Åbyälvenin vesistö
Åbyälvenin vesistö (ruots. Åbyälvens avrinningsområde, vesistöaluetunnus 17) muodostuu Pohjanlahden Perämereen laskevan Åbyälvenin ja sen sivujokien yhteisestä valuma-alueesta, jonka kokonaispinta-ala on 1 344 neliökilometriä. Se on yksi Ruotsin päävesistöalueista ja sen valuma-alue sijaitsee kokonaan Ruotsissa.[1][2][3]
Pääuoma muokkaa
| Pääuoman osuudet | |
|---|---|
| nimi | pituus (km) |
| Åbyälven | 104 |
| Sodokselet | |
| Åbyälven | 3 |
| Östra Kikkejaure | |
| Åbyälven | 5 |
| Serrejaure | |
| Åbyälven | 10 |
| Vuotnersjön | |
| Åbyälven | |
| Guorpajaure | 7 |
| Åbyälven | |
| Auktsjaursjön | |
| Granträskån | 2 |
| Hundträskbäcken | 3 |
| Lähteet: 1 = [2] | |
Vesistön pääuomana on sen nimikkojoki Åbyälven. Joen kokonaispituus on 165 kilometriä ja se laskee Itämereen noin 0,4 kuutiokilometriä vettä vuodessa. Joen latvoilla on lislaksi pääuoman vesireitillä järviä ja lopuksi kapeita uomia, kuten Granträskån ja Hundträskbäcken. Näin pääuoman kokonaispituus on lähes 180 kilometriä.[2][4][a]
Vesistön valuma-alue muokkaa
Vesistö sijaitsee kahden suuren vesistön Piitimenjoen vesistön (tunnus 13) ja Skelleftejoen vesistön (tunnus 20) välisessä taskussa, jossa on vielä kuusi pienempää päävesistöä. Åbyälvenin vesistö on niistä toiseksi suurin. Sen vedenjakajan eteläpuolella sijaitsee Byskeälvenin vesistö (tunnus 18). Pohjoispuolen tilanne on moninaisempi. Siellä vedenjakajan länsipuolisko rajautuu suureen Piitimenjoen vesistöön (tunnus 13) ja merenpuoleinen itäpuolisko rajautuu lännestä lukien ensin Lillpiteälvenin vesistöön (tunnus 14), sitten Rokånin vesistöön (tunnus 15), ja lopuksi sekä Byskeälvenin vesistöön (tunnus 18) että mereen laskevien pienten purojen ja ojien valuma-alueisiin. Pieniä valuma-alueita esiintyy myös pääuoman joensuun eteläpuolella.[3]
Valuma-alueen piirteitä muokkaa
Valuma-alueen maaperän yleisimmät maalajit ovat moreeni (58,4 %), turve (28,1 %), kalliomaa (2,9 %), hiekka ja sora (1,4 %), multamaa (1,9 %), savimaa (0,6 %) ja jäätikköjokijäänteet (1,5 %), joiden lisäksi on vielä 5,2 % muita maalajeja. Alueen maankäyttöä esittävät maiden käyttöluokitukset, joiden mukaan alueella on metsämaita (77,7 %), soita ja kosteikkoja (15,2 %), viljelymaita (0,8 %), taajamia ja pinnoitettuja alueita (0,1 %) sekä joutomaita (1,0 %). Näiden lisäksi on 5,2 % vesistöjä.[5]
Virtaamia muokkaa
| Åbyälvenin keskivirtaamat kuukausittain joensuussa (1981–2012) |
|---|
SMHI on julkaissut tilastossaan Åbyälvenin virtaamien päivittäiset keskivirtaamat vuosilta 1981–2013. Niiden mukaan joen suiston lähellä sijaitsevassa mittauspisteessä joen keskivirtaama (MQ) on 16,8 kuutiometriä sekunnissa (m³/s), keskiylivirtaama (MHQ) on 107 m³/s ja keskialivirtaama (MNQ) on 3,12 m³/s [5]. Toisen lähteen mukaan joen keskivirtaama on 12,2 m³/s, keskiylivirtaama (MHQ) on 115 m³/s ja keskialivirtaama (MNQ) on 3,3 m³/s [4]. Viereinen kaavio esittää SMHI:n julkaiseman tilaston kuukausittaisten keskivirtaamien arvoista lasketut keskiarvot. Sen mukaan kevättulva kestäisi huhtikuusta kesäkuuhun ja sen huippu ajoittuisi toukokuulle.[2]
Sivujokia muokkaa
Åbyålvenin pääuomalla on lukuisia sivujokia ja -puroja, jotka yhtyvät uoman eri osuuksille. Niistä merkittävimmät ovat Tvärån, Malbäcken, Klubbälven ja Sebbjåkkbäcken. Alla olevaan taulukkoon on koottu joitakin sivu-uomia siinä järjestyksessä, kuin ne tulevat alajuoksulta noustessa vastaan. Yhtymäkohdan etäisyys joenuusta ja pääuoman kohdan nimi on tiedettäessä mainittu.
