Angelica Kauffmann

Angelica Kauffmann (koko nimeltään Maria Anna Angelica Catharina Kauffmann; 30. lokakuuta 1741 Chur – 5. marraskuuta 1807 Rooma) oli sveitsiläissyntyinen itävaltalainen taidemaalari, joka teki merkittävän uran Lontoossa ja Roomassa. Hän on yksi 1700-luvun tunnetuimmista naispuolisista taide- ja muotokuvamaalareista.

Angelica Kauffmann
Omakuva
Henkilötiedot
Syntynyt	30. lokakuuta 1741 Chur, Sveitsi
Kuollut	5. marraskuuta 1807 (66 vuotta) Rooma
Kansalaisuus	sveitsiläissyntyinen itävaltalainen
Taiteilija
Ala	maalaustaide
Taidesuuntaus	uusklassismi
Nimikirjoitus
[ Muokkaa Wikidatassa ]
Infobox OK

Hänen tyylinsä sijoittuu klassismin ja sentimentaalisuuden välimaastoon.

Elämäkerta

Angelika Kauffmannin maalaama kuva isästään Joseph Johann Kauffmannista, noin 1761–1764.

Omakuva laulajana nuottivihkon kanssa, 1753

Itävaltalaisen Sveitsiin asettuneen Churin piispan hovimaalarin Johann Joseph Kauffmannin tytär aloitti maalaamisen jo nuorena. Hänen äitinsä Cleophea Lutz oli kätilö. Vuonna 1752 hänen perheensä asettui Comoon, jossa hänen isästään tuli sveitsiläistaustaisen Salisin kreivin hovimaalari. Hän kehitti ihmelapsen lahjojaan ja oppi taidetta Comojärven rannalla ja Milanossa, jossa hän erikoistui muotokuvamaalaukseen ja opiskeli musiikkia. Hänen isänsä huolehti hänen koulutuksestaan ja hänen äitinsä opetti hänelle saksaa ja italiaa sekä myöhemmin ranskaa. Kauffmann maalasi ensimmäisen omakuvansa 1753 kahdentoista vuoden iässä. Vuosina 1754–1757 perhe matkusteli Italiassa ja he pysähtyivät Milanossa itävaltalaisen kenraalikuvernöörin (Milano kuului tuolloin Itävaltaan) luona ja Esten herttuan palatsissa.

Johann Joachim Winckelmannin muotokuva, 1764

David Garrickin muotokuva, 1764

Kun hänen äitinsä kuoli Milanossa vuonna 1757, Kauffmann asettui isänsä synnyinmaille Bregenzerwaldiin lähellä Schwarzenbergiä Vorarlbergissä. Tältä ajalta on peräisin useita hänen nuoruuden töitänsä ja hän maalasi isänsä pyynnöstä kirkon freskoihin apostolit Giovanni Battista Piazzettaa mukaillen (hänen isänsä maalasi tähän aikaan tulen tuhoaman kirkon sisätiloja). Tämä jäi hänen ainoaksi freskokseen. Saatuaan tämän työn valmiiksi Angelica Kauffman lähti vuosina 1757–1759 Meersburgiin ja Tettnangiin, tehden siellä muotokuvia muun muassa Konstanzin ruhtinaspiispasta kardinaali Franz Konrad von Rodtista ja kreivi Montfortin perheestä. Hän palasi Italiaan isänsä kanssa vuonna 1760 opiskellakseen paremmin antiikkia ja renessanssin taidetta. He asuivat Milanossa, Modenassa ja Parmassa ja 9. kesäkuuta 1762 he saapuivat Firenzeen. 5. lokakuuta 1762 Angelica Kauffmann nimitettiin Bolognassa Accademia Clementina di Bolognan kunniajäseneksi ja viisi päivää myöhemmin hän sai Accademia di Disegnon päästötodistuksen. Tammikuusta 1763 vuoteen 1766 asti Angelica Kauffmann asui isänsä kanssa Roomassa. Tuona aikana hän teki monia moitokuvia, joihin kuului tuolloin Roomassa asuneen Johann Joachim Winckelmannin muotokuva. Samalla hän matkusti Napoliin ja Ischiaan välillä 6. heinäkuuta 1763 – 12. huhtikuuta 1764. Hän teki useita kopioita Palazzo Capodimontessa ja hän kiitti muotokuvalla Napolin kuningasta Ferdinand I:stä, joka oli tuolloin vielä lapsi. Napolissa oleskelleet monet englantilaiset löysivät Angelica Kauffmannin tuolloin. Oleskellessaan Napolissa hän teki näyttelijä David Garrickin muotokuvan, joka oli niin tyytyväinen tauluun, että antoi Angelican isän lähettää sen Lontooseen Society of Artists -järjestön taidenäyttelyyn. Tästä alkoi hänen kuuluisuutensa Lontoossa.

Angelica Kauffmann hyväksyttiin Rooman Accademia di San Lucan jäseneksi 5. toukokuuta 1765. 1. heinäkuuta 1765 hän meni Venetsiaan Bolognan kautta.

