Köln (1928)
Köln oli Saksan laivaston Königsberg-luokan risteilijä toisessa maailmansodassa.
| Köln | |
|---|---|
 Köln 1930-luvulla |
|
.svg){kind=small} |
|
| Aluksen vaiheet | |
| Rakentaja | Reichsmarinewerft Wilhelmshaven |
| Kölinlasku | 7. elokuuta 1926 |
| Laskettu vesille | 23. toukokuuta 1928 |
| Palveluskäyttöön | 15. tammikuuta 1930 |
| Poistui palveluskäytöstä | upotettu 3. maaliskuuta 1945 |
| Tekniset tiedot | |
| Uppouma | 8 350 t |
| Pituus | 174 m |
| Leveys | 15,3 m |
| Syväys | 6,28 m |
| Koneteho | 68 000 shp |
| Nopeus | 32 solmua |
| Miehistöä | 514-850 |
| Aseistus | |
| Aseistus |
9 × 15 cm cm SK C/25 -tykkiä 2 × 8,8 cm SK L/45 -ilmatorjuntatykkiä 8 × 3,7 cm SK C/30 -ilmatorjuntatykkiä 8 × 2,0 cm Flak C/30 -ilmatorjuntatykkiä 12 × 50 cm torpedoputkea 120 miinaa |
Valmistus muokkaa
- Pääartikkeli: Königsberg-luokka (risteilijä)
Risteilijä D (Arconan korvaava alus) tilattiin Marinewerft Wilhelmshavenilta, missä köli laskettiin 7. elokuuta 1926 telakkanumerolla 116. Alus laskettiin vesille 23. toukokuuta 1928. Aluksen vesillelaskupuheen piti Kölnin pormestari Konrad Adenauer. Aluksen kummina oli ensimmäisessä maailmansodassa 1914 tuhoutuneen risteilijä SMS Cölnin päällikön Meidingerin leski. Vaikea taloudellinen tilanne hidasti aluksen valmistumista, ja se valmistui vasta vuoden 1929 lopulla. Aluksen päällikkö Ludwig von Schröder otti sen palvelukseen 15. tammikuuta 1930. Miehistöksi siirrettiin käytöstä poistuvan risteilijä Amazonen miehistö. Palvelukseenottoseremonian kunniavieraana oli SMS Kölnin ainoa eloonjäänyt, lämmittäjä Neumann.[1]
Palvelus muokkaa
Alus aloitti 4. helmikuuta koeajot Jaden suistossa. Huhtikuun alussa kontra-amiraali Walter Gladisch tarkasti aluksen merikelpoisuuden. Itämerellä tehdyissä suorituskykytesteissä alus saavutti 25. huhtikuuta 32,5 solmun nopeuden. Koulutus kulminoitui 28. lokakuuta alkaneella Atlantin purjehduksen koeammunnoissa ja kestävyyskokeissa. Alus vieraili risteilyn aikana Las Palmasissa, Kap Verdellä ja Tenerifalla yhdessä Karlsruhen kanssa. Vigosta alus aloitti paluumatkan ja se saapui Wilhelmshaveniin 5. marraskuuta. Matkalla kerättyjen kokemusten perusteella aluksella tehtiin muutoksia kuten lisättiin varastot taaempien kansirakenteiden etuosaan ja savuhormien väliin sekä korvattiin 8,8 cm yksiputkinen ilmatorjuntatykki kaksiputkisella. Samalla taaempien kansirakenteiden katolle asennettiin ilmatorjunnan tulenjohtojärjestelmä.[1]
Alus osallistui 20. kesäkuuta 1931 laivastokatselmukseen, joka pidettiin taskutaistelulaiva Deutschlandin vesillelaskutilaisuuden yhteydessä. Paikalle saapuneen presidentti Hindenburgin kunniaksi laivasto ampui 21 kunnialaukausta. Alus lähti 24. kesäkuuta Norjaan ja se osallistui laivaston sotaharjoituksiin 29. kesäkuuta - 3. heinäkuuta sekä 2.-11. syyskuuta. Aluksen pitkä masto lyhennettiin ja sille asennettiin laajempi tila viestilaitteille, mikä korvattiin myöhemmin esikunnan vaatimilla tiloilla sillan etuosassa.[1]
Wilhelmshavenia pommitettiin 30. maaliskuuta 1945, jolloin Köln vajosi telakka-altaaseen. Hylky poistettiin palveluksesta 5. huhtikuuta 1945. Risteilijän B- ja C-tornin ollessa vedenpinnan yläpuolella niitä käytettiin puna-armeijan panssarivaunujen torjuntaan. Saksan antauduttua alus romutettiin osittain ja loput 1956 telakan kunnostuksen yhteydessä.[2]
Lähteet muokkaa
- Koop, Gerhard & Schmolke, Klaus-Peter: German Light Cruisers of World War II. Annapolis, Maryland, USA: Naval Institute Press, 2002. ISBN 1-85367-485-0. (englanniksi)
- Bekker, Cajus: Kirottu meri. Gummerus, 1973. ISBN 951-20-0239-6.
Viitteet muokkaa
| Königsberg - Karlsruhe - Köln |
| Edeltäjä: Emden – Seuraaja: Leipzig-luokka |