Alkamenes (kuvanveistäjä)

Alkamenes (m.kreik. Ἀλκαμένης, Alkamenēs, lat. Alcamenes; 400-luku eaa.) oli antiikin kreikkalainen kuvanveistäjä, joka edusti klassisen kauden kuvanveistoa. Hän oli oletettavasti kotoisin Ateenasta ja toimi noin vuosina 444–400 eaa.[1]

Alkamenes
Ἀλκαμένης
Henkilötiedot
Syntynyt400-luku eaa.
Ateena (?)
Kuollut400/300-luku eaa.
Taiteilija
Aktiivisena n. 444–400 eaa.
Ala kuvanveistäjä
Taidesuuntaus klassinen kuvanveisto

Elämä ja ura muokkaa

Alkamenes oli kuvanveistäjämestari Feidiaan oppilas ja näistä kuuluisin.[1][2] Plinius vanhempi mainitsee hänet ateenalaisena.[3] Suidas puolestaan kutsuu häntä lemnoslaiseksi, minkä on joskus tulkittu viittaavan siihen, että hän olisi voinut olla ateenalainen klerukhos-siirtokuntalainen Lemnoksella. Toisaalta kyseinen kohta on joskus luettu niin, että se voisi viitata Lemnoksen sijasta Ateenan Limnaihin. Tätä tulkintaa tukisi se, että Alkameneen tiedetään tehneen Dionysoksen patsaan Lenaioniin, joka sijaitsi Limnaissa.[1][4]

Alkameneen ajoitus tunnetaan Pliniukselta, joka sijoitti hänet 84.–95. olympiadeille.[1][5] Ajoituksen vahvistaa Pausanias, joka ajoittaa Praksiteleen (n. 364 eaa.) kolmanteen sukupolveen Alkameneen jälkeen.[6]

Teokset muokkaa

Feidiaan koulukunnalle tyypillisesti Alkamenenes teki erityisesti jumalten patsaita. Veistoksissaan Alkamenes ei jäljitellyt Feidiasta aivan samassa määrin kuin esimerkiksi tämän toinen oppilas Agorakritos. Pausanias piti Alkamenesta toiseksi parhaana kuvanveistäjänä heti Feidiaan jälkeen.[1][7]

Antiikin lähteissä Alkameneen teoksiksi mainitaan:

  • Puutarhojen Afrodite. Alkameneen tunnetuin ja kauneimmaksi kehuttu teos oli Afroditen patsas, jota kutsuttiin sijoituspaikkansa mukaan ”Puutarhojen Afroditeksi” (Ἡ ἐν κήποις Ἀφροδίτη, Hē en kēpois Afroditē).[1][8] Feidiaan kerrotaan viimeistelleen kyseisen veistoksen. Erityisesti ihailtiin patsaan poskia, käsiä ja rintoja. Usein on ajateltu, että kyseessä oli sama Afrodite, jolla Alkamenes voitti Agorakritoksen kilpailussa. Tälle ei ole suoraa tukea, ja lisäksi Plinius mainitsee Alkameneen voittaneen enemmän ateenalaisten puolueellisuuden kun veistoksen itsensä vuoksi.[1][3]
  • Areen patsas Ateenan Areen temppelissä.[1][9]
  • Dionysoksen patsas Ateenan Lenaionissa.[1][4]
  • Hefaistoksen patsas, joka esitti jumalan rampuuden kuitenkaan antamatta vaikutelmaa epämuodostuneisuudesta.[1][10]
  • Asklepioksen patsas Mantineiassa.[1][6]
  • Kolmimuotoinen Hekate, ensimmäinen lajissaan, sekä Prokne Ateenan Akropoliilla.[1][11]
  • Viisiottelun voittajaa esittänyt patsas.[1][12]
  • Athenen ja Herakleen suurikokoiset patsaat, jotka Thrasybulos pystytti Herakleen temppeliin Thebassa vuonna 403 eaa. sen jälkeen, kun kolmenkymmenen tyrannin hallinto kukistettiin. Nämä ovat Alkameneen viimeiset tunnetut teokset.[1]

Pausaniaan mukaan Alkamenes olisi tehnyt myös Olympian Zeuksen temppelin länsipään päätykolmiokoristelut, jotka esittivät kentauromakhiaa.[1][13] Nykyisin kyseiset veistokset laitetaan kuitenkin Olympia-mestariksi kutsutun kuvanveistäjän nimiin.[14] Johannes Tzetzes kertoo nykyisin kyseenalaistetun tarinan, jonka mukaan Alkamenes ja Feidias olisivat kilpailleet Athenen patsaan teossa, ja ateenalaiset olisivat suosineet aluksi Alkameneen versiota sen hienostuneen viimeistelyn vuoksi, mutta patsaiden pystyttämisen jälkeen muuttaneet mieltään.[1][15]

Lähteet muokkaa

  1. a b c d e f g h i j k l m n o p Smith, William: ”Alcamenes”, Dictionary of Greek and Roman Biography and Mythology. Boston: Little, Brown and Company, 1849–1867. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  2. Smith, William: ”Pheidias”, Dictionary of Greek and Roman Biography and Mythology. Boston: Little, Brown and Company, 1849–1867. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  3. a b Plinius vanhempi: Naturalis historia 36.5.
  4. a b Pausanias: Kreikan kuvaus 1.20.2.
  5. Plinius vanhempi: Naturalis historia 34.8.
  6. a b Pausanias: Kreikan kuvaus 8.9.1.
  7. Quintilianus: Puhujan kasvatus (Inst.) 12.10.8; Dionys.: De Demosth. acum. vol. vi. p. 1108, ed. Reiske; Pausanias: Kreikan kuvaus 5.10.2.
  8. Lukianos: Muotokuvapatsaat (Imagines), 4, 6; Pausanias: Kreikan kuvaus 1.19.2.
  9. Pausanias: Kreikan kuvaus 1.8.5.
  10. Cicero: Jumalten luonteesta (De Nat. Deor.) 1.30; Valerius Maximus: Factorum ac dictorum memorabilium 8.11. ext. 3.
  11. Pausanias: Kreikan kuvaus 2.30.2, 1.24.3.
  12. Plinius: Naturalis historia 34.8.
  13. Pausanias: Kreikan kuvaus 5.10.2.
  14. Dörig, José: ”The Olympia Master and His Collaborators”, Monumenta Graeca Et Romana, s. 6–12. Nide 6. Brill, 1987. ISBN 9004081283. Teoksen verkkoversio.
  15. Johannes Tzetzes: Khiliades 8.193.

Aiheesta muualla muokkaa