AmigaOS
AmigaOS on Amiga-tietokoneiden oletuskäyttöjärjestelmä. AmigaOS:n kehityksen aloitti Amiga Corporation, joka myöhemmin päätyi Commodore Internationalin omistukseen.
| AmigaOS | |
|---|---|
| Kehittäjä | Amiga Corporation, Commodore International, Haage&Partner, Hyperion Entertainment |
| Ohjelmointikielet | C, BCPL, Assembly |
| Julkaistu | 1985 |
| Viimeisin vakaa versio | 4.1 / syyskuu 2008 |
| Suoritintuki | Motorola 68000, PowerPC |
| Käyttöliittymä | Workbench (GUI), AmigaShell (CLI) |
| Lähdekoodimalli | suljettu |
| Lisenssi | kaupallinen |
Käyttöjärjestelmän ensimmäinen versio julkaistiin vuonna 1985 Amiga 1000 -tietokoneen käyttöjärjestelmänä.[1] Myöhemmin oikeudet päätyivät Amiga Inc. yhtiölle.[2]
Vuonna 2017 Hyperion Entertainment ilmoitti omistavansa yksinoikeudella oikeudet AmigaOS:ään seurauksena lakikiistasta Cloanton kanssa.[3]
Historia muokkaa
Amigan ohjelmistokehitykseen palkattu Bob Pariseau oli työskennellyt Tandem Computersin suurtietokoneiden parissa ja halusi edistyneemmän käyttöjärjestelmän myös Amigaan.[4]
Käyttöjärjestelmän kehitykseen palkattu Carl Sassenrath oli kehittänyt ideaa mikroytimeen perustuvasta käyttöjärjestelmästä ennen termin yleistymistä.[4] Käyttöjärjestelmään tuli moniajo.[4] Jay Miner ehdotti Sassenrathille, että käyttöjärjestelmä olisi yksinkertainen ja tehokas ohjelmoijan työtä helpottamaan.[5] Käyttöjärjestelmän toiminnot kehitettiin tehokkaiksi suoritusnopeuden ja tarvittavan muistimäärän mukaan ja sijoitettiin Kickstartiin, jolloin ne eivät vaatisi RAM-muistia.[5] Sassenrathin ajatuksesta Kickstart jaettiin erillisiin moduuleihin, jotka voitiin kääntää toisistaan riippumatta, josta johtuen Amigaan tuli varhain dynaamisesti ladattavat kirjastot.[5]
Amigan graafinen käyttöliittymä seuraa Xerox PARCin kehittämää mallia ja kehitettiin vuonna 1983 ennen Macintoshin julkaisua.[6] RJ Mical kehitti Intuition ikkunointijärjestelmän ja rajapinnan, jolla sovellukset voivat tehdä muun muassa ikkunoita ja valikoita.[4] Mical vaikutti myös muutoin ohjelmiston kehitykseen ja hänen nimissään on useita patentteja.[7][8]
Ytimen päälle tehtävän DOS-järjestelmän (CAOS) kehitys jäi jälkeen aikataulusta.[9][10] CAOS:in kehittäjäksi palkattu kolmas osapuoli vaati myös suurempaa palkkiota Commodoren tultua mukaan kehitykseen.[10]
CAOS:in korvaajaksi valittiin TRIPOS, joka tuli AmigaOS-käyttöjärjestelmän AmigaDOS-moduuliksi heinäkuussa 1985. AmigaDOS sisältää komentorivityökalun ja Amigan tiedostojärjestelmän.[9][10] Toteutus oli teoreettisesti hyvä, mutta teknisesti huono eikä sisältänyt resurssien seuraamista, ja aiheutti ongelmia vielä huomattavasti myöhemmin.[10]
Kickstart sisältää Sassenrathin kehittämän EXEC-ytimen sekä Micalin Intuitionin.[11] Kickstart suorittaa tiettyjä laitteiston tarkistuksia ja antaa palautteen onnistumisesta tai vikatilanteesta käyttäjälle tietyn värisellä näytöllä.[11] Kickstart sisältää myös muita moduuleja kuten audio.device (audiolaitteiston käsittelyyn) sekä graphics.library grafiikan piirtämisen helpottamiseen.[11]
