Luettelo akvaariokaloista

Akvaarioissa pidetään ja on pidetty lukuisia kalalajeja. Tähän luetteloon on koottu useita enemmän tai vähemmän tunnettuja makean veden lajeja.

Hammaskarppikalat

Lahko hammaskarppikalat Cyprinodontiformes on akvaarioharrastajien parissa jaettu aiemmin lisääntymistavan mukaan synnyttäviin ja kuteviin hammaskarppeihin. Taksonomiassa on yhdeksän heimoa, joista kolmen jäseniä on yleisesti akvaarioissa.

Heimo Hammaskarpit Poeciliidae

Hohtomiljoonakala (Poecilia wingei)
Keltamolli (Priapella intermedia)
Kirjoplaty (Xiphophorus variatus)
Kyttyräkala (Limia nigrofasciata)
Kääpiöhammaskarppi (Heterandria formosa)
Metallihammaskarppi (Girardinus metallicus)
Miekkapyrstö (Xiphophorus hellerii)^[1]
Miljoonakala (Poecilia reticulata)^[1]
Moskiittokala (Gambusia affinis)
Mustamolli (Poecilia sphenos)
Mustavatsamolli (Limia melanogaster)
Pastellimolli (Priapella olmecae)
Pilkkukala (Phalloceros caudimaculatus)
Platy (Xiphophorus maculatus)
Purjemolli (Poecilia velifera)^[1]
Vankkamolli (Priapella compressa)
Veitsihammaskarppi (Alfaro cultratus)
Verkkohammaskarppi (Alfaro huberi)

Heimo Aplocheilidae

Alaheimo Vanhanmaailmankillit Aplocheilinae

Hohtoviiripyrstö (Fundulopanchax gularis vanh. Aphyosemion gulare)
Juovavaanija (Aplocheilus lineatus)^[1]
Kaksijuovaviiripyrstö (Chromaphyosemion bivittatum)
Kiilavaanija (ent. Juovavaanijakala) (Epiplatys dageti dageti)
Kirjoviiripyrstö (Aphyosemion australe)
Kultakylkiviiripyrstö (Aphyosemion congicum)
Käpykilli (ent. käpykala (Pachypanchax playfairi)
Loistoviiripyrstö (Chromaphyosemion bitaeniatum)
Oranssiviiripyrstö (Diapteron fulgens)
Punajuovaviiripyrstö (Aphyosemion striatum)
Rihmaviiripyrstö (Fundulopanchax filamentosum)
Safiiriviiripyrstö (Funculopanchax walkeri)
Sinivaanija (ent. sinisukkulakala, Aplocheilus panchax)
Siniviiripyrstö (Fundulopanchax sjoestedti)
Teräsviiripyrstö (Aphyosemion cameronense)
Timanttivaanija (ent. Pikkusukkulakala, Aplocheilus blockii)
Timanttiviiripyrstö Diapteron cyanosticum
Turkoosiviiripyrstö (Fundulopanchax scheeli)
Täpläviiripyrstö (Fundulopanchax gardneri)^[1]
Täpläjuovaviiripyrstö (Aphyosemion ogoense)

^[2]

Heimo Toat Goodeidae

Perhostoka (Ameca splendens)

Karppikalat

Lahkossa Karppikalat Cypriniformes on suuri särkikalojen heimo, joka joissain lähteissä^[3] jaetaan kahteen alaheimoon karpit ja rasborat. Toisissa ^[4] kaikki on yhtä suurta heimoa. Harrastusmaailmassa on eroteltu ryhmiä elinympäristön tai ruokavalion mukaan (kylmän veden kalat, levänsyöjät).

Heimo Särkikalat Cyprinidae

Alaheimo Karpit Cyprininae (?)

