Tiedostojärjestelmä

Tiedostojärjestelmä on käyttöjärjestelmän toiminto, jolla informaatio järjestetään massamuistiin. Käyttöjärjestelmä tekee abstraktion tallennusmedian fyysisistä ominaisuuksista ja tarjoaa loogisen tallennusyksikön eli tiedoston. Käyttöjärjestelmä hallinnoi tiedostojen sijoittamisen fyysiseen tallennuslaitteeseen, joka on normaalisti haihtumatonta eli tallennettu sisältö säilyy virran katkaisussa ja järjestelmän uudelleen käynnistyksessä. Tiedostojärjestelmä tallettaa tiedostojen lisäksi hakemistorakenteen ja tiedostojen käyttöoikeudet.[1]

Hakemistopuu perustasolta eli juurihakemistosta Unixin kaltaisessa käyttöjärjestelmässä.

Käyttäjän näkökulmasta tiedostojärjestelmä on käyttöjärjestelmän tärkeimpiä ominaisuuksia, joka pitää huolen tietojen säilömisestä pitkäaikaisesti, ja mahdollistaa tietojen järjestämisen kätevällä tavalla.[2]

Fyysisellä massamuistilaitteella tiedostot ja hakemistot voivat olla tallennettuna pieninä paloina eikä jatkuvina kokonaisuuksina. Tiedostojärjestelmä pitää huolen palojen sijainnista, jotta tiedosto näkyy yhtenä jatkuvana kokonaisuutena sitä käsittelevälle ohjelmalle. Tiedostot järjestetään loogiseen hakemistohierarkiaan (hakemistopuu), joka säilötään erikseen tiedostojärjestelmässä.

Tiedostojärjestelmä luodaan tyypillisesti massamuistille tai kiintolevyn osiolle. Windows-käyttöjärjestelmässä osiot näkyvät eri levyasemakirjaimina. Unix-tyyppisissä käyttöjärjestelmissä eri tiedostojärjestelmiä ei oteta automaattisesti käyttöön kuin järjestelmän käynnistyksen vaatimat. Loput tiedostojärjestelmät liitetään (engl. mount) hakemistopuuhun hakemistojen alle. Esimerkiksi hakemisto /home voi olla liitoskohta (mount point) tiedostojärjestelmälle joka sisältää käyttäjien omat tiedot. Myös uudemmat Windows-käyttöjärjestelmät osaavat liittää tiedostojärjestelmiä hakemistopuuhun.

Historia muokkaa

Tiedostojärjestelmät voidaan jakaa sukupolviin seuraavasti:[3]

  • sukupolvi 0: ei järjestelmää, vain tietovirta. Esimerkiksi reikäkortti tai C-kasetti.
  • sukupolvi 1: varhainen hajasaanti. Useampia nimettyjä tiedostoja ilman hakemistoja tai metatietoa.
  • sukupolvi 2: varhainen järjestäminen (hakemistot, kansiot). Paljon tiedostoja.
  • sukupolvi 3: metatiedot kuten käyttäjäoikeudet ja omistajuus. Useiden käyttäjien tuki.
  • sukupolvi 4: journalointi, joka parantaa vikasietoisuutta ongelmatilanteissa ja tekee epätodennäköisemmäksi tietojen menettämisen.

Viidennen sukupolven määrittää sisäänrakennettu taltionhallinta, lohkokohtainen tarkistussumma, itsekorjaava RAID, copy-on-write tilannekuvat, asynkroninen replikointi ja tulevaisuuteen skaalautuvuus.[3]

Tiedostojärjestelmän ikä ei vastaa sen sukupolvea: uudet sulautettuihin järjestelmiin suunnatut tai muut erikoistuneet tiedostojärjestelmät eivät sisällä uudemman sukupolven ominaisuuksia kuten zonefs:ssä.[4][5]