Kickstart oli Amiga 1000:ssa levykkeellä, josta se oli ladattava muistiin tietokoneen käynnistämisen yhteydessä.[12] Tämän jälkeen tietokone käynnisti itsensä uudelleen ja oli sen jälkeen valmis lataamaan muun ohjelmiston kuten Workbenchin.[12] Myöhemmissä malleissa Kickstart oli ROM-muistissa ja se on mallikohtainen.[11][12][13]
Workbench on työpöytäympäristö, jossa käyttäjä voi käsitellä tiedostoja (tiedostonhallinta) sekä käynnistää ohjelmia.[14] Workbench on erillinen ohjelma, mutta läheisesti yhteydessä Kickstartiin.[11][14] Workbenchin väripaletti valittiin sen mukaan mitä heikkolaatuisella televisiolla voitaisiin esittää: yhdistelmäksi tuli sininen, valkoinen, oranssi ja musta.[13] Oletuksena käytettävä väripaletti vaihtui Kickstart 2.0:n myötä, jolloin myös televisiot olivat parantuneet merkittävästi.[13]
Ominaisuudet muokkaa
Amiga OS sisälsi useita ominaisuuksia, joita mikrotietokoneissa ei ollut totuttu näkemään:
- ennakoiva moniajo[15][16][17]
- graafinen käyttöliittymä (GUI) nimeltään Workbench
Julkaisuversiot muokkaa
AmigaOS versiot ovat yleisesti Kickstart-version mukaan seuraavasti:[18]
| Vuosi | OS-versio | Julkaisija | Mallit |
|---|---|---|---|
| 1985 | 1.0–1.1 | Commodore | Amiga 1000 |
| 1987 | 1.2–1.3 | Commodore | Amiga 500, Amiga 2000 |
| 1990 | 2.04 / 2.05–2.1 | Commodore | Amiga 3000, Amiga 600, Amiga 500+ |
| 1991 | 1.3+ | Commodore | CDTV |
| 1992 | 3.0–3.1 | Commodore | Amiga 1200, Amiga 4000, Amiga CD32 |
| 14. toukokuuta 2021[19] | 3.2 | Hyperion Entertainment | |
| 3.5–3.9 | Haage&Partner | ||
| 4.0–4.1 | Hyperion Entertainment |
Tekniikka muokkaa
AmigaOS:n ydin (kernel) on nimeltään Exec (lyhenne sanoista Multitasking Executive).[20] Ydin koostuu moduuleista, joista osa on pysyvästi Kickstart-muistissa ja osa ladataan tarvittaessa.[13]
Ydin ei toteuta muistisuojausta, koska käyttöjärjestelmän piti toimia myös suorittimilla ilman muistinhallintayksikköä.[21]
Ydin toteuttaa prosessien välisen viestijärjestelmän.[22]
Kickstart on Amigan ROM-pohjainen firmware, joka alustaa laitteiston ja lataa ytimen.[11][13]
Laitteistotuki muokkaa
Ensimmäiset AmigaOS:n versiot (1.0–3.1) olivat Commodoren tekemiä ja suunniteltu Motorola 68k -sarjan 16- ja 32-bittisille prosessoreille.
Versiot 3.5–3.9 olivat Haage&Partner tekemiä.[23]
Hyperion Entertainment on tehnyt AmigaOS 4 version, joka toimii ainoastaan PowerPC-prosessorilla laajennetuissa Amiga-tietokoneissa.[23]
Ohjelmisto muokkaa
Exec on AmigaOS:n ennakoivaa moniajoa tukeva ydin.[24]
Ytimen päällä toimii Amigan oma AmigaDOS, joka rakentuu Execin päälle.[13]
Ikkunointijärjestelmä on nimeltään Intuition, jolla on toteutettu AmigaOS:n graafinen käyttöliittymä Workbench.[24]
Boopsi (engl. Basic Object Oriented Programming System) on oliopohjainen ohjelmointimalli Intuitionille, joka perustuu osin Smalltalk-kielelle.[24]
AmigaOS sisältää myös komentorivin (engl. Command Line Interface, CLI) (AmigaShell).[13]
ARexx on IBM:n REXX-kieleen pohjautuva ohjelmien välistä kommunikointia tukeva tulkattava ohjelmointikieli.
