Nürnberg (1934)

Nürnberg oli Saksan laivaston kevyt risteilijä toisessa maailmansodassa.

Nürnberg
Nürnberg
Aluksen vaiheet
Rakentaja	Deutsche Werft, Kiel
Kölinlasku	4. marraskuuta 1933
Laskettu vesille	8. joulukuuta 1934
Palveluskäyttöön	2. marraskuuta 1935
Poistui palveluskäytöstä	antautunut 1945 Neuvostoliiton laivastolle 1945 Admiral Makarov
Loppuvaihe	romutettu 1959
Tekniset tiedot
Uppouma	9 040 t
Pituus	181,3 m
Leveys	16,3 m
Syväys	5,74 m
Koneteho	66 000 shp
Nopeus	32 solmua
Miehistöä	683-896
Aseistus
Aseistus	9 x 15 cm/L60 SK C/25 6 x 8,8 cm/L76 SK C/32 8 x 3,7 cm/L83 SK C/30 8 x 2,0 cm/L65 C/30 12 x 533 mm torpedoputkea 120 miinaa 2 x Arado Ar 196
Infobox OK

Valmistus

Alus tilattiin 16. maaliskuuta 1933 nimellä risteilijä F (Nymphen korvaaja) Deutsche Werftiltä Kielistä, missä köli laskettiin puoli vuotta myöhemmin 4. marraskuuta telakkanumerolla 234. Se laskettiin vesille 8. joulukuuta 1934 nimellä Nürnberg. Puheen kastetilaisuudessa piti Niebelin pormestari ja kummina oli SMS Nürnbergin päällikön von Schönbergin tytär rouva Lehfeldt. Alus otettiin palvelukseen 2. marraskuuta 1935 ensimmäisenä päällikkönään Hubert Schmundt.

Palvelus

Palvelukseenottoa seuranneet kuukaudet alus oli erilaisissa koeajoissa ja miehistön koulutuksessa. Se nimettiin 9. huhtikuuta 1936 laivaston tiedustelujoukkojen komentajan (saks. Befelshaber der Aufklärungsstreitkräfte) kontra-amiraali Boehmin lippulaivaksi. Alus lähti 14. huhtikuuta harjoitukseen Atlantille Leipzigin ja Kölnin kanssa. Purjehduksen aikana alus vieraili Teneriffalla ja Lissabonissa ennen paluutaan Kieliin 8. toukokuuta. Laboen muistomerkillä järjestetyssä tilaisuudessa alus oli ankkurissa Kielissä 28. toukokuuta – 1. kesäkuuta.

Alus oli 3.–19. kesäkuuta laivaston tiedustelujoukkojen harjoituksessa Itämerellä. Harjoituksen aikana se vieraili Swinemündessä 6.–7. kesäkuuta ja 12.–14. kesäkuuta Skagenissa, missä amiraali Erich Raeder nousi alukselle Grilleltä. Alus oli heinäkuun telakalla.

Espanjan sisällissota

Saksan laivaston osasto, jossa Nürnberg oli tiedustelujoukkojen lippulaivana, lähti 19. elokuuta Espanjan rannikolle. Osaston tehtävänä oli vapauttaa aiemmin alueelle lähtenyt kontra-amiraali Karlsin johtama osasto. Vierailtuaan Barcelonassa ja Alicantessa alus vapautti Kölnin Cadizin edustalla. Alus palasi osaston mukana Kieliin 9. lokakuuta.

Marraskuussa alus lähti Arosanlahdelle ja se oli Espanjan rannikolla 16. joulukuuta asti, jolloin se palasi Saksaan Admiral Scheerin ja 3. torpedovenelaivueen kanssa. Tammi-helmikuun 1937 alus oli huollettavana, minkä jälkeen se oli koeajoissa ja miehistön koulutuksessa. Alus lähti 24. huhtikuuta Espanjan rannikolle Cadizin edustalle ja kontra-amiraali Boehm palasi alukselle 29. huhtikuuta. Alus ankkuroitui Kieliin 19. toukokuuta.

Kuukauden lopun Nürnberg ja Karlsruhe olivat koulutuksessa sukellusveneiden ja ilmavoimien kanssa ja kesäkuussa alus osallistui laivaston sotaharjoitukseen. Alus lähti 17. kesäkuuta Admiral Graf Speen ja 4. torpedovenelaivueen kanssa vapauttamaan Admiral Scheer ja Leipzig Lagosin edustalta. Osasto palasi Saksaan elokuun lopulla.

Syyskuussa Saksan asevoimat järjestivät suuret sotaharjoitukset. Alus oli 6.–16. syyskuuta laivaston mukana Pohjanmerellä ja Itämerellä 17.–25. syyskuuta. Alus siirrettiin 27. syyskuuta Kielissä telakalle, mistä se vapautui 20. marraskuuta. Radiolaitteiden asennusten ja niiden säädön vuoksi alus palasi telakalle 18. joulukuuta.