Kultakala (Carassius auratus)
Ruutana (Carassius carassius)
Karppi (Cyprinus carpio)
Salakka (Alburnus alburnus)
Leväbarbi (Crossocheilus siamensis)
Juovaimubarbi (Garra cambodgiensis)
Tulipyrstö (Epalzeorhynchos bicolor)
Tulievä (Epalzeorhynchos frenatum)
Kuonobarbi (Epalzeorhynchus kalopterus)
Mustalabeo (Labeo chrysophekadion)
Haibarbi (Balantiocheilus melanopterus)
Hopeabarbi (Barbonymus schwanenfeldii)
Ilveilijäbarbi (Puntius everetti)^[4]
Keltabarbi (Puntius semifasciolatus m. schuberti)
Kirjobarbi (Puntius arulius)
Kirsikkabarbi (Puntius titteya)
Loistobarbi (Puntius conchonius)^[1]
Messinkibarbi (Puntius semifasciolatus)
Punapääbarbi (Puntius nigrofasciatus)
Rihmabarbi (Puntius filamentosus)
Tiikeribarbi (Puntius rhomboocellatus)
Verkkobarbi (Puntius oligolepis)
Viisiraitabarbi (Puntius pentazona)

Alaheimo Rasborat Rasborinae (?)

Helmiseeprakala (Danio margaritatus)^[5]
Hohtorasbora (Rasbora pauciperforata)
Hohtoseeprakala (Danio albolineatus)
Kardinaalikala (Tanichthys albonubes)
Kiilakylki (Trigonostigma heteromorpha)
Kultaseeprakala (Danio kerri)
Kääpiörasbora (Boraras maculatus)
Pilkkuseeprakala (Danio "frankei") ?
Punapyrstörasbora (Rasbora borapetensis)
Raitaseeprakala (Danio erythromicron)^[5]
Rusokiilakylki (Trigonostigma espei)
Saksipyrstö (Rasbora trilineata)
Seeprakala (Danio rerio)^[1]
Siniseeprakala (Devario malabaricus)^[4]
Täpläseeprakala (Danio nigrofasciatus)

Heimo Piikkinuoliaiset Cobitidae

Alaheimo Piikkinuoliaiset Cobitinae

Piikkisilmä (Pangio kuhlii)
Kärsänuoliainen ( Acantopsis choirorhynchos)
Siaminpiikkisilmä (Pangio myersi)
Aasianmutakala (Misgurnus anguillicaudatus)

Alaheimo Loistonuoliaiset Botiinae

Harlekiininuoliainen (Botia kubotai)
Kääpiönuoliainen (Yasuhikotakia sidthimunki )
Tiikerinuoliainen (Chromobotia (Botia) macracanthus)
Touhunuoliainen (Botia rostrata)
Verkkonuoliainen (Botia lohachata)
Harmaanuoliainen (Yasuhikotakia (Botia) modesta)
Kaarinuoliainen (Yasuhikotakia (Botia) morleti)

Heimo Kivennuoliaiset Balitoridae

Alaheimo Imunuoliaiset Balitorinae

Pilkkuimunuoliainen (Gastromyzon scitulus)
Pisteimunuoliainen (Beaufortia (leveretti) kweichowensis)
Helmi-imunuoliainen (Kampaimunuoliainen, "Borneonimunuoliainen") (Gastromyzon ctenocephalus)

Heimo Levänuoliaiset Gyrinocheilidae

Levänuoliainen (Gyrinocheilus aymonieri)

Tetrakalat

Lahko Tetrakalat Characiformes

Heimo Sukkulatetrat Lebiasinidae

Kynäkala (Nannostomus eques vanh. Nannobrycon eques)
Kääpiösuppusuu (Nannostomus marginatus)
Suppusuu(punasuppusuu) (Nannostomus beckfordi)
Tulisuppusuu (Nannostomus mortenthaleri)

Heimo Herttatetrat (Distichodontidae)

Kolmilinjatetra (Neolebias trilineatus)

Heimo Tapparakalat Gasteropelecidae

Juovatapparakala (Carnegiella strigata fasciata)
Kääpiötapparakala (Carnegiella marthae)
Marmoritapparakala (Carnegiella strigata)

Heimo Tetrat Characidae

Punapiraija (Pygocentrus nattereri) (ei missään alaheimossa)

Alaheimo Alestit Alestiinae

Kongontetra (Phenacogrammus interruptus)

Alaheimo Salakkatetrat Aphyocharacinae

Tulipyrstötetra (Aphyocharax rathbuni )
Punaevätetra (Aphyocharax anisitsi)

Alaheimo Lasitetrat Paragoniatinae

Lasitetra (Prionobrama filigera)

