Balantet (myös balantat) ovat atlanttista balanten kieltä puhuva kansa Guinea-Bissaussa, Kap Verdellä ja Senegalissa[1]. He ovat fulbejen jälkeen Guinea-Bissaun toiseksi suurin etninen ryhmä. Vuoden 2009 väestönlaskennan mukaan Guinea-Bissaussa asui 323 949 balantea, mikä on 22,5 % maan väestöstä.[2]

Balantejen sukukansoja ovat kunantet, mandjakot, pepelit, mankanjat, biafadat ja bissagot[1]. Kaabun mandinkojen levittäytyminen ajoi heidät sisämaasta rannikolle. Balantet vastustivat Portugalin siirtomaavaltaa 1900-luvun alkuun saakka ja osallistuivat aktiivisesti Guinea-Bissaun itsenäisyyssotaan. Heidän osuutensa maan väestöstä on vähentynyt varsinkin Senegalin Casamancen alueelle suuntautuvan siirtolaisuuden takia.[2]

Kansan pääelinkeino on maanviljely. Tärkeimmät viljelykasvit ovat riisi, maissi, maapähkinä, maniokki, bataatti, jamssi, hirssi ja fonio. Öljypalmun hedelmistä valmistetaan öljyä. Lisäksi pidetään karjaa ja sikoja sekä harjoitetaan kalastusta.[1] Perinteisen uskonnon rinnalla harjoitetaan kristinuskoa. Pieni osa on kääntynyt muslimeiksi.[2]

Lähteet muokkaa

  1. a b c Narody mira: istoriko-etnografitšeski spravotšnik, s. 100. Moskva: Sovetskaja entsiklopedija, 1988.
  2. a b c Mendy, Peter Karibe & Lobban, Richard A. Jr.: Historical Dictionary of the Republic of Guinea-Bissau: Fourth Edition, s. 43. Landam, Toronto, Plymouth: The Scarecrow Press, 2013. ISBN 978-0-8108-5310-2.