Lady Wentworthin kutsusta hän matkusti isänsä kanssa Lontooseen, jonne he saapuivat 22. kesäkuuta 1766 ja jossa heillä oli käytössään asunto, josta näki Charing Crossin Suffolk Streetille. Hän vieraili Joshua Reynoldsin ateljeessa 30 kesäkuuta. Taiteilijat tekivät toisistaan muotokuvat. Hän saavutti suuren maineen, mutta hänellä oli epäonni joutua kiehtovan, Hornin kreivin nimellä tunnetun ruotsalaisen huijaamaksi, joka nai Angelican. Muutama kuukausi myöhemmin mies pakeni vaimonsa omaisuus mukanaan. Avioliitto mitätöitiin anglikaanisen kirkon päätöksellä 10. helmikuuta 1768.

Angelica Kauffmann oli yksi Royal Academy of Artsin perustajista vuonna 1768.

Heinäkuussa 1781 hän nai Lontoossa venetsialaisen taiteilijan Antonio Zucchin (1726–1795), joka oli Anglican tavoin menestynyt Englannissa ennen vetäytymistän Kirkkovaltioon. Avioitumisen jälkeen hän meni Schwarzenbergiin, Padovaan, Veronaan sekä Venetsiaan ja sinetöi maineensa Italiassa useilla erittäin huomattavilla teoksilla. Hänen isänsä kuoli tammikuussa 1782.

Marraskuussa 1782 Angelica Kauffmann ja hänen aviomiehensä ostivat Roomasta ateljeen läheltä Trinità dei Montia. Taidemaalari Anton Raphael Mengsin entisestä talosta Via Sistina 72:ssa tuli kohtauspaikka taiteilijoille kuten myös heidän aristokratiasta tuleville mesenaateilleen. Keisari Joosef II kutsuttiin kunniavieraaksi, kuten myös Baijerin kruununprinssi, Saksi-Weimarin herttuatar Anna Amalia von Braunschweig-Wolfenbüttel, Johann Wolfgang von Goethe (vuonna 1787) ja Johann Gottfried Herder (vuosina 1788 ja 1789). Tämän viimeisimmän vuoksi Angelicaa sanottiin Euroopan sivistyneimmäksi naiseksi. Läheinen ystävyys kesti taiteen ostaja Johann Friedrich Reiffensteinin (1719-1793) kuolemaan asti.

Vuonna 1792 Angelica maalasi mestarillisen omakuvan, jossa hän on Musiikin ja Maalaustaiteen risteyksessä. Teos on nykyään nähtävillä Moskovassa Puškin-museossa. Hänen miehensä Antonio Zucchi kuoli vuonna 1795, jonka jälkeen hän vetäytyi alkaen maalaamaan yhä enemmän ja enemmän uskonnolisia aiheita. Angelica Kauffmann kuoli 5. marraskuuta 1807 sairastettuaan vakavasti vuodesta 1805 alkaen.

Hänet haudattiin Sant'Andrea delle Fratte -kirkkoon.

Teoksia

• 
  Varovaisuuden johdattama ja Täydellisyyden kruunaama Kauneus, 1780, Viron taidemuseo, Tallinna
• 
  Venus suostuttelee Helenaa rakastamaan Parisia, 1790, Eremitaaši, Pietari
• 
  Paimenen yllättämä nymfi, 1780
• 
  Myrskyn Miranda ja Ferdinand
• 
  Runous syleilee Maalaustaidetta
• 
  Naisen muotokuva vestaalina, vuosisadan viimeinen neljännes, Gemäldegalerie, Dresden
• 
  Jeesus ja samarialainen nainen Jaakobin kaivolla, 1796, Neue Pinakothek, München
• 
  Juliana von Krüdenerin ja hänen poikansa Paulin muotokuva, 1786, Louvre, Pariisi
• 
  Lady Henderseon of Fordell, 1771
• 
  Cornelia mater Gracchorum
• 
  Abélardin jäähyväiset Héloiselle
• 
  Theseuksen hylkäämä Ariadne

Näyttelyt

• Retrospektive Angelika Kauffmann (270 works, c. 450 ill. ), Düsseldorf, Kunstmuseum (Nov. 15th 1998 – Jan. 24th 1999); München, Haus der Kunst (Febr. 5th - April 18th 1999); Chur, Bündner Kunstmuseum (May 8th - July 11th 1999).

Kirjallisuus

• Bettina Baumgärtel (ed.): Retrospective Angelika Kauffmann, Exh. Cat. Dusseldorf, Kunstmuseum; Munich, Haus der Kunst, Chur, Bündner Kunstmuseum, Ostfildern, Hatje 1998, ISBN 3-7757-0756-5.
• Angelica Kauffman Research Project: Forthcoming catalogue raisonné by Bettina Baumgärtel.

Aiheesta muualla

• Angelica Kauffmann Kansallisgallerian kokoelmissa
• Angelica Kauffman Research Project (Arkistoitu – Internet Archive)