Wikipedia

Ailios Herodianos

(Ohjattu sivulta Aelius Herodianus)

Ailios Herodianos (m.kreik. Αἴλιος Ἡρωδιανός, Ailios Hērōdianos, lat. Aelius Herodianus; 100-luku) oli antiikin kreikkalainen grammaatikko, joka oli kotoisin Aleksandriasta. Hän oli kreikkalais-roomalaisen ajan merkittävimpiä grammaatikkoja, joka kirjoitti lukuisia teoksia alaltaan.[1]

Ailios Herodianos
Αἴλιος Ἡρωδιανός
Henkilötiedot
Syntynyt1. vuosisata/100-luku
Aleksandria, Egypti
Kuollut100-luku
Ammatti grammaatikko
Kirjailija
Tuotannon kielimuinaiskreikka
Aikakausi antiikki
Pääteokset Yleinen prosodia
Aiheesta muualla
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta

Elämä muokkaa

Herodianos oli Apollonios Dyskoloksen poika ja kotoisin Rooman valtakuntaan kuuluneen Egyptin Aleksandriasta. Sieltä hän vaikuttaa siirtyneen Roomaan, jossa hän pääsi keisari Marcus Aureliuksen suosioon. Hänelle Herodianos omisti teoksensa prosodiasta. Muutoin Herodianoksen elämästä ei tiedetä mitään.[1]

Myöhemmät grammaatikot arvostivat Herodianosta suuresti. Priscianus käytti hänestä ilmaisua maximus auctor artis grammaticae, ”suurin kirjailija grammatiikan taidon alalla”.[1] Koska Herodianos toimi Roomassa, hänet tunnetaan usein latinankielisellä nimimuodolla Aelius Herodianus.

Teokset muokkaa

Herodianos oli hyvin tuottelias kirjailija. Hänen teoksistaan on säilynyt vain katkelmia, ja niistä on hankala antaa oikeellista luetteloa, sillä useissa tapauksissa myöhempien Herodianoksen teoksia lainaavien tai lyhentelevien kirjailijoiden teoksissa esiintyvistä teosten nimistä on hankala tietää, olivatko ne erillisiä teoksia vai osia jostakin laajemmasta teoksesta. Lisäksi osa Herodianoksen nimiin laitetuista teoksista on epäperäisiä eli jonkun toisen kirjoittamia.[1][2]

Herodianoksen aitoja, erillisiä teoksia olivat mahdollisesti ainakin seuraavat:[1][2]