Ensimmäinen käyttöjärjestelmä, jossa oli hierarkkinen tiedostojärjestelmä, oli mahdollisesti Multics.[6] Multicsin tiedostojärjestelmästä kerrottiin vuonna 1965, jossa mainittiin että tiedosto oli vain lineaarinen taulukko dataa, johon voidaan viitata symbolisellä nimellä.[7] Unixissa oli hierarkkinen tiedostojärjestelmä, joka salli minkä tahansa syvyyden hakemistopuulle.[8]

Hakemistot ja tiedostot muokkaa

Nykyiset tiedostojärjestelmät sisältävät käyttäjälle näkyviä tiedostoja, jotka organisoituvat hierarkkiseksi (tai joskus jopa verkkomaiseksi) järjestelmäksi hakemistojen (engl. directory) avulla. Teknisestä näkökulmasta hakemistot ovat tiedostoja, joissa on luettelo tiedostoista.[9] Tyypillisesti tiedostot ovat tiedostojärjestelmän kannalta vain yksiulotteinen joukko tavuja ilman tiettyä rakennetta.[9]

Graafisissa käyttöliittymissä hakemistot esitetään usein kansioina (engl. folder) tai laatikostoina (engl. drawer).[10]

Tiedostojärjestelmän perustaso on niin sanottu juurihakemisto (engl. root), joka sisältää kaikki tiedostot ja hakemistot. Sisäkkäisistä hakemistoista muodostuu haarautuva, puumainen kokonaisuus, joka usein esitetään ylösalaisin, niin että juurihakemisto on ylhäällä ja hakemistopuu haarautuu alaspäin. Vaihtoehtoisesti juurihakemisto voi olla vasemmalla, jolloin hakemistopuu haarautuu ensisijaisesti oikealle. Tiedostoihin ja hakemistoihin viitataan hakemistopolun avulla eli luettelemalla sisäkkäiset hakemistot tiedostojärjestelmän juuresta lähtien. Tällöin hakemistot tyypillisesti erotetaan toisistaan ja tiedostosta vinoviivalla (/) tai kenoviivalla (\) joskin muitakin tapoja on käytetty:

  • /etc/apt/sources.list
  • A:\ATK\OMAT\Sol.exe
  • x.Y (OpenVMS)[11]
  • Hard Drive:My Folder:My Document ("Classic" Mac OS)[12]

Tiedostojärjestelmä voi sisältää symbolisia tai kovia linkkiä tiedostoihin: tiedostolla voi olla useampia nimiä ja samaan tiedostoon voidaan viitata myös eri hakemistosta.[13] Kovalinkityllä tiedostolla on sama inode riippumatta nimestä ja sitä ei voida tehdä hakemistolle.[13] Symbolinen linkki (myös pehmeä linkki) ei sisällä kohteen tietoja ja kohde voi sijaita myös esimerkiksi verkkolevyllä.[14]

Tilanvaraus muokkaa

Tiedostojärjestelmän tärkeä ominaisuus on hallita massamuistin vapaata ja varattua tilaa. Tämä koskee tietokoneeseen liitettyä fyysisista mediaa, ei niinkään verkkotiedostojärjestelmiä (niiden tilanvaraus tapahtuu palvelinkoneen massamuistilla).

Tyypillisesti massamuisti jaetaan määräkokoisiin lohkoihin, varausyksiköiksi (engl. allocation unit). Varausyksiköt ovat tyypillisesti 512 tavun kerrannaisyksikköjä (2x, 4x, 8x, 16x, jne.), mutta niiden tarkka koko riippuu tiedostojärjestelmästä ja sen parametreista. Pieni varausyksikkö lisää levyn kirjanpitoon kuluvaa tilaa ja saattaa hidastaa toimintaa. Suuri varausyksikkö taas tuhlaa tilaa pieniä tiedostoja tallennettaessa. Joissain tiedostojärjestelmissä kierretään ongelma tallentamalla useita pieniä tiedostoja yhteen varausyksikköön tai varatun tilan koko voi vaihdella tarvittaessa, esimerkiksi Btrfs (engl. block suballocation).