Alus oli 4.–18. tammikuuta 1938 ilmavoimien kanssa tykistöharjoituksissa, joita jatkettiin vielä maaliskuussa. Alus osallistui 13. maaliskuuta laivastokatselmukseen Swinemündessä ennen kuin oli johtoaluksena 14.–23. maaliskuuta pidetyssä harjoituksessa. Aluksella pidettiin taisteluvalmiustarkastus 24.–25. maaliskuuta. Kuukauden lopulla alus siirrettiin huoltoon telakalle, missä se oli kesäkuuhun.

Alus lähti 29. kesäkuuta koulutuspurjehdukselle Norjaan, missä se vieraili Romsdalsfjordenissa ja Åndalsnesissä. Torpedoharjoitus järjestettiin 13.–14. heinäkuuta Eckernfördenlahdella ja 19.–27. heinäkuuta Lyypekinlahdella, mihin osallistuivat myös laivaston raskaat alukset. Itämerellä alus oli 8. elokuuta alkaen tykistöharjoituksessa ja 22. elokuuta laivastokatselmuksessa, joka järjestettiin Prinz Eugenin vesillelaskutilaisuuden yhteydessä. Alus oli 23. elokuuta – 3. syyskuuta apuristeilijöiden kanssa harjoituksissa Itämerellä ja Pohjanmerellä. Laivaston sotaharjoitukseen alus osallistui 14.–17. syyskuuta.

Alus vieraili 8. joulukuuta Kielissä, missä oli lentotukialus Graf Zeppelinin vesillelaskutilaisuus. Risteilijä oli nopeuskokeissa 15. joulukuuta Danziginlahden mitatulla radalla ennen kuin alus ankkuroitui Kieliin joululomaksi. Alus lähti 5. tammikuuta 1939 Itämerelle koulutuspurjehdukselle ja lähti 4. helmikuuta Swinemündestä Hampuriin, missä se osallistui Bismarckin vesillelaskutilaisuuteen. Kieliin palattuaan alus siirrettiin huoltoon telakalle ennen maaliskuussa järjestettyjä tiedustelujoukkojen harjoitusta.

Memelin alueen Saksaan liittämisessä 23. maaliskuuta alus lähti laivaston mukana kaksipäiväiseen operaatioon. Vierailtuaan Memelissä 22.–24. maaliskuuta alus partioi kolme päivää Itämerellä ennen Pillaun mitatulla maililla järjestettyä nopeustestiä. Alus vieraili Göteborgissa ja Geirangerinvuonossa 6.–10. toukokuuta. Vara-amiraali Densch tarkasti aluksen 17. toukokuuta. Se oli ilmatorjunta- ja tykistöharjoituksessa 5. kesäkuuta, minkä jälkeen alus osallistui kuukauden lopun laivaston sotaharjoitukseen. Harjoituksen jälkeen alus oli tykistöharjoituksissa ja huollossa. Alus osallistui 1. heinäkuuta Bremenissä Lützowin vesillelaskutilaisuuteen, minkä jälkeen se oli elokuun puoliväliin asti sotaharjoituksessa.

Toinen maailmansota

Elokuun lopulla 1939 vara-amiraali Densch lippulaivanaan Nürnberg jakoi 38 aluksen laivastonsa Itämeren länsi- ja keskiosaan estääkseen Puolan laivaston alusten paon länteen. Puolan alusten paon tultua ilmi 2. syyskuuta laivasto siirtyi Pohjanmerelle ja seuraavana päivänä risteilijä Leipzigin, hävittäjien ja torpedoveneiden kanssa aloitti miinoitusoperaation Alankomaiden rannikolta Skagerrakiin, millä jatkettiin Siegfried-linjaa. Grille ja lisää hävittäjiä sekä torpedoveneitä liittyi osastoon 4.-5. syyskuuta. Operaatio jatkui 20. syyskuuta asti, jolloin Nürnberg palasi Itämerelle.

Nürnberg ja Leipzig harjoittelivat 1.–2. marraskuuta kohtaamisia merellä, minkä jälkeen risteilijä siirrettiin telakalle huoltoon. Alus palasi telakalta 9. marraskuuta, minkä jälkeen uusi tiedustelujoukkojen komentaja kontra-amiraali Lütjens nosti lippunsa aluksella ja alus lähti Pohjanmerelle. Aluksen johtama osasto suojasi Thamesjoen estuaariin rakennettavan häirintäsulutteen rakentamista muutaman kerran, kunnes 12. joulukuuta suojaus lopetettiin.