  • Muodoltaan erikoisista sanoista (Περὶ μονήρους λέξεως, Peri monērūs lekseōs) – Käsittelee muun muassa aksentuoinniltaan erikoisia sanoja. Ainoa Herodianokselta kokonaisena säilynyt tutkielma. Editio: Aikateríni Papazéti, 2008.[2]
  • Muutoksista sanoissa (Περὶ παθῶν, Peri pathōn) – Tavuissa ja kirjaimissa tapahtuvista muutoksista. Säilynyt lukuisia katkelmia.[2]
  • Nimisanoista (Περὶ ὀνομάτων, Peri onomatōn) eli Nimisanat (Ὀνοματικόν, Onomatikon, myös Ὀνοματικά, Onomatika) – Substantiiveista eli nimisanoista.[2]
  • Oikeinkirjoituksesta (Περὶ ὀρθογραφίας, Peri orthografias) – Kolme kirjaa, aiheina kvantiteetti (ποσότης, posotēs), kvaliteetti (ποιότης, poiotēs) ja syntaksi (σύνταξις, syntaksis).[1] Säilynyt lukuisia katkelmia.[2]
  • Pidot (Συμπόσιον, Symposion) – Puteolissa kirjoitettu teos,[1] joka vaikuttaa käsitelleen etymologiaa. Saattoi toimia Athenaioksen lähteenä teokselle Deipnosofistai.[2]
  • Vokaaleista, jotka voivat olla lyhyitä tai pitkiä (Περὶ διχρόνων, Peri dikhronōn) – Anceps-vokaaleista metriikassa. Alun perin mahdollisesti osa teosta Yleinen prosodia. Säilynyt katkelmia.[2]
  • Väittämiä (Προτάσεις, Protaseis, myös Προτατικόν, Protatikon) – Kysymyksiä ja vastauksia grammatiikan ongelmista, kuten kielioppi, oikeinkirjoitus ja aksentointi.[2] Teos tunnetaan muun muassa Oroksen teoksen ​Ratkaisuja Herodianoksen väittämiin (Λύσεις προτάσεων τῶν Ἡρωδιανοῦ, Lyseis protaseōn tōn Hērōdianū) k​autta.[1] Säilynyt kaksi katkelmaa.[2]
  • Yleinen prosodia (Καθολικὴ προσῳδία, Katholikē prosōdia; lat. De prosodia catholica) eli Suuri prosodia (Μεγάλη προσῳδία, Megalē prosōdia) eli Täydellinen prosodia (Ἡ καθ' ὅλου προσῳδία, Hē kath' holū prosōdia) – Prosodiasta metriikassa, 20 kirjaa.[1] Herodianoksen pääteos, joka oli todennäköisesti kirjoitettu suppeampien prosodian alan teosten jälkeen.[2] Teos oli hyvin arvostettu Herodianoksen seuraajien parissa. Se vaikuttaa käsitelleen metriikan lisäksi myös monia aiheita, jotka nykyisin luetaan kielioppiin. Grammaatikko Aristodemos teki teoksesta tiivistelmän, joka on kadonnut alkuperäisen teoksen tavoin. Toinen tiivistelmä on säilynyt Bodleian Libraryssä olevassa käsikirjoituksessa (Cod. Barocc. clxxix). Lisäksi tunnetaan sisällysluettelo eri kirjojen käsittelemistä aiheista toisessa käsikirjoituksessa (Cod. Matrit. xxxvii). Myös tutkielma Aksenteista (Περὶ τόνων, Peri tonōn), joka on laitettu Arkadios Antiokialaisen nimiin, mutta jonka kirjoitti myöhempi grammaatikko Theodosios Byzantionlainen, vaikuttaa perustuvan Herodianoksen teokseen.[1]
  • Avioliitosta ja yhteiselämästä (Περὶ γάμου καὶ συμβιώσεως, Peri gamū kai symbiōseōs) – Säilynyt vain yksi katkelma, joka ei anna kuvaa teoksen luonteesta. Nimen perusteella sen aihe on kuitenkin Herodianokselle epätyypillinen.[2]

Herodianoksen nimiin on laitettu myös lukuisia muita teoksia, joista on säilynyt katkelmia. Ne ovat joko peräisin erillisistä teoksista tai osia yllä mainituista teoksista. Näihin lukeutuvat muun muassa:[1][2]