Yksittäisten lohkojen sijaan voidaan käyttää extent -lohkoja suurien jatkuvien osien varaamiseen suurille tiedostoille, jolloin vältetään yksittäisten lohkojen varaamiset: esimerkiksi JFS ja Ext4 tukevat tätä ominaisuutta.[15]

Tiedostot pyritään tallentamaan siten että niille varattu tila on yhtenäinen. Jos näin ei voida tehdä, sanotaan että tiedosto fragmentoituu eli pirstoutuu. Tämä on haitallista etenkin levymuisteilla, koska tiedostoa luettaessa joudutaan lukupäätä siirtämään, mikä vie aikaa ja hidastaa toimintoa. Tilanvaraus on vaikeaa, koska käyttöjärjestelmä ei yleensä tiedä tiedoston kokoa kun sitä aletaan kirjoittaa. Lisäksi vanhoja tiedostoja poistettaessa myös tiedostojärjestelmän tyhjä tila fragmentoituu. Tämä vuoksi joissain käyttöjärjestelmissä on mukana erityinen ohjelma tiedostojärjestelmän tiedostojen tai/ja tyhjän tilan eheyttämiseksi eli defragmentoimiseksi.

Yksi tilanvaraukseen liittyvä erikoiskysymys on vapaan tilan hallinta. Vapaa tila voidaan käsittää tilaksi, joka ei ole minkään tiedoston käytössä (esim. MS-DOSin FAT). Vapaa tila voi myös olla erikoinen tiedosto tai tiedostoja, joista siirretään tilaa muille tiedostoille tarvittaessa. Eräissä käyttöjärjestelmissä voidaan myös rajoittaa osa tilasta vain ylikäyttäjän käyttöön siten että tavallinen käyttäjä ei voi täyttää levyä ja kaataa tärkeitä palvelinohjelmistoja.

Tiedostojärjestelmän tallentamat tiedot muokkaa

Tiedostojärjestelmä tallentaa tiedostojen data lisäksi myös muita tietoja. Tiedoston nimi on tyypillisin. Lisäksi tiedostojärjestelmä pitää kirjaa tiedostoihin liittyvistä aikaleimoista kuten luontipäivä, muutospäivä tai viimeisin lukupäivä (tiedoston avaus) tai sen tilan muutos. Muita tiedostoihin liittyviä tietoja ovat niiden tyypit ja tietoturvaan liittyvät tiedot, kuten tiedoston omistaja/luoja ja pääsylistat. Tilanvaraukseen liittyviä tietoja ovat tiedoston koko ja sille varatut varausyksiköt.

Katso myös: Tiedostoattribuutti

Käsitteitä muokkaa

  • Journalointi eli lokinpito tarkoittaa tiedostojärjestelmän kykyä säilyttää tiedon johdonmukaisuus vaikka tietokoneen toiminta katkeaisikin virtakatkokseen tai ohjelmistovirheeseen. Tämä saavutetaan pitämällä kirjaa tehdyistä muutoksista erityisellä tiedostojärjestelmän osalla (loki, engl. journal), josta tiedot päivitetään transaktion päättymisen jälkeen varsinaiseen tiedostojärjestelmään. Ilman journalointia tiedostojärjestelmän eheyttäminen erilaisilla työkaluilla, kuten fsck Unixin kaltaisissa järjestelmissä, on hitaampaa eikä välttämättä yhtä tuloksellista.[16]
  • Osio (engl. partition) on yhdelle massamuistille luotu alue, jolle luodaan erillinen tiedostojärjestelmä kapasiteetin jakamiseksi
  • Tilannekuva (engl. snapshot) tarkoittaa hetkellisen tilanteen jäädyttämistä, jotta tilanteeseen voidaan palata myöhemmin. Tämä voi myös helpottaa varmennuksien tekemistä.
  • Taltio (engl. volume) viittaa useiden levyjen kapasiteetin yhdistämiseen virtuaaliseksi levyksi, vähintään yhden osion kapasiteetti.
  • Klusteroitu tiedostojärjestelmä tarkoittaa levyjärjestelmää, joka kattaa useiden tietokoneiden levykapasiteetin. Klusteroituja tiedostojärjestelmiä on pääasiassa kahta tyyppiä: hajautettu levyjärjestelmä sekä jaettu levyjärjestelmä. Tiedostojärjestelmä voi rakentua esimerkiksi TCP/IP protokollan päälle tai muiden kuten Fibre Channel, iSCSI, InfiniBand. Klusteroitua tiedostojärjestelmää kutsutaan toisinaan myös verkkotiedostojärjestelmäksi.
  • Verkkotiedostojärjestelmä: katso Klusteroitu tiedostojärjestelmä
  • inode on Unix- ja Unixin kaltaisissa käyttöjärjestelmissä käytetty tietorakenne, joka sisältää tiedostosta kaiken muun tiedon paitsi sen nimen ja varsinaisen sisällön (datan)[17]

