lithospermeae. Teriössä tavallisesti sisäpinnan solukarvoja, harvoin rauhaskarvoja, faukaalilisäkkeet tavallisesti puuttuvat. Muun muassa torvikit (Onosma), helmirusojuuret (Lithospermum) ja neidonkielet (Echium).
SukujaMuokkaa
- Alkannat (Alkanna)
- Halikat (Mertensia)
- Helmirusojuuret eli rusojuuret (Lithospermum)
- Imikät (Pulmonaria)
- Intiaanipalsamit (Eriodictyon)
- Keltalemmikit (Amsinckia)
- Keltarastikit (Neatostema), vain laji keltarastikki (N. apulum)
- Keräsirkunjyvät eli sirkunjyvät (Lappula)
- Koirankielet (Cynoglossum)
- Korusirkunjyvät (Hackelia)
- Lemmikit eli silmälemmikit (Myosotis)
- Lemmiöt (Lithodora)
- Mierokit (Plagiobothrys)
- Neidokit (Lindelofia)
- Neidonkielet (Echium)
- Nokkarattaat (Trichodesma)
- Nunnat (Nonea)
- Profeetankukat (Arnebia)
- Purasruohot (Borago)
- Rastiot (Cynoglottis)
- Rastit (Anchusa)
- Raunioyrtit (Symphytum)
- Rotkolemmikit (Brunnera)
- Silmikit (Eritrichium)
- Sinikaihonkukat eli kaihonkukat (Omphalodes)
- Soihtukielet (Pontechium), vain laji soihtukieli (P. maculatum)
- Suvirusojuuret (Buglossoides)
- Terhit (Asperugo), vain laji terhi (A. procumbens)
- Torvikit (Onosma)
- Vahakukat (Cerinthe)
- Varsankielet (Pentaglottis), vain laji varsankieli (P. sempervirens)
- Vitikaihonkukat (Iberodes)
- Vuonankielet (Mairetis), vain laji pikkuvuonankieli (M. microsperma)
- Wigandiat (Wigandia)
Jotkin lemmikkikasveihin luokitelluista suvuista viedään nykyään Boraginales-lahkon muihin heimoihin:[3]
- Eeretiat (Ehretia, syn. karmonat Carmona) (eeretiakasvit)
- Heliotroopit (Heliotropium, syn. kanariantorokit Ceballosia) (heliotrooppikasvit Heliotropiaceae)
- Hunajakukat (Phacelia) (sievikkikasvit Hydrophyllaceae)
- Karhepuut (Cordia) (karhepuukasvit)
- Sievikit (Nemophila) (sievikkikasvit Hydrophyllaceae)
LajejaMuokkaa
Suomessa yleisimpiä luonnonvaraisia lemmikkikasveja ovat peltolemmikki (Myosotis arvensis), rantalemmikki (Myosotis laxa), luhtalemmikki (Myosotis scorpioides) ja lehtoimikkä (Pulmonaria obscura).[4]
LähteetMuokkaa
- Stevens, P. F. 2001–: Angiosperm Phylogeny Website. Version 12, July 2012 [and more or less continuously updated since]. http://www.mobot.org/MOBOT/research/APweb/
- Mossberg, B. & Stenberg, L.: Suuri Pohjolan kasvio, 2. painos. Suomentanut Vuokko, S. & Väre, H. Helsinki: Tammi, 2005. ISBN 951-31-2924-1.
- Finto: Kassu – Kasvien suomenkieliset nimet.
ViitteetMuokkaa
- ↑ Stevens 2001–, 6.3.2021.
- ↑ Govaerts, R. et al.: Boraginaceae Juss. Plants of the World Online. 2021. Royal Botanic Gardens, Kew. Viitattu 6.3.2021. (englanniksi)
- ↑ a b c d e Stevens 2001–, Viitattu 16.11.2014.
- ↑ Hämet-Ahti, L., Suominen, J., Ulvinen, T. & Uotila, P. (toim.): Retkeilykasvio. Helsinki: Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, 1998. ISBN 951-45-8167-9.