Spiritus lenis
Spiritus lenis eli heikko alkuhenkonen[1] tai heikko henkäys (m.kreik. ψιλὸν πνεῦμα, psilon pneuma, kreik. ψιλή, psilí, lat. spīritus lēnis) on spiritus eli henkosmerkki, joka ilmaisee muinaiskreikassa, ettei sananalkuisen vokaalin tai diftongin edellä kuuluu lausua /h/-äänteenä kuultavaa henkäystä. Muinaiskreikassa kaikissa sanoissa, jotka alkavat vokaalilla tai diftongilla, on alkutavussa aina joko spiritus lenis tai spiritus asper.[2] Merkkiä käytetään eräissä tapauksissa myös rhoo (ρ) -kirjaimen yhteydessä. Spiritus lenis on yksi muinaiskreikan polytonisen ortografian mukaisista diakriittisista merkeistä.
Spiritus leniksen merkki on vasemmalle avautuva puolikaari, joka merkitään kirjaimen yläpuolelle.[2] Se on kehittynyt arkaaisen heeta-kirjaimen oikeasta puoliskosta ┤.[2] Spiritus-merkkejä alettiin käyttää ortografiassa hellenistisellä kaudella.
Spiritus lenistä ei tule sekoittaa samannäköiseen koronikseen, jota käytetään krasiksen merkkinä.
Käyttö muokkaa
Spiritus lenis merkitään aina sananalkuisen vokaalin (tai sananalkuisessa diftongissa jälkimmäisen vokaaliin) yläpuolelle, mikäli kirjain ei saa spiritus asperia.[2] Vokaalin ollessa iso kirjain se merkitään kirjaimen eteen. Merkki voi olla vokaalin yläpuolella tai edessä yhdessä painomerkin kanssa. Esimerkkejä:
- ἀνήρ, anēr, ’mies’
- Ἀριστοτέλης, Aristotelēs
- αὐλός, aulos, ’huilu’
- ἄϋλος, aylos, ’aineeton’
- ἦθος, ēthos, ’eetos’
Sanan sisällä olevan kaksois-rhoon (-ρρ-, -rr-) tapauksessa merkitään yleensä spiritus lenis ensimmäisen rhoon yläpuolelle, kun taas jälkimmäinen saa spiritus asperin (-ῤῥ-, -rrh-).[2] Merkinnällä ilmaistaan siis, että /h/-äänne lausutaan jälkimmäisen rhoon jälkeen. Esimerkki:
- διάῤῥοια, diarrhoia, ’diarrea’
Ulkoasu muokkaa
Spiritus leniksen ulkoasu pienissä ja isoissa kirjaimissa ilman muita diakriitisia merkkejä tai yhdessä niiden kanssa:
-
Yksin. -
Akuutin kanssa. -
Graviksen kanssa. -
Sirkumfleksin kanssa. -
Breven kanssa. -
Yksin isossa kirjaimessa.
Lähteet muokkaa
- ↑ Frösen, Jaakko: Epi oinopa ponton. Kreikan alkeet, s. 2. Kielioppi ja harjoitukset. Helsinki Porvoo: WSOY, 1999. ISBN 951-0-24394-9. Teoksen verkkoversio. (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ a b c d e Kiilunen, Jarmo & Nikki, Nina: Alfasta oomegaan. Uuden testamentin kreikan tukipaketti, s. 126, 180, 287. Suomen eksegeettisen seuran julkaisuja 103. Helsinki: Suomen eksegeettinen seura, 2013. ISBN 978-951-9217-58-1.