Unix-tyyppisten käyttöjärjestelmien tiedostojärjestelmiä muokkaa

Kategoriaan kuuluvat nimenomaan Unix-tyyppisille käyttöjärjestelmille kehitettyjä tiedostojärjestelmiä, joita voidaan tukea myös muunkaltaisilla alustoilla.

Unix Filesystem (UFS) muokkaa

Pääartikkeli: Unix File System
  • UFS on Unixin alkuaikojen tiedostojärjestelmä, joka vakiinnutti nykyisen käytännön joka sallii tiedoston käyttää minkä vain määrän tavuja (ei sidottu ”tietueen” kokoon).[18]
  • UFS on levinnyt laajasti eri käyttöjärjestelmiin (BSD, Nextstep, Mac OS X ja Solaris).[19]
  • Alkuaikojen tiedostojärjestelmä oli hyvin yksinkertainen toteuteukselta ja myös hyvin hidas.[20]
  • Siihen on tarpeen vaatiessa kehitetty lisäominaisuuksia kuten journalointi ja soft-updates.[21]
  • Ei yhtä standardia toteutusta: paljon eri variaatioita.[22]

Fast File System (FFS) muokkaa

  • Uudelleen toteutettu UFS nimellä ”Fast File System for UNIX” BSD 4.2:ssa.[23][18]

UFS2 muokkaa

AdvFS muokkaa

BFS muokkaa

EFS muokkaa

  • SGIn IRIX käyttöjärjestelmässä, korvasi aiemman tiedostojärjestelmän (System V -tyyppisen)[24]
  • myöhemmin korvattu XFS tiedostojärjestelmällä

Hi Performance FileSystem (HFS) muokkaa

LFS muokkaa

QNX4FS, QNX6FS muokkaa

  • QNX käyttöjärjestelmän tiedostojärjestelmä[26]

Veritas File System (VxFS) muokkaa

  • 1988 lähtien[21]
  • perustunut UFS:ään alkuaikoina, myöhemmin BSD FFS[21]
  • useille alustoille, mm. HP-UX

XFS muokkaa

Pääartikkeli: XFS
  • XFS on Silicon Graphicsin (SGI) kehittämä journaloiva tiedostojärjestelmä, joka on kehitetty SGI:n IRIX-käyttöjärjestelmälle.[27][28]
  • Täysin 64-bittinen journaloiva tiedostojärjestelmä.[29]
  • Otettiin mukaan viralliseen Linux-kerneliin kehitysversiossa 2.5.36, mutta oli saatavilla ja yleisesti käytössä jo 2.4-sarjan aikana kernelistä 2.4.23 lähtien.[29]

ZFS muokkaa

Pääartikkeli: ZFS

Linuxin tiedostojärjestelmät muokkaa

Linux osaa käyttää kymmeniä eri tiedostojärjestelmiä virtuaalisen tiedostojärjestelmän (VFS, Virtual File System) abstraktiokerroksen ansiosta.[31][32] VFS tarjoaa käyttäjän prosesseille yhtenäisen rajapinnan tiedostojärjestelmiin. VFS määrittää yhteisen tiedostomallin, joka voi esittää minkä tahansa tiedostojärjestelmän ominaisuuksia ja toimintoja.[33]

Listassa (paitsi minix) nimenomaan Linuxille kehitettyjä tiedostojärjestelmiä.