Alaheimo Pikkutetrat Tetragonopterinae

Hehkujuovatetra (Hyphessobrycon amapaensis)
Hehkutetra (Hyphessobrycon amandae)
Intiaaninsulka (Pristella maxillaris)
Kardinaalitetra (Paracheirodon axelrodi)
Keisaritetra (Nematobrycon palmeri)
Kerritetra (Inpaichthys kerri)
Kirsikkatetra (Hyphessobrycon erythrostigma)
Korutetra (Hyphessobrycon bentosi)
Kulmatetra (Thayeria boehlkei)
Kuparitetra (Hasemania nana)
Kääpiösuppusuu (Nannostomus marginatus)
Lipputetra (Hemigrammus anisitsi)
Lyhtytetra (Hemigrammus ocellifer)
Loistotetra (Hemigrammus pulcher)
Musta-aavetetra (Hyphessobrycon megalopterus)
Mustaneontetra (Hyphessobrycon herbertaxelrodi)
Mustatetra (Gymnocorymbus ternetzi)^[1]
Neontetra (Paracheirodon innesi)
Pikkutetra (Hyphessobrycon eques)
Pikkukirsikkatetra (Hyphessobrycon socolofi)
Puna-aavetetra (Hyphessobrycon sweglesi)
Punapäätetra (Hemigrammus bleheri)
Punasuutetra (Hemigrammus rhodostomus)
Punatetra (Hyphessobrycon flammeus)^[1]
Roiskuttajatetra (Copella arnoldi)
Rubiinitetra (Hemigrammus erythrozonus)
Ruusuaavetetra (Hyphessobrycon roseus)
Ruusutetra (Hyphessobrycon rosaceus)
Safiiritetra (syn. Kolumbiantetra) (Hyphessobrycon columbianus)
Sinineontetra (Paracheirodon simulans)
Sinitetra (Boehlkea fredcochui)
Sitruunatetra (Hyphessobrycon pulchripinnis)
Timanttitetra (Moenkhausia pittieri)

Ahvenkalat

Lahko Ahvenkalat (Perciformes) on selkärankaisten suurin lahko.

Heimo Kirjoahvenet Cichlidae

Alaheimo Kirjoahvenet Cichlasomatinae

Amerikkalaiset kääpiöahvenet
Juovakääpiöahven (Apistogramma trifasciata)
Keltakääpiöahven (Apistogramma borellii)^[1]
Kääpiöakara (Nannacara anomala)
Loistokääpiöahven (Apistogramma agassizii)
Palettikääpiöahven (Apistogramma panduro)
Pandakääpiöahven (Apistogramma nijsseni)
Perhoskirjoahven (Mikrogeophagus ramirezi)
Rubiinikääpiöahven (Apistogramma macmasteri)
Rusokirjoahven (Mikrogeophagus altispinosus)
Timanttikirjoahven (Anomalochromis thomasi)
Tulikääpiöahven (Apistogramma hongsloi)
Töyhtökääpiöahven (Apistogramma cacatuoides)

Amerikkalaiset, keskikokoiset kirjoahvenet
Avainkirjoahven (Cleithracara maronii)
Kiekkokala (Symphysodon discus)
Lehtikala (Pterophyllum scalare)^[1]
Lippukirjoahven (Laetacara curviceps)
Lippulehtikala (Pterophyllum altum)
Pikkulehtikala (Pterophyllum leopoldi)
Ruostekirjoahven (Laetacara dorsigera)
Sateenkaariahven (Herotilapia multispinosa)
Seeprakirjoahven (Cryptoheros nigrofasciatus)
Sinikirjoahven (Aequidens pulcher)
Sinileukakirjoahven (Cryptoheros sajica, syn. Archocentrus sajica)
Tulisuu (Thorichthys meeki)
Valjaskirjoahven (Aequidens metae)

Isot amerikkalaiset kirjoahvenet
Helmikirjoahven (Cichlasoma octofasciata)
Riikinkukkokirjoahven, syn. Oskari (Astronotus ocellatus)
Saumakirjoahven (Aequidens rivulatus)
Teksasinkirjoahven (Herichthys cyanoguttatum)
Turkoosikirjoahven (Hypsophrys nicaraguensis)

Malawijärven kirjoahvenet
Keltamalawinahven (Pseudotropheus lombardoi)
Kuusiraitamalawinahven (Pseudotropheus demasoni)
Seepramalawinahven (Maylandia zebra)
Sinihuuliahven (Labidochromis caeruleus)

