Hindenburg-linja

saksalaisten puolustusasema ensimmäisen maailmansodan länsirintamalla
(Ohjattu sivulta Siegfried-linja)
Hakusana ”Siegfried-linja” ohjaa tänne. Myös Saksan länsirajalle 1930-luvulla rakennettu länsivalli tunnetaan samalla nimellä.

Hindenburg-linja eli Siegfried-linja (saks. Siegfriedstellung tai saks. Siegfriedlinie) oli Saksan armeijan ensimmäisessä maailmansodassa länsirintamalle syyskuun 1916 ja maaliskuun 1917 välillä rakentama puolustuslinja.[1][2] Koillis-Ranskassa kulkenut linja oli 160 kilometriä pitkä ja ulottui Arrasin läheltä Lensistä Aisnejoelle Soissonsin lähelle. Saksalaiset kutsuivat sitä Siegfried-linjaksi tarusankari Siegfriedin mukaan, englantilaiset Hindenburg-linjaksi Saksan yleisesikunnan päällikön Paul von Hindenburgin mukaan.

Hindenburg-linja Bullecourtissa.
Brittiläisiä Mark V-panssarivaunuja. Hindenburg-linjan esteiden ylittämiseen tarkoitettu laitteisto vaunujen katolla. Bellicourt, 29. syyskuuta 1918.

Marsalkka Hindenburg ja kenraali Erich Ludendorff päättivät rakentaa linjan 10–50 kilometriä silloisen rintaman taakse. Linja rakennettiin, koska haluttiin välttää vuoden 1916 Verdunin ja Sommen tyyppisten taistelujen suuria miestappioita. Linjassa oli monia peräkkäisiä puolustusvyöhykkeitä konetuliaseineen. Juoksuhauta oli viisi metriä syvä ja neljä metriä leveä, ja sen edessä oli 20 metriä leveä piikkilanka-aitavyöhyke.[3] Linjan rakensivat viidessä kuukaudessa pakkotyöhön määrätyt siviilit ja venäläiset sotavangit.[2]

Varsinaisen teräsbetonilinnakkeen edustassa kolmen kilometrin päässä oli kevyesti puolustettu linja, jonka tarkoitus oli hajottaa ja kuluttaa hyökkääjien joukkoja konetuliaseilla. Sen takana oli vyöhyke, jota voitiin tulittaa konekiväärein ja tykein, ja eliminoida vihollisen jalkaväkihyökkäys. Myöhemmin panssarien yleistyessä tehtiin panssarintorjuntakaivantoja.

Hindenburg-linjan sektorit oli nimetty germaanisen mytologian hahmojen mukaan, ja ne olivat nimeltään Wotan, Siegfried, Alberich, Brunhilde ja Kriemhilde.[3]

Saksalaiset vetäytyivät juoksuhaudoista tarkoituksella Nivellen offensiivin aikana 1917 ja ampuivat konetuliaseilla ja tykistöllä ansaan houkuteltuja brittejä. Ympärysvaltojen hyökkäys melkein sodan lopussa syys–lokakuussa 1918 eli Meusen–Argonnen taistelu mursi Hindenburg-linjan lokakuun 10. päivään mennessä. Ratkaiseva läpimurto tapahtui 29. syyskuuta – 2. lokakuuta käydyssä St Quentinin kanavan taistelussa[4].

Siegfried-linjaksi sanotaan myös Saksan 1930-luvulla rakentamaa länsivallia (Westwall), joka oli Ranskan Maginot-linjaa vastannut 630 kilometriä pitkä puolustuslinja.

LähteetMuokkaa

  1. Hindenburg Line Encyclopedia Britannica. Viitattu 23.1.2013. (englanniksi)
  2. a b The Hindenburg Line CWGC. Viitattu 10.2.2014. (englanniksi)
  3. a b The Hindenburg Line remembereance Trails. Viitattu 18.3.2013.
  4. St Quentin Canal CWGC. Viitattu 10.2.2014. (englanniksi)
 
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Hindenburg-linja.