Minix, xiafs muokkaa

Linuxin alkuperäinen tiedostojärjestelmä oli Minix-käyttöjärjestelmän tiedostojärjestelmä. Seuraavan sukupolven tiedostojärjestelmiä olivat muun muassa xiafs ja extfs, jotka ovat nykyään jääneet käytöstä.

ext2fs, ext3fs, ext4fs muokkaa

Versiot ovat yhteensopivia siltä osin kuin uusia ominaisuuksia ei käytetä, esimerkiksi voi ext3fs:n liittää ext2fs:nä, jolloin journali ei sillä kerralla ole käytössä.

Ext2 muokkaa

Pääartikkeli: Ext2

Ext2 korvasi aiemman Extfs:n vuonna 1993.[34]

Ext2 on vielä suosittu esimerkiksi Flash- ja USB-muisteilla.[34]

Ext3 muokkaa

Ext3 kehittyi laajennuksena aiemmalle Ext2:lle vuonna 1998.[34]

Ext3 tukee journalointia.[34]

Ext4 muokkaa

Pääartikkeli: Ext4

Ext4 kehittyi edelleen Ext3:sta ja julkaistiin Linux versiossa 2.6.28 vuonna 2008.[34]

Ext4 tukee journalointia.[34]

bcachefs muokkaa

bcachefs on tiedostojärjestelmä, joka tukee muun muassa copy-on-write -mekanismia, tilannekuvia ja useita tallennusvälineitä.[35] bcachefs on julkaistu Linuxin ytimen versiossa 6.7.[36] bcachefs:n pääkehittäjä on Kent Overstreet, joka kehitti sen edelleen lohkotason välimuistiratkaisusta (bcache).[37]

Btrfs muokkaa

Pääartikkeli: Btrfs

Btrfs on uutta kehitystä edustava tiedostojärjestelmä suunniteltu tukemaan copy-on-write mekanismia.[38] Btrfs tukee levyjärjestelmiä 16 eksatavuun saakka, joko suurina levyinä tai levyryhminä.[39]

Tiedostojärjestelmän kehityksen aloitti Oracle Corporation Linuxia varten vuonna 2007.[39] Tiedostojärjestelmän käyttäjiä ovat mm. Facebook.[40] Myös Jolla Oy:n Sailfish OS käyttää tiedostojärjestelmää.

F2FS muokkaa

Samsungin kehittämä tiedostojärjestelmä Linuxille, joka on suunniteltu käyttöön Flash-muistia käyttävillä massamuisteilla kuten SSD-levyt, eMMC ja SD-kortit.[41]

NILFS muokkaa

NILFS (lyhenne sanoista New Implementation of a Log-structured Filesystem) on lokirakenteinen tiedostojärjestelmä, joka on kehitetty Linuxille.[42][43][44] Lokirakenteiset tiedostojärjestelmät kirjoittavat rengaspuskurin tapaan aina loppuun, joka on nopea kirjoittaa mutta hitaampaa lukea.[42] Ominaisuuksiin kuuluu tilannekuvat.[42]

FUSE muokkaa

Linuxin FUSE (engl. Filesystem in Userspace) mekanismin avulla tuetaan tiedostojärjestelmiä, joiden lähdekoodit eivät lisenssiltään yhteensopivia suoraan ytimeen liittämiseksi. Ubuntu käyttää tätä NTFS-tuen kanssa.

ReiserFS ja Reiser4 muokkaa

Pääartikkelit: ReiserFS ja Reiser4

ReiserFS oli ensimmäinen journaloiva tiedostojärjestelmä, joka otettiin mukaan Linuxiin (versiossa 2.4.1-pre4). Sen alkuperäinen nimi oli TreeFS, mutta erinäisten syiden vuoksi se nimettiin lopulta suunnittelijansa Hans Reiserin mukaan. ReiserFS:n erityispiirteitä ovat muun muassa mahdollisuus pakata useita pieniä tiedostoja samalle varausyksikölle, puurakenteesta johtuva hyvä suorituskyky käytettäessä paljon pieniä tiedostoja sisältäviä hakemistoja sekä dynaamisten varausyksiköiden käyttö. Näiden piirteiden vuoksi sitä käytetään usein uutisryhmäpalvelimissa ja muissa vastaavissa kohteissa.