  • Adverbeista (Περὶ ἐπιῤῥημάτων, Peri epirrhēmatōn) – Säilynyt kolme katkelmaa.[2]
  • Aspiraatiosta (Περὶ πνευμάτων, Peri pneumatōn) – Spiritus asperista ja spiritus leniksestä. Alun perin oletettavasti osa teosta Yleinen prosodia. Säilynyt kaksi katkelmaa.[2]
  • Attikalainen prosodia (Ἀττικὴ προσῳδία, Attikē prosōdia) – Mahdollisesti osa teosta Yleinen prosodia.[1] Säilynyt joitakin katkelmia.[2]
  • Enkliittisistä sanoista (Περὶ ἐγκλινομένων, Peri enklinomenōn; lat. De enclisi) – Oletettavasti alun perin osa teosta Yleinen prosodia.[2]
  • Epäsäännöllinen aksentti (Ἀνόμαλος προσῳδία, Anomalos prosōdia) – Mahdollisesti epäperäinen[2] tai osa teosta Yleinen prosodia.[1] Säilynyt vain yksi katkelma.[2]
  • Filetairos (Φιλέταιρος) – Attikistinen sanakirja. Epäperäinen, mutta mahdollisesti Herodianoksen ajalta.[2]
  • Genetiivijohdannaisista murteittain (Περὶ παραγωγῶν γενικῶν ἀπὸ διαλεκτῶν, Peri paragōgōn genikōn apo dialektōn) – Teoksen nimi vaikuttaa tulevan siitä, että sen alku käsitteli genetiivejä muissa kuin Attikan murteessa, mutta suurin osa teoksesta käsitteli muita aiheita. Epäperäinen.[2]
  • Homeerinen prosodia (Ὁμηρική προσῳδία, Homērikē prosōdia) tai Homeerisesta prosodiasta (Περὶ Ὁμηρικῆς προσῳδίας, Peri Homērikēs prosōdias) – Vaikuttaa lähinnä yhteisnimeltä kahdelle myös erikseen esiintyvälle teokselle, Iliaan prosodiasta ja Odysseian prosodiasta.[2]
  • Homeeriset sanamuodostelmat (Σχηματισμοὶ Ὁμηρικοί, Skhēmatismoi Homērikoi; lat. Schematismi Homerici) – Sanasto, joka sisältää etymologista tietoa ja taivutusmuotoja. Saattoi olla aito.[2]
  • Iliaan prosodiasta (Περὶ Ἰλιακῆς προσῳδίας, Peri Iliakēs prosōdias) – Havaintoja aksentoinnista, aspiraatiosta ja vokaalien pituuksista Homeroksen Iliaassa. Katkelmia säilynyt Iliaan skolioissa.[2]
  • Jäsennykset (Ἐπιμερισμοί, Epimerismoi) – Nimi esiintyy kahden kokonaan erillisen teoksen nimenä. Ensimmäinen joukko säilyneitä katkelmia on peräisin etymologiaa käsittelevästä tutkielmasta. Teksti on suureksi osaksi epäperäistä, mutta sen ydin voi palautua Herodianokseen. Toinen joukko katkelmia on peräisin tutkielmasta, joka käsittelee vokaaliäänteiden oikeinkirjoitusta, kun ääntäminen on muuttunut itasismin seurauksena. Nämä katkelmat ovat epäperäisiä ja selvästi Herodianosta myöhemmältä ajalta.[2]
  • Kirjainten yhdistelmistä (Περὶ συντάξεως τῶν στοιχείων, Peri syntakseōs tōn stoikheiōn) – Alun perin todennäköisesti osa teosta Oikeinkirjoituksesta. Säilynyt lukuisia katkelmia.[2]
  • Kommentaareja suuresta verbistä (Παρεκβολαὶ μεγάλου ῥήματος, Parekbolai megalū rhēmatos) – Nimen merkitys on mahdollisesti ”Kommentaareja suureen verbejä käsittelevään tutkielmaan”. Epäperäinen.[2]
  • Kommentaari Apollonioksen Sukuihin (Εἰς τὸ περὶ γενῶν Ἀπολλωνίου ὑπόμνημα, Eis to peri genōn Apollōniū hypomnēma) – Kommentaari Apollonios Dyskoloksen teokseen kieliopillisista suvuista. Säilynyt yksi katkelma.[2]
  • Kommentaarit Didymoksen Muutoksiin sanoissa (Είς τὸ περὶ παθῶν Διδύμου ὑπομνήματα, Eis to peri pathōn Didymū hypomnēmata) – Kommentaarit Didymos Khalkenteroksen teokseen Muutoksista sanoissa. Oletettavasti osa Herodianoksen omaa Muutoksista sanoissa -teosta. Säilynyt kolme katkelmaa.[2]
  • Kumoamisia (Ἔλεγχοι, Elenkhoi) – Mahdollisesti epäperäinen. Säilynyt yksi katkelma.[2]
  • Kysymyksiä puheen osista (Ζητούμενα τῶν μερῶν τοῦ λόγου, Zētūmena tōn merōn tū logū) – Sekalaisia kieliopillisia sääntöjä. Epäperäinen.[2]
  • Mi-päätteisistä verbeistä (Περὶ τῶν εἰς -μι, Peri tōn eis -mi) – Kreikan -mi-päätteisten verbien taivuttamisesta. Säilynyt lukuisia katkelmia.[2]
  • Mykästä (iootasta) (Περὶ ἀνεκφωνήτου, Peri anekfōnetū) – Iota subscriptumin käyttöön liittyvistä ongelmista. Alun perin todennäköisesti osa teosta Oikeinkirjoituksesta. Säilynyt useita katkelmia.[2]
  • Nimisanojen kaikkia taivutusmuotoja koskevista kysymyksistä (Περὶ τῶν ζητουμένων κατὰ πὰσης κλίσεως ὀνόματος, Peri tōn zētumenōn kata pasēs kliseōs onomatos) – Sanojen taivutusmuodoista ja oikeinkirjoituksesta. Epäperäinen.[2] Joskus yhdessä tutkielman Verbien taipumisesta kanssa osana tekstiä Peri zētūmenōn kata klisin pantos (tōn) tū logū merōn (Περὶ ζητουμένων κατὰ κλίσιν παντὸς (τῶν) τοῦ λόγου μερῶν).[2]