Nürnberg, Leipzig ja Köln lähtivät 12. joulukuuta kello 17:30 Schilligin rediltä miinasulun luoteiskulmaan. Vara-amiraali Lütjens oli saanut määräyksen läntisen laivaston esikunnasta kohdata viisi miinoitusmatkalta palaavaa hävittäjää kello 11.30 seuraavana päivänä. Alukset lähettivät tiedustelukoneet ilmaan 13. joulukuuta kello 08.37 etsimään mahdollisia sukellusveneitä. Suurin piirtein kohtaamisaikaan lentokoneet lähtivät Syltin saarelle ja kahden Heinkel He 115 -kellukekoneen piti korvata ne sukellusvenepartiossa. Lentokoneet saapuivat alueelle kuitenkin vasta kello 11.25. Kello 10.40 risteilijöiden tähystäjät havaitsivat horisontissa epäilyttävän höyrylaivan, joka määrättiin pysähtymään. Leipzig laski veneen valtausmiehistön lähettämiseksi. Alus osoittautui tanskalaiseksi Charkoviksi, joka sisältyi Saksan laivaston luvallisten alusten listaan. Kello 11.10 risteilijät jatkoivat matkaa.

Kölnin tähystäjä havaitsi kello 11.15 pilvien seassa tunnistamattoman lentokoneen. Toisella havaintokerralla lentokone lähetti vilkulla viestin "MAX". Samalla kone tunnistettiin Lockheediksi, mutta se pysyi ilmatorjunnan ulottumattomissa. Hieman myöhemmin saapuivat kellukekoneet Syltiltä ampuen kaksi punaista valorakettia. Kellukekoneet ilmoittivat kello 11.20 viiden hävittäjän lähestyvän 40 merimailia länsilounaaseen risteilijöistä. Lütjens määräsi risteilijät lähtemään kohti hävittäjiä. Hieman myöhemmin Leipzigiin osui torpedo.

Saksalaiset uskoivat torpedon olleen lentokoneen pudottama, joten muut alukset kääntyivät pois päin. Nürnbergiltä havaittiin kaksi torpedoa, joista toinen osui alukseen osastojen XIV ja XV väliin. Viisi minuuttia myöhemmin havaittiin vielä kolme torpedoa, jotka räjähtivät osuessaan matalikkoon. Hieman myöhemmin alukselta havaittiin sukellusveneen nousseen pintaan viiden kilometrin päässä suoraan aluksen takana. C-tornin avattua tulen sukellusvene pakeni. Nürnbergin nopeus putosi 12 solmuun, mikä myöhemmin saatiin palautettua 18 solmuun. Lisäksi aluksen ilmatorjunnan tulenjohtojärjestelmä ei toiminut. Aluksen merikelpoisuuteen osumalla ei ollut suurta merkitystä.

Alus pääsi satamaan hävittäjien ja lopulta ainoastaan Hermann Künnen saattamana satamaan. Aluksella loukkaantui torpedohyökkäyksessä 15 miehistönjäsentä. Aluksen telakalla olo piti sen poissa Norjassa käydyistä taisteluista huhtikuussa. Alukselta poistettiin perän kaksi torpedosarjaa ja sille asennettiin degaussing-järjestelmä. Kontra-amiraali Schmundt nimettiin 18. huhtikuuta tiedustelujoukkojen komentajaksi ja hän nosti lippunsa aluksella. Aluksen palattua telakalta ja oltuaan koeajoissa se lähti torpedoveneiden Jaguarin ja Falken suojaamana Trondheimiin, missä Schmundt poistui alukselta 3. kesäkuuta.

Operaatio Norassa 14.–19. kesäkuuta alus saattoi Saksan 3. vuoristodivisioonan joukkoja kuljettaneen Levanten Trondheimista Elvegardsmoeniin, mistä se palasi saattueen kuljettaessa maahanlaskudivisioonan joukkoja. Alus lähti 25. heinäkuuta Trondheimistä suojattaessa vaurioituneen Gneisenau Kieliin. Seuraavana päivänä suojuetta täydennettiin ja joutui sukellusvenehyökkäykseen, jolloin torpedovene Luchs upposi vieden mukanaan 89 merisotilasta.

Alus pysyi satamassa valmistauduttaessa maihinnousuun Britanniaan. Miinanlaskuoperaatio Frankfurt, joka piti toteuttaa 8. elokuuta, peruutettiin huonon sään vuoksi. Vuoden 1941 alussa laivaston johto määräsi aluksen luokiteltavaksi koululaivaksi ja kaikkien suunniteltujen operaatioiden peruuttamisesta 7. helmikuuta alkaen. Vuoden aikana aluksen 6 metrin etäisyysmittari korvattiin FuMO 21 -tutkan antennilla.