Hans Reiserin pidätyksen ja murhatuomion jälkeen ja hänen yrityksensä ajauduttua konkurssiin tiedostojärjelmän kehitys ja käyttö on lakannut. Alkuvuodesta 2023 Linux-kehittäjät päättivät poistaa tiedostojärjestelmän Linuxista ja sen käyttö antaa varoituksen, jonka mukaan tiedostojärjestelmä poistuu vuoden 2025 aikana.[45]

Reiser4 on pääosin saman kehittäjäryhmän toteuttama kokonaan uusi tiedostojärjestelmä, jota ei ikinä otettu mukaan Linux-ytimeen. Tiedostojärjestelmää kehittää edelleen entinen Namesysin työntekijä Edward Shishkin, joka julkaisi 2019 uuden Reiser5:n.[46]

Microsoftin tiedostojärjestelmät muokkaa

FAT (File Allocation Table) muokkaa

Pääartikkeli: FAT
  • Sijainti osion nollauralla
  • Pitää kirjaa muun muassa tiedoston nimestä, koosta, tiedostoattribuuteista ja varausyksiköistä, jotka sisältävät itse tiedoston tiedot.
  • Kiintolevyn (tai paremminkin sen osion) koko vaikuttaa varausyksikön kokoon.
  • Tiedostojärjestelmään on myöhemmin lisätty ominaisuuksia jotka mahdollistavat yli 8+3 merkin tiedostonimet (ns. VFAT) ja yli 2 GB levyosiot (ns. FAT32).

NTFS (New Technology File System) muokkaa

Pääartikkeli: NTFS
  • Kehitetty IBM:n kehittämän HPFS-tiedostojärjestelmän pohjalta
  • Varausyksikön kokoon voi itse vaikuttaa riippumatta levyosion koosta
  • Tilanvaraustaulu toteutettu binääripuuna → Haku nopeutuu.

Applen tiedostojärjestelmät muokkaa

Macintosh File System (MFS) muokkaa

Hierarchical File System (HFS/HFS+) muokkaa

Apple File System (APFS) muokkaa

IBM:n tiedostojärjestelmät muokkaa

Hierarchical File System (IBM MVS) muokkaa

  • IBM z/OS käyttämä tiedostojärjestelmä
  • eri kuin HP-UX tai Mac OS tiedostojärjestelmät (jotka myös lyhennetään HFS)

HPFS muokkaa

JFS muokkaa

Pääartikkeli: JFS
  • IBM:n kehittämä journaloiva tiedostojärjestelmä, julkaistu AIX-käyttöjärjestelmän versiossa 3.1.[50]
  • Kaksi merkittävää versiota: 32-bittinen JFS (JFS1) ja 64-bittinen Enhanced JFS (JFS2)[51][50]
  • Julkaistu myös OS/2:lle[50]
  • Linuxille julkaistu täysin 64-bittinen GPL-lisenssillä[50][52]
  • Otettiin mukaan viralliseen Linuxin epävakaassa kehitysversiossa 2.5.6-pre2 julkaisuun ja 2.4-sarjassa 2.4.20-pre4 julkaisuun.

zFS (IBM) muokkaa

  • IBM:n z/OS järjestelmässä käytetty (eri kuin Sun/Oracle ZFS)

Muiden alustojen tiedostojärjestelmät muokkaa

BeFS muokkaa

Pääartikkeli: Be File System

Files-11 muokkaa

Pääartikkeli: Files-11
  • OpenVMS:n tiedostojärjestelmät
  • Perinteinen ODS-2 ja uudempi ODS-5[11]

OFS/FFS muokkaa

  • Amigan AmigaOS:n tiedostojärjestelmät
  • nimet Old File System ja Fast File System