  • Nimisanojen taipumisesta (Περὶ κλίσεως ὀνομάτων, Peri kliseōs onomatōn) – Tutkielma substantiiveista. Alun perin todennäköisesti osa samaa teosta kuin tutkielma Nimisanoista. Säilynyt useita katkelmia.[2]
  • Nominaalijohdannaisista (Περὶ παρωνύμων, Peri parōnymōn) – Substantiiveista johdetuista sanoista. Säilynyt lukuisia katkelmia.[2]
  • Numeroista (Περὶ τῶν ἀριθμῶν, Peri tōn arithmōn) – Kreikkalaisesta akrofonisesta numerojärjestelmästä. Epäperäinen.[2]
  • Odysseian prosodiasta (Περὶ Ὀδυσσειακῆς προσῳδίας, Peri Odysseiakēs prosōdias) – Havaintoja aksentoinnista, aspiraatiosta ja vokaalien pituuksista Homeroksen Odysseiassa. Katkelmia säilynyt Odysseian skolioissa.[2]
  • Partisiipeista (Περὶ μετοχῶν, Peri metokhōn) – Säilynyt kolme katkelmaa.[2]
  • Pitkistä ja lyhyistä tavuista (Περὶ μακρῶν καὶ βραχειῶν συλλαβῶν, Peri makrōn kai brakheiōn syllabōn) – Säilynyt laajalti.[2]
  • Pronomineista (Περὶ ἀντωνυμιῶν, Peri antōnymiōn) – Todennäköisesti osa laajempaa teosta. Säilynyt muutamia katkelmia.[2]
  • Puhemitoista (Περὶ στίχων τῆς λέξεως, Peri stikhōn tēs lekseōs, myös Περὶ (τῆς) λέξεως τῶν στίχων, Peri (tēs) lekseōs tōn stikhōn; lat. De versibus) – Lyhyt tutkielma metriikasta, epäperäinen.[2]
  • Sanasta zōs (Περὶ τοῦ ζώς, Peri tū zōs) – Sanan zōs taivutuksesta. Säilynyt kaksi katkelmaa.[2]
  • Solisismeista ja barbarismeista (Περὶ σολοικισμοῦ καὶ βαρβαρισμοῦ, Peri soloikismū kai barbarismū; lat. De soloecismo et barbarismo) – Kielivirheistä, epäperäinen.[2]
  • Taivutuksista (Περὶ συζυγιῶν, Peri syzygiōn) – Säilynyt kaksi katkelmaa.[2]
  • Verbeistä (Περὶ ῥημάτῶν, Peri rhēmatōn) eli Verbistä (Περὶ ῥήματος, Peri rhēmatos) – Verbien taivuttamisesta. Säilynyt useita katkelmia.[2]
  • Verbeistä johdetuista nimisanoista (Περὶ ῥηματικῶν ὀνομάτων, Peri rhēmatikōn onomatōn) – Substantiiveista ja adjektiiveista, jotka on johdettu verbeistä. Säilynyt joitakin katkelmia.[2]
  • Verbien taipumisesta (Περὶ κλίσεως ῥημάτων, Peri kliseōs rhēmatōn) – Tutkielma vaikeista verbimuodoista. Todennäköisesti epäperäinen.[2] Joskus yhdessä tutkielman Nimisanojen kaikkia taivutusmuotoja koskevista kysymyksistä kanssa osana tekstiä Peri zētūmenōn kata klisin pantos (tōn) tū logū merōn.[2]
  • Verbivartaloista, joita voidaan tai ei voida käyttää subjunktiivien pohjana (Περὶ αὐθυποτακτῶν καὶ ἀνυποτακτῶν, Peri authypotaktōn kai anypotaktōn) – Subjunktiiveista ja erityisesti aoristisubjunktiiveista. Epäperäinen.[2]
  • Väärästä käytöstä (Περὶ ἀκυρολογίας, Peri akyrologias; lat. De impropria dictione) – Tutkielma sanojen tai sanontojen väärästä käytöstä. Oletettavasti epäperäinen.[2]
  • Yhdisteistä tai Kuvioista (Περὶ σχημάτων, Peri skhēmatōn – Nimi esiintyy kahden kokonaan erillisen teoksen nimenä. Ensimmäinen joukko säilyneitä katkelmia on peräisin sanayhdistelmiä käsittelevästä teoksesta. Toinen joukko katkelmia on peräisin retorisia kuvioita käsittelevästä teoksesta, joka on epäperäinen.[2]
  • Yksi kirja sanasta ēn (Μονόβιβλον περὶ τοῦ ἦν, Monobiblon peri tū ēn) – Säilynyt yksi katkelma.[2]
  • Yksi kirja sanasta hydōr (Μονόβιβλον περὶ τοῦ ὕδωρ, Monobiblon peri tū hydōr) – Sanan hydōr (’vesi’) erikoisesta taivutuksesta. Säilynyt useita katkelmia.[2]
  • Yksi kirja erisnimistä, lisänimistä ja yleisnimistä (Περὶ κυρίων καὶ ἐπιθέτων καὶ προσηγορικών μονόβιβλον, Peri kyriōn kai epithetōn kai prosēgorikōn monobiblon) – Tutkielma siitä, kuinka sama sana aksentuoidaan eri tavalla riippuen siitä, onko se käytössä eris- vai yleisnimenä. Säilynyt joitakin katkelmia.[2]
  • Yksi kirja siitä, etteivät kaikki verbit taivu kaikissa aikamuodoissa (Μονόβιβλον περὶ τοῦ μὴ πάντα τὰ ῥήματα κλίνεσθαι εἰς πάντας τοὺς χρόνους, Monobiblon peri tū me panta ta rhēmata klinesthai eis pantas tūs khronūs) – Erikoistapauksista verbien taivutuksessa. Säilynyt useita katkelmia.[2]
  • Yksitavuisista sanoista (Περὶ μονοσυλλάβων, Peri monosyllabōn) – Säilynyt kaksi katkelmaa.[2]