Tanganjika-järven kirjoahvenet
Keltakotiloahven (Lamprologus ocellatus)
Kultakoruahven (Julidochromis ornatus)
Seeprakotiloahven (Neolamprologus multifasciatus)
Muut afrikkalaiset kirjoahvenet
Palettikala (Pelvicachromis pulcher)^[1]
Pilkkutimanttiahven (Hemichromis bimaculatus)
Purppurasuuhautoja (Pseudocrenilabrus nicholsi)
Timanttikirjoahven (Anomalochromis thomasi)

Alaheimo Lasiahvenet Ambassidae

Kultalasiahven (Parambassis lala)

Alaheimo Tonkijat Geophaginae

Timanttitonkija (Satanoperca leucosticta)
Helmiäistonkija (Geophagus brasiliensis)

Heimo Kiipijäkalat Anabantidae

Loistokiipijäkala (Microctenopoma ansorgii)

Heimo Rihmakalat Osphronemidae

Alaheimo Paratiisikalat Macropodinae

Paratiisikala (Macropodus opercularis)
Korurihmakala (Trichopsis pumila)
Taistelukala (Betta splendens)
Murisijarihmakala (Trichopsis vittata)

Alaheimo Aitorihmakalat Luciocephalinae

Helmirihmakala (Trichogaster leeri)
Hunajarihmakala (Trichogaster chuna)
Huulirihmakala (Colisa labiosa)
Juovarihmakala (Colisa fasciata)
Keltarihmakala (Trichogaster trichopterus)
Kääpiörihmakala (Colisa lalia)^[1]
Sinirihmakala (Trichogaster trichopterus)^[1]

Heimo Pusukalat Helostomatidae

Pusukala (Helostoma temminckii)

Monnikalat

Lahko Monnikalat (Siluriformes) on aktiivisen tutkimuksen kohteena, lajeja löytyy lisää ja niiden sukulaisuussuhteista saadaan uutta tietoa.

Heimo Monnit Siluridae

Sundanlasimonni (Kryptopterus bicirrhis)

Heimo Banjomonnit Aspredinidae

Banjomonnit (Bunocephalus spp.)

Heimo Panssarimonnit Callichthyidae

Alaheimo Aitopanssarimonnit Callichthyinae

Panssarimonni (Callichthys callichthys)

Lippuritarimonni (Dianema urostriatum)

Ritarimonni (Dianema longibarbis)

Rantamonni (Hoplosternum littorale)

Haarniskamonni (Megalechis personata)

Pistehaarniskamonni (Megalechis thoracata)

Alaheimo Monniset Corydoradinae

Aaltomonninen (Corydoras undulatus)

Albiinomonninen (Corydoras aeneus var. albino tai Corydoras paleatus var. albino)

Aurinkomonninen (Corydoras burgessi)

Bolivianmonninen (Corydoras geryi)

Guaporenmonninen (Corydoras guapore)

Harmaakylkimonninen (Corydoras septentrionalis)

Helmimonninen (Corydoras sterbai)

Helomonninen (Corydoras duplicareus)

Helymonninen (Corydoras nijsseni)

Hepomonninen (Corydoras eques)

Hietamonninen (Corydoras haraldschultzi)

Hohtomonninen (Corydoras agassizii)

Isoleopardimonninen (Corydoras leopardus)

Jaguaarimonninen (Corydoras julii)

Jousimonninen (Corydoras narcissus)

Kaarimonninen (Corydoras arcuatus)

Kaitamonninen (Aspidoras menezesi)

Kiiltomonninen (Corydoras sodalis)

Kilomonninen (Corydoras amandajanea)

Kirjomonninen (Corydoras schwartzi)

Korumonninen (Corydoras elegans)

Kulmajuovamonninen (Corydoras melini)

Kulmamonninen (Corydoras loxozonus)

Kultakylkimonninen (Corydoras melanotaenia)

Kultapiikkimonninen (Corydoras seussi)

Kultapäämonninen (Corydoras gossei)

Kuonovihermonninen (Corydoras multiradiatus ent. Brochis multiradiatus)

Kuparimonninen (Corydoras aeneus)^[1]

Kääpiömonninen (Corydoras pygmaeus)

Leopardimonninen (Corydoras trilineatus)

Linjamonninen (Corydoras gomezi)

Lippumonninen (Corydoras robineae)

Loretonmonninen (Corydoras loretoensis)

Marmorimonninen (Aspidoras pauciradiatus)