Hajautetut levyjärjestelmät muokkaa

AFS (Andrew Filesystem) muokkaa

Pääartikkeli: Andrew File System

NFS (Network Filesystem) muokkaa

Pääartikkeli: Network File System

SMB (Server Message Block) muokkaa

Pääartikkeli: Server Message Block

9P muokkaa

Pääartikkeli: 9P
  • Plan 9 käyttöjärjestelmään kehitetty protokolla

xFS muokkaa

Jaetut levyjärjestelmät muokkaa

Pääartikkeli: Jaettu levyjärjestelmä

GFS/GFS2 muokkaa

  • Global File System on kehitetty aluksi IRIX:lle, sitten siirretty Linuxille
  • GFS2 on myöhemmin uudestaan kirjoitettu versio (Red Hat)

GPFS muokkaa

OCFS/OCFS2 muokkaa

Muut tiedostojärjestelmät muokkaa

ISO 9660 muokkaa

UDF muokkaa

  • Universal Disk Format, ISO/IEC 13346[55]
  • pakettipohjainen DVD-ROM tiedostojärjestelmä

Universal Flash Storage (UFS) muokkaa

Katso myös muokkaa

 
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Tiedostojärjestelmät.

Lähteet muokkaa

  1. Silberschatz & Galvin & Gagne: Operating System Concepts, s. 421-422. Eighth edition. Wiley, 2009. ISBN 978-0-470-12872-5. (englanniksi)
  2. William Stallings: Operating System Internals and Design Principles, s. 522. Seventh edition. Prentice Hall, 2012. ISBN 978-0-13-230998-1. (englanniksi)
  3. a b Jim Salter: Bitrot and atomic COWs: Inside “next-gen” filesystems 15.1.2014. Ars Technica. Viitattu 13.11.2019. (englanniksi)
  4. Damien Le Moal: [PATCH v4 0/2 New zonefs file system] lkml.iu.edu. 25.12.2019. Viitattu 10.2.2020. (englanniksi)
  5. What is Zoned Storage and the Zoned Storage Initiative? 14.6.2019. Western Digital. Viitattu 10.2.2020. (englanniksi)
  6. Multics Software Features multicians.org. Viitattu 24.9.2021. (englanniksi)
  7. R. C. Daley & P. G. Neumann: A general-purpose file system for secondary storage dl.acm.org. 1965. doi:10.1145/1463891.1463915. Viitattu 14.4.2022. (englanniksi)
  8. Neil Brown: Ghosts of Unix Past: a historical search for design patterns lwn.net. 27.10.2010. Viitattu 23.10.2020. (englanniksi)
  9. a b K. Thompson: UNIX Implementation (PDF) users.soe.ucsc.edu. Viitattu 8.9.2019. (englanniksi)
  10. Using The Amiga Workbench computinghistory.org.uk. Viitattu 14.4.2022. (englanniksi)
  11. a b OpenVMS Guide to Extended File Specifications (PDF) vmssoftware.com. Viitattu 14.4.2022. (englanniksi)
  12. File Separator oreilly.com. Viitattu 14.4.2022. (englanniksi)
  13. a b Hard Link Definition linfo.org. Viitattu 25.2.2020. (englanniksi)
  14. Create a symbolic link in Unix kb.iu.edu. Viitattu 25.2.2020. (englanniksi)
  15. Archived - Anatomy of ext4 developer.ibm.com. 17.2.2009. Viitattu 12.2.2020. (englanniksi)
  16. Arpaci-Dusseau, Remzi H. & Arpaci-Dusseau, Andrea C.: Crash Consistency: FSCK and Journaling (PDF) pages.cs.wisc.edu. Viitattu 16.2.2017.
  17. Inode Definition linfo.org. Viitattu 23.10.2020. (englanniksi)
  18. a b UFS & FFS cs.clemson.edu. Viitattu 16.2.2017.
  19. a b Allen, Hervey: Introduction to FreeBSD Additional Topics pacnog.org. Viitattu 16.2.2017.
  20. Arpaci-Dusseau, Remzi H. & Arpaci-Dusseau, Andrea C.: Locality and The Fast File System pages.cs.wisc.edu. Viitattu 16.2.2017.