Lähteet muokkaa

  1. ↑ a b c d e f g h i j k l m Smith, William: ”Herodianus, Aelius”, Dictionary of Greek and Roman Biography and Mythology. Boston: Little, Brown and Company, 1849–1867. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  2. ↑ a b c d e f g h i j k l m n o p q r s t u v w x y z aa ab ac ad ae af ag ah ai aj ak al am an ao ap aq ar as at au av aw ax ay az ba bb bc bd be bf Dickey, Eleanor: A Catalogue of Works Attributed to the Grammarian Herodian. Classical Philology, October 2014, 109. vsk, nro 4, s. 325–345. Artikkelin verkkoversio.

Kirjallisuutta muokkaa

  • Παπαζέτη, Αικατερίνη: Κριτική έκδοση και σχολιασμός του έργου "Περί μονήρους λέξεως' του γραμματικού, Αιλίου Ηρωδιανού (2ος αι. μ.Χ.). (Critical edition and annotation of the work 'Peri monirous lexeos' by the grammarion Aelius Herodianus (2nd c. A.D.)). Αριστοτέλειο Πανεπιστήμιο Θεσσαλονίκης, Φιλοσοφική Σχολή, Τμήμα Φιλολογίας, 2008. Teoksen verkkoversio.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Ailios_Herodianos&oldid=20446200”