Matkijamonninen (Corydoras imitator)

Mustaevämonninen (Corydoras acutus)

Mustaselkämonninen (Corydoras metae)

Naamiomonninen (Corydoras atropersonatus)

Naponkorumonninen (Corydoras napoensis)

Nelikkomonninen (Aspidoras albater)

Nokimonninen (Corydoras concolor)

Nokikuonomonninen (Corydoras oiapoquensis)

Nuolimonninen (Corydoras hastatus)

Pandamonninen (Corydoras panda)

Pantterimonninen (Corydoras ambiacus)

Pikkumonninen (Corydoras habrosus)

Pilkkumonninen (Corydoras polystictus)

Pistemonninen (Corydoras punctatus)

Punamonninen (Corydoras melanistius)

Purjemonninen (Corydoras delphax)

Raitapunamonninen (Corydoras brevirostris)

Ristimonninen (Corydoras semiaquilus)

Ruostemonninen (Corydoras rabauti)

Rusomonninen (Corydoras adolfoi)

Ruusumonninen (Corydoras axelrodi)

Ruutumonninen (Scleromystax barbatus)

Safiirimonninen (Corydoras similis)

Satulamonninen (Corydoras virginiae)

Seepiamonninen (Corydoras zygatus)

Sihtimonninen (Corydoras kanei)

Sinimonninen (Corydoras nattereri)

Smaragdimonninen (Corydoras britskii ent. Brochis britskii)

Somamonninen (Corydoras davidsandsi)

Sysievämonninen (Corydoras leucomelas)

Toverimonninen (Corydoras condiscipulus)

Tukanomonninne (Corydoras tukano)

Täplämonninen (Corydoras paleatus)

Täpläpyrstömonninen (Corydoras caudimaculatus)

Valkopilkkumonninen (Corydoras sterbai)

Venezuelanmustamonnislaji (Corydoras sp."BlackVenezuela")

Verkkomonninen (Corydoras reticulatus)

Vihermonninen (Corydoras splendens ent. Brochis splendens)

Vähäbarimamonninen (Corydoras bondi)

Ylänkömonninen (Corydoras weitzmani)

Heimo Imumonnit Loricariidae

(katso myös L-numero)

Alaheimo Plekot Hypostominae

Aitotäpläpleko (Hypostomus punctatus)
Appelsiinipleko L 124 (Peckoltia sabaji)
Helmipaholaispleko (Acanthicus adonis)
Helmipartamonni (Ancistrus dolichopterus)^[1]
Isopurjepleko (Glyptoperichthys gibbiceps)
Paranpleko L 163 (Ancistrinae sp. "Big Spot Peckoltia")
Pikkuhammaspleko L 141, L 215 (Ancistomus snethlageae)
Raitakorupleko L 15 (Peckoltia vittata)
Salamanteripleko L 134 (Peckoltia sp.)
Sokkelopartamonni LDA 8 (Ancistrus claro)
Topaasipleko L 200 (Hemiancistrus subviridis)
Tummaleväpleko (Pterygoplichthys multiradiatus)
Täpläpartamonni eli maatiaispartamonni(Ancistrus cirrhosus)
Tähtipartamonni eli ukkopartamonni (Ancistrus sp.) L181 tai L71

Alaheimo Pikkuimumonnit Hypoptopomatinae

Boliviannuolimonni (Otocinclus mariae)
Juovanuolimonni (Otocinclus vittatus)
Kaksoisnuolimonni (Otocinclus macrospilus)
Katinkultamonni LDA 25 (Pit bull pleco) (Parotocinclus jumbo)
Muranuolimonni (Otocinclus mura)
Naponnuolimonni (Otocinclus huaorani)
Perunnuolimonni (Otocinclus vestitus)
Raitanuolimonni (Otocinclus affinis)
Seepranuolimonni (Otocinclus cocama)
Soranuolimonni (Otocinclus xakriaba)
Täplänuolimonni (Otocinclus hoppei)
Otocinclus batmani
Otocinclus bororo
Otocinclus caxarari
Otocinclus flexilis
Otocinclus gibbosus
Otocinclus hasemani
Otocinclus mimulus
Otocinclus tapirape

Alaheimo Siimapyrstöt Loricariinae

noitamonnit (Hemiloricaria spp.)
nokkamonnit (Farlowella spp.)
sampimonnit (Sturisoma spp.)
velhomonnit (Loricaria spp.)