  21. a b c Henson, Val: A Brief History of UNIX File Systems lugod.org. Viitattu 16.2.2017.
  22. https://www.kernel.org/doc/html/v5.5/admin-guide/ufs.html
  23. A Fast File System for UNIX people.eecs.berkeley.edu. Viitattu 16.2.2017.
  24. a b c 9. Other filesystems martin.hinner.info. Viitattu 16.2.2017.
  25. Arpaci-Dusseau, Remzi H. & Arpaci-Dusseau, Andrea C.: Log-structured File Systems pages.cs.wisc.edu. Viitattu 16.2.2017.
  26. QNX File Systems linux.org. Viitattu 16.2.2017.
  27. CHAPTER 6. THE XFS FILE SYSTEM Red Hat. Viitattu 16.2.2017.
  28. 6.1 About the XFS File System Oracle. Viitattu 16.2.2017.
  29. a b XFS: A high-performance journaling filesystem SGI. Arkistoitu 3.2.2016. Viitattu 16.2.2017.
  30. History open-zfs.org. Viitattu 16.2.2017.
  31. https://www.kernel.org/doc/Documentation/filesystems/
  32. Overview of the Linux Virtual File System kernel.org. Viitattu 19.4.2020. (englanniksi)
  33. William Stallings: Operating System Internals and Design Principles, s. 560. Seventh edition. Prentice Hall, 2012. ISBN 978-0-13-230998-1. (englanniksi)
  34. a b c d e f EXT File System linux.org. Viitattu 16.2.2017.
  35. bcachefs bcachefs.org. Viitattu 2.2.2024. (englanniksi)
  36. The 6.7 kernel has been released lwn.net. 7.1.2024. Viitattu 2.2.2024. (englanniksi)
  37. Jake Edge: An update on bcachefs lwn.net. 23.5.2018. Viitattu 2.2.2024. (englanniksi)
  38. 5.1 About the Btrfs File System Oracle. Viitattu 16.2.2017.
  39. a b It’s 2016: and BTRFS could really be your next filesystem virtualtothecore.com. Viitattu 16.2.2017.
  40. How Facebook Uses Linux and Btrfs: An Interview with Chris Mason linux.com. Viitattu 16.2.2017.
  41. 김재극: f2fs: introduce flash-friendly file system 5.10.2012. Lwn.net. Viitattu 10.2.2020. (englanniksi)
  42. a b c btrfs and NILFS lwn.net. Viitattu 19.4.2020. (englanniksi)
  43. NILFS version 2 now available lwn.net. Viitattu 19.4.2020. (englanniksi)
  44. the Nilfs version 1: overview (PDF) nilfs.sourceforge.io. Viitattu 19.4.2020. (englanniksi)
  45. Linux's ReiserFS Plan Is To Deprecate It, Remove The File-System In 2025 www.phoronix.com. Viitattu 15.1.2023. (englanniksi)
  46. [ANNOUNCE Reiser5 (Format Release 5.X.Y) [LWN.net]] lwn.net. Viitattu 15.1.2023.
  47. https://jmmv.dev/2007/04/how-to-disable-journaling-on-hfs-volume.html
  48. 'Apple File System' will scale from Apple Watch to Macs, replace HFS+ appleinsider.com. Viitattu 19.4.2020. (englanniksi)
  49. HFS+ v. APFS: Which Apple file system is better? techrepublic.com. Viitattu 19.4.2020. (englanniksi)
  50. a b c d JFS for Linux free-soft.org. Viitattu 16.2.2017.
  51. Differences between JFS and Enhanced JFS IBM. Viitattu 16.2.2017.
  52. Journaled File System Technology for Linux jfs.sourceforge.net. Viitattu 16.2.2017.
  53. xFS: A Wide Area Mass Storage File System digitalassets.lib.berkeley.edu. Viitattu 16.2.2017.
  54. Distributed Data Structures xFS: Serverless Network File System people.eecs.berkeley.edu. Viitattu 16.2.2017.
  55. ISO/IEC 13346-1:1995 iso.org. Viitattu 16.2.2017.
  56. Universal Flash Storage (UFS) jedec.org. Viitattu 3.5.2020. (englanniksi)