Operaatio Barbarossan alkaessa 22. kesäkuuta alus palautettiin palvelukseen Itämeren laivastoon. Alus lähti 23. syyskuuta Tirpitzin johtaman laivasto-osaston mukana Swinemündestä Suomenlahdelle estämään Neuvostoliiton Itämeren laivaston mahdollinen pako Ruotsiin. Osasto saapui Ahvenanmerelle 27. syyskuuta, mutta Neuvostoliiton laivasto pysyi satamassa. Operaation päätyttyä lokakuussa Nürnberg palautettiin koululaivaksi.

Vuoden 1942 alussa alukselta poistettiin lentokoneet ja niiden vaatimat laitteet. Samalla aluksen FuMO 21 korvattiin FuMO 25 -järjestelmällä. Alus oli koululaivana marraskuuhun, jolloin se määrättiin korvaamaan Norjasta korjauksiin palaava Admiral Scheer. Alus saapui 2. joulukuuta Narvikiin, mutta ainoat tapahtumat olivat toistuvat ankkuripaikkojen vaihdokset. Alus palasi toukokuussa 1943 Saksaan, missä se palautettiin koululaivaksi Itämerelle.

Vuoden 1944 aikana alukselle asennettiin FuMO 63 -järjestelmä taaempaan mastoon. Koululaivana alus jatkoi syksyyn, jolloin kaikki pinnalla pysyvät alukset tarvittiin palvelukseen. Aluksi alus suojasi saattueita, kunnes joitakin viikkoja myöhemmin tilanne muuttui. Nürnberg ja miinalaivat Linz ja Elsass lähtivät 3. tammikuuta 1945 laskemaan miinoja Norjan eteläkärjen edustalle. Elsass tuhoutui 5. tammikuuta osuttuaan laskemaansa miinaan. Titus-miinakenttä laskettiin 13.–14. tammikuuta Skagerrakiin, minkä jälkeen alus suojasi pakolaissaattueita miinoitusten läpi. Alus oli 24. tammikuuta Oslovuonossa miinalaivojen Linzin ja Lothringenin kanssa ja se saapui 27. tammikuuta Kööpenhaminaan, missä se oli antautumiseen asti polttoaineen loputtua.

Pohjois-Saksan joukkojen antauduttua brittijoukoille 5. toukokuuta yrittivät Tanskan vastarintajoukot vallata risteilijän, jolloin molemmat osapuolet kärsivät laiturilla käydyssä tulitaistelussa tappioita. Seuraavana päivänä ensimmäiset Britannian laivaston alukset saapuivat satamaan, mutta niiden miehistöt eivät ottaneet yhteyttä Nürnbergiin ennen kuin 22. toukokuuta. Alus sai käskyn siirtyä Wilhelmshaveniin. Saattue, johon kuuluivat HMS Devonshire, Prinz Eugen, Nürnberg, HMS Dido, HMAS Quiberon ja HMS Savage, lähti 24. toukokuuta satamasta. Seuraavana päivänä raskaat brittilaivaston alukset vaihdettiin miinanraivaajiin. Alukset saapuivat 26. toukokuuta Wilhelmshaveniin ja Nürnberg kiinnittyi Seydlitz-laituriin kiinnittyi majoituslaiva Monte Pascoalin viereen.

Liittoutuneiden tekemän Potsdamin sopimuksen mukaan vallatut alukset jaettaisiin voittajien kesken. Alus lähti 2. tammikuuta 1946 mastossaan Neuvostoliiton vara-amiraali Rallin lippu Wilhelmshavenista Kielin kautta Libauhun. Alusta saattoi HMS Hambledon Brunsbütteliin ja siitä HMS Holderness Neuvostoliiton aluevesirajalle, missä aluksen saattajiksi saapuivat Neuvostoliiton laivaston alukset. Libaussa Saksan laivaston miehistö poistui alukselta palaten Wilhelmshaveniin varastolaiva Otto Wünschellä.

Alus otettiin palvelukseen Neuvostoliiton laivastossa nimellä Admiral Makarov. Se palveli lähinnä koululaivana ja alukselta poistettiin torpedoputket, kevyt ilmatorjunta-aseistus ja valonheitin alustoineen, joiden tilalle asennettiin neuvostoliittolaiset järjestelmät. Alus poistettiin palveluksesta vuonna 1960 ja romutettiin.

Lähteet

• Koop, Gerhard & Schmolke, Klaus-Peter: German Light Cruisers of World War II. Annapolis, Marylanad, USA: Naval Institute Press, 2002. ISBN 1-85367-485-0. (englanniksi)
• Cajus, Bekker: Kirottu meri. Gummerus, 1973. ISBN 951-20-0239-6.

Viitteet

Saksan laivaston alusluokat toisessa maailmansodassa

X peruutettu