| Sivu-uoman nimi |
Yhtyy Åbyälveniin (km suusta) |
Pääuoman kohta |
Pituus (km) |
Virtaama (MQ m³/s) |
Valuma-alue (km²) |
Lähteet |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Tvärån | 16 | Åbyälven | 184 | 1,1,1,-,-,1 | ||
| Malbäcken | 34 | Åbyälven | 64 | 1,1,1,-,-,1 | ||
| Klubbälven | 40 | Åbyälven | 131 | 1,1,1,-,-,1 | ||
| Önusträskbäcken | Åbyälven | 15 | 1,1,1,-,-,1 | |||
| Lappkåtabäcken | 106 | Sodokselet | 5 | 1,1,1,-,-,1 | ||
| Kvarnbäcken | 108 | Åbyälven | 24 | 1,1,1,-,-,1 | ||
| Sebbjåkkbäcken | 126 | Serrejaure | 71 | 1,1,1,-,-,1 | ||
| Laukersjöbäcken | 134 | Vuotnersjön | 42 | 1,1,1,-,-,1 |
Lähteet: 1 = [2]
Vesivoima muokkaa
Vesistöalueella on patorekisterin mukaan 15 patoa, joista yhdelläkään ei säännöstellä vesistöjä. Vesistön pääuomassa on yksi vesivoimalaitos Hednäs, joka tuottaa sähköä 2,2 megawattin teholla noin 9,0 gigawattituntia vuodessa.[6][5]
Lähteet muokkaa
Huomautuksia muokkaa
- ↑ Asia on luettu ruotsinkielisestä wikipediasta artikkelista sv:Åbyälven.
Viitteet muokkaa
- ↑ Åbyälvenin joensuu Lantmäteriet. Gävle: Lantmäteriet. Viitattu 21.12.2020. (ruotsiksi)
- ↑ a b c d e Åbyälven (SE722828-175735) Vatteninformationssystem. Tukholma, Ruotsi: Länsstyrelsen. Viitattu 21.12.2020. (ruotsiksi)
- ↑ a b Thoms-Hjärpe, Christina: Län och huvudavrinningsområden i Sverige (PDF),Faktablad nr 10, 2002, SMHI, viitattu 13.12.2020 (ruotsiksi)
- ↑ a b Om flödesstatistik för Sveriges vattendrag (Excel-tiedostoon, selitykset), 13.11.2009, viitattu, 926-933, 19.12.2020 (ruotsiksi)
- ↑ a b c Åbyälvenin vesistö (Excel-lomake nro 29433), Vattenwebb, SMHI, viitattu 21.12.2020 (ruotsiksi)
- ↑ Kuhlins, Leif: Åbyälven, vattenkraft.info, viitattu 23.12.2020 (ruotsiksi)
Aiheesta muualla muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Åbyälvenin vesistö Wikimedia Commonsissa