Heimo Ripsimonnit Mochokidae

Helmiripsimonni (Synodontis angelicus)
Koruripsimonni (Synodontis decorus)
Mokkaripsimonni (Synodontis afrofischeri)
Nigerian vähäripsimonni (Microsynodontis sp. "Nigeria")
Njassanripsimonni (Synodontis njassae)
Keltaripsimonni eli Pikkukäkimonni (Synodontis petricola)
Rengasripsimonni (Synodontis ocellifer)
Seepraripsimonni (Synodontis brichardi)
Selkäuimari (ent. Selkäuimarimonni) (Synodontis nigriventris)
Siimaripsimonni (Synodontis alberti)
Sokkeloripsimonni (Synodontis schoutedeni)
Suklaaripsimonni (Synodontis budgetti)
Sulkaripsimonni (Synodontis eupterus)
Tummaripsimonni (Synodontis robbianus)
Täpläripsimonni (Synodontis notatus)

Heimo Antennimonnit Pimelodidae

Lapamonni (Sorubim lima)
Pikkuantennimonni (Pimelodella meesi)
Raitalapamonni (Brachyplatystoma juruense)
Tiikerilapamonni (Pseudoplatystoma fasciatum)

Heimo Okamonnit Doradidae

Juovaokamonni (Platydoras costatus)
Kampaokamonni (Agamyxis pectinifrons)

Heimo Haimonnit Pangasiidae

Haimonni (Pangasius macrophthalmus) ?

Jäykkäleukakalat Tetraodontiformes

Heimo Pallokalat Tetraodontidae

Tässä heimossa on myös merivesikaloja, katso Luettelo meriakvaariokaloista

Kääpiöpallokala Carinotetraodon travancoricus
Punapyrstöpallokala Carinotetraodon irrubesco
Kimalaispallokala Colomesus asellus
Aurinkopallokala Auriglobus silus
Borneonpallokala Auriglobus amabilis
Pisamapallokala Tetraodon abei
Töppöpallokala Tetraodon leiurus
Kyhmypallokala Tetraodon palembangensis

Katso myös

Lähteet

↑ ^a ^b ^c ^d ^e ^f ^g ^h ⁱ ^j ^k ^l ^m ⁿ ^o ^p Gutjahr, A.: ”Akvaarion synty: akvaariokaloja”, Akvaario, s. 34–39. Suomentanut Syvänperä, Tuula. München, Saksa: Gummerus, 2012. ISBN 978-951-20-8837-9.
↑ Markku Varjo, Lauri Koli ja Harri Dahlström: Maailman kalojen nimet, s. 56-57. (suom.nimien lähde). Vanamo, 2004. ISBN 951-9108-13-0.
↑ Karppikalat Cypriniformes Helsingin Akvaariokeskus. Arkistoitu 17.8.2007. Viitattu 5.8.2007.
↑ ^a ^b ^c Cyprinidae Taxonomic Serial No.: 163342. ITIS Report. Viitattu 5.8.2007. (englanniksi)
↑ ^a ^b Helmirasboran nimi muuttuu helmiseeprakalaksi. Akvaristi, 2008, nro 4, s. 4–5.

[akvaario-1] ↑ ^a ^b ^c ^d ^e ^f ^g ^h ⁱ ^j ^k ^l ^m ⁿ ^o ^p Gutjahr, A.: ”Akvaarion synty: akvaariokaloja”, Akvaario, s. 34–39. Suomentanut Syvänperä, Tuula. München, Saksa: Gummerus, 2012. ISBN 978-951-20-8837-9.

[2] Markku Varjo, Lauri Koli ja Harri Dahlström: Maailman kalojen nimet, s. 56-57. (suom.nimien lähde). Vanamo, 2004. ISBN 951-9108-13-0.

[HAK-3] Karppikalat Cypriniformes Helsingin Akvaariokeskus. Arkistoitu 17.8.2007. Viitattu 5.8.2007.

[ITIS1-4] Cyprinidae Taxonomic Serial No.: 163342. ITIS Report. Viitattu 5.8.2007. (englanniksi)

[Akvaristi_4/2008-5] Helmirasboran nimi muuttuu helmiseeprakalaksi. Akvaristi, 2008, nro 4, s. 4–5.

[1]

[2]

[3]

[4]

[5]