Kefisodotos vanhempi

antiikin kreikkalainen kuvanveistäjä

Kefisodotos vanhempi (m.kreik. Κηφισόδοτος, Kēfisodotos, lat. Cephisodotus; 300-luku eaa.) oli antiikin kreikkalainen kuvanveistäjä, joka edusti klassisen kauden kuvanveistoa. Hän oli kotoisin Ateenasta ja toimi noin vuoden 372 eaa. tienoilla.[1]

Kefisodotos
Κηφισόδοτος
Henkilötiedot
Syntynyt400/300-luku eaa.
Ateena
Kuollut300-luku eaa.
Taiteilija
Aktiivisena n. 372 eaa.
Ala kuvanveistäjä
Taidesuuntaus klassinen kuvanveisto

Kefisodotos oli kuvanveistäjä Praksiteleen isä ja Kefisodotos nuoremman isoisä. Hänen sisarensa oli Fokionin vaimo.[1][2] Kefisodotoksen ajoitus tunnetaan Plinius vanhemmalta, joka sijoitti hänet 102. olympiadille. Antiikin lähteistä hänet on joskus vaikea erottaa samannimisestä pojanpojastaan.[1]

Eirene ja Plutos (”Rauha ja Vauraus”). Roomalainen kopio Kefisodotoksen alkuperäisestä veistoksesta n. 370 eaa. Glyptothek, München.

TeoksetMuokkaa

Kefisodotos edusti nuorempaa ateenalaista (attikalaista) koulukuntaa, joka korvasi Feidiaan ankaran ja majesteettisen kauneuden luonnollisemmalla ja herkemmällä tyylillä. Useimmat hänen töistään liittyivät joihinkin tapahtumiin tai oli omistettu temppeleille. Antiikin lähteiden mukaan hänen teoksiaan ovat:[1]

  • Zeus Soter ja Artemis Soteira Zeus Soterin temppelissä Megalopoliissa. Veistosryhmä, jonka Kefisodotos teki Pentelikon-vuoren marmorista yhdessä Ksenofonin kanssa. Ryhmän keskellä oli istuvaa Zeusta esittänyt patsas. Sen toisella puolella oli Artemiin patsas ja toisella puolella Megalopoliin kaupungin henkilöitymä.[1][3] Koska temppeli todennäköisesti rakennettiin heti kaupungin perustamisen jälkeen, työ voidaan ajoittaa noin vuoteen 371 eaa.[1]
  • Rauha Ateenassa. Veistoksessa Rauhan henkilöitymä piti Plutosta eli rikkauksien jumalaa käsillään. Se liittyi todennäköisesti vuoden 371 eaa. rauhaan, ja voidaan näin yhdistää ennemmin vanhempaan kuin nuorempaan Kefisodotokseen.[1][4]
  • Yhdeksän muusaa Muusien laaksossa Helikon-vuoren rinteellä; sekä kolme muusaa toisessa veistosryhmässä, jonka Strongylion ja Olympiosthenes saattoivat loppuun. Ne voidaan yhdistää vanhempaan Kefisodotokseen sillä perusteella, että Strongylion oli Praksiteleen aikalainen.[1][5]
  • Hermes ja Dionysos-lapsi, toisin sanoen sama aihe, joka tunnetaan parammin Praksiteleen Hermeestä.[1][6][7]
  • Zeus Soterin alttari sekä Athene Pireuksessa,[1][6] oletettavasti Zeus Soterin ja Athene Soteiran temppelillä.
  • Tuntematonta puhujaa esittänyt patsas, jossa puhujan käsi oli kohotettuna.[1][6]

LähteetMuokkaa

  1. a b c d e f g h i j k Smith, William: ”Cephisodotus”, Dictionary of Greek and Roman Biography and Mythology. Boston: Little, Brown and Company, 1849–1867. Teoksen verkkoversio.
  2. Plutarkhos: Kuuluisien miesten elämäkertoja, Fokion 19.
  3. Pausanias: Kreikan kuvaus 8.30.5.
  4. Pausanias: Kreikan kuvaus 1.8.2, 9.16.2.
  5. Pausanias: Kreikan kuvaus 9.30.1.
  6. a b c Plinius vanhempi: Naturalis historia 34.8 (34.19).
  7. Pausanias: Kreikan kuvaus 9.39.3.