Tiedostojärjestelmä muokkaa
Alkuperäinen tiedostojärjestelmä on nimetty jälkikäteen OFS (Old File System). Myöhempi FFS (Fast File System) on julkaistu Kickstart 1.3:ssa Amiga 500:n ja Amiga 2000:n yhteydessä.[25]
Tiedostojärjestelmästä on alun perin kuusi versiota:[26]
- DOS\0, OFS
- DOS\1, OFS
- DOS\2, OFS jossa merkistöbugin korjaus
- DOS\3, FFS
- DOS\4, OFS hakemistocachella
- DOS\5, FFS hakemistocachella
Käyttöjärjestelmä toteutettiin tavalla, joka salli useampia tiedostojärjestelmiä ja uusien lisäämisen laajennuksina.[25] Kolmansien osapuolien tekemänä on julkaistuja tiedostojärjestelmiä ovat esimerkiksi Smart File System (SFS) ja Professional File System (PFS).[25]
SFS on julkaistu freeware ohjelmistona vuonna 2000 ja myöhemmin LGPL -lisenssillä.[27]
PFS on myöhemmin julkaistu Aminetissä BSD-lisenssillä.[28]
Katso myös muokkaa
Lähteet muokkaa
- ↑ http://www.operating-system.org/betriebssystem/_english/bs-amigaos.htm
- ↑ Paul Wallich: Amiga: The Computer That Wouldn’t Die spectrum.ieee.org. 1.3.2001. Viitattu 3.2.2020. (englanniksi)
- ↑ Hyperion Entertainment confirms exclusive rights to AmigaOS 31.12.2017. Hyperion Entertainment. Viitattu 13.3.2018.
- ↑ a b c d Reimer, Jeremy: A history of the Amiga, part 3: The first prototype Ars Technica. Viitattu 7.10.2017. (englanniksi)
- ↑ a b c Carl Sassenrath theamigamuseum.com. Viitattu 23.5.2022. (englanniksi)
- ↑ Eric S. Raymond: Chapter 2. History: A Brief History of User Interfaces catb.org. Viitattu 23.5.2022. (englanniksi)
- ↑ Robert J. “RJ” Mical theamigamuseum.com. Viitattu 23.5.2022. (englanniksi)
- ↑ ininventor:"Robert J Mical" google.com.au. Viitattu 23.5.2022. (englanniksi)
- ↑ a b Andy Finkel: In the beginning was CAOS Commodore-Amiga, Inc.. Arkistoitu 16.4.2009. Viitattu 22.1.2017.
- ↑ a b c d Reimer, Jeremy: A history of the Amiga, part 4: Enter Commodore Ars Technica. Viitattu 12.10.2017.
- ↑ a b c d e f The Amiga Kickstart theamigamuseum.com. Viitattu 6.1.2022. (englanniksi)
- ↑ a b c Amiga 1000 theamigamuseum.com. Viitattu 6.1.2022. (englanniksi)
- ↑ a b c d e f g The Amiga Operating system – Kickstart & Workbench theamigamuseum.com. Viitattu 9.1.2022. (englanniksi)
- ↑ a b The Amiga Workbench theamigamuseum.com. Viitattu 6.1.2022. (englanniksi)
- ↑ https://arstechnica.com/information-technology/2008/09/amigaos41-ars/ Ars Technica. Viitattu 28.2.2017.
- ↑ The Micro-AmigaOne and Amiga OS4 Developer Prerelease (Update 1) Ars Technica. Viitattu 28.2.2017.
- ↑ Wenz, John: The Cult of Amiga Is Bringing an Obsolete Computer Into the 21st Century Popular Mechanics. Viitattu 4.10.2017.
- ↑ AmigaOS Versions Hyperion Entertainment. Viitattu 8.1.2017.
- ↑ Hyperion releases AmigaOS 3.2 amiga-news.de. 14.5.2021. Viitattu 28.11.2021. (englanniksi)
- ↑ Introduction to Exec Hyperion Entertainment. Viitattu 7.1.2017.
- ↑ It’s alive!: Ars reviews AmigaOS 4.1 23.9.2008. Ars Technica. Viitattu 10.11.2017.
- ↑ Exec Messages and Ports Hyperion Entertainment. Viitattu 10.11.2017.
- ↑ a b AmigaOS 4 developer interview: Why it endures and what the future holds computerworld. Arkistoitu 4.1.2017. Viitattu 7.1.2017.
- ↑ a b c AMIGA ROM Kernel Reference Manual: Libraries, third editiopn. Commodore-Amiga Inc.
- ↑ a b c From BFS to ZFS: past, present, and future of file systems arstechnica.com. 17.3.2008. Viitattu 21.4.2020. (englanniksi)
- ↑ Overview of Amiga Filesystems kernel.org. Viitattu 16.2.2017.
- ↑ Smart File System sourceforge.net. Viitattu 16.2.2017.
- ↑ PFS3 V5.3 aminet.net. Viitattu 16.2.2017.
Aiheesta muualla muokkaa
Kirjallisuutta muokkaa
- Robert J. Mical & Susan Deyl: Amiga Intuition Reference Manual. Addison-Wesley, 1987. ISBN 0-201-11076-8. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)