Yrjö Kaijärvi
Yrjö Vilhelm Kaijärvi (vuoteen 1936 Törnqvist) (19. huhtikuuta 1896 Juuka – 6. helmikuuta 1971 Rautalampi)[1] oli suomalainen runoilija, kirjailija ja suomentaja.[2]
| Yrjö Kaijärvi | |
|---|---|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 19. huhtikuuta 1896 Juuka, Suomi |
| Kuollut | 6. helmikuuta 1971 (74 vuotta) Rautalampi, Suomi |
| Kansalaisuus |
 Suomi |
| Ammatti | runoilija, kirjailija, kääntäjä, lehtimies |
| Kirjailija | |
| Salanimi | Yrjö Teppo |
| Esikoisteos | Multa laulaa (1934) |
| Aiheesta muualla | |
 Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta |
|
Henkilöhistoria muokkaa
Kaijärven vanhemmat olivat nimismies Vilho Elon Törnqvist ja Lilli Sofia Snellman. Hän tuli ylioppilaaksi vuonna 1915, kävi Lepaan puutarhaopiston vuosina 1915−1919 ja valmistui kansakoulunopettajaksi 1924. Filosofian kandidaatin tutkinnon Kaijärvi suoritti 1933.[3] Kaijärvi toimi kansakoulunopettajana Padasjoella ja Uudellakirkolla vuoteen 1928 saakka.
Kaijärvi oli homoseksuaali, mutta hänen seksuaali-identiteetistään tiesi vain lähipiiri. Hänellä oli elämänsä lopulla, vuodesta 1967 hänen kuolemaansa 1971 saakka, rakkaussuhde häntä 29 vuotta nuorempaan taiteilija Reidar Särestöniemeen.[4]
Kirjallinen tuotanto muokkaa
Oman kaunokirjallisen tuotannon ohella Kaijärvi julkaisi tietokirjallisuutta, suomennoksia, sanoituksia ja radiotekstejä, minkä lisäksi hän kirjoitteli lehtiartikkeleita ja esiintyi erilaisissa antologioissa.[2] Hän julkaisi myös teatteri- ja kirjallisuusarvosteluja.[3] Kaijärvi käänsi mm. valikoiman Charles Baudelairen runokokoelmasta Pahan kukkia suomeksi.[5] Valtion kirjallisuuspalkinnon Kaijärvi sai 1937 ja Pro Finlandia -mitalilla hänet palkittiin 1967.[2]
Teoksia muokkaa
- Nuoret runoilijat 1934, toimittanut Mika Waltari. WSOY 1934. Sisältää runoja seuraavilta kirjoittajilta: Helli Hannula, Kyllikki Huhtala, Aari Surakka, Helvi Hämäläinen, Arvo Laro, Heikki Jylhä, Martti Laine, Oiva Paloheimo, Eino Kauppinen, Unto Kupiainen, Yrjö Teppo.
- Multa laulaa (Runoja) (Nimellä Yrjö Teppo) Otava 1934.
- Maan viini (Runoja) Otava 1937.
- Kahdet kasvot. Runoja kärsivälle rakkaudelle. Otava 1940.
- Ovi avautuu (Runoja) Otava 1942.
- Sana ja aika. Suomalaisten kirjailijain yhteisjulkaisu, toim. Yrjö Kaijärvi. 1943.
- Sydänpäivä (Runoja) Otava. 1944.
- Heinäkuun hämärässä (Romaani) Otava 1946.
- Runoilijaimme ääni : Otto Manninen, Larin Kyösti, Aino Kallas, V. A. Koskenniemi, Ain’Elisabet Pennanen, Lauri Pohjanpää, Einari Vuorela, Aaro Hellaakoski, Yrjö Kaijärvi, Lauri Viljanen, Kaarlo Sarkia, Elina Vaara, Yrjö Jylhä, Arvi Kivimaa, Arvo Turtiainen, Jarno Pennanen, Viljo Kajava, Elvi Sinervo, Aale Tynni, toim. Vilho Suomi. 1946.
- Suomalainen maisema runoudessa ja maalaustaiteessa, toim. Yrjö Kaijärvi, Leo Tiainen. 1946.
- Heinäkuun hämärässä (Kuunnelma) 1948.
- Olet enemmän (Runoja) Otava 1948.
- Italian-matka (Matkakirja) Otava 1951.
- Kotikylä. Valikoima aikaisempaa ja uutta. (Runoja) Otava 1953.
- Lähtöjä (Runoja) Otava 1953.
- Välimeren ihmisiä Tunisiassa, Sisiliassa, Sardiniassa Otava 1955.
- Yrjö Kaijärven kauneimmat runot. Valikoima. Otava 1956.
- Intian-päiväkirja (Matkakertomus) Otava 1958.
- Kaikki on toisin. (Runoja) Otava 1959.
- Tässä hetkessä (Runoja) Otava 1962.
- Vuoret ovat: elämyksiä Sveitsissä, Lapissa, Norjassa Otava 1963.
- Anna minun vaeltaa (Runoja) Otava 1966.
- Yrjö Kaijärven kauneimmat runot. Valikoima. (Äänite. Esitys Yrjö Jyrinkoski. Helsinki 1969. Otava. (Otavan kirjallinen äänilevy. 65). (Runoutemme kauneimpia. 15.)
Suomennoksia muokkaa
- Curt Berg: Siniset rakuunat, Otava , 1937
- Verner von Heidenstam: Folkungien suku, Otava , 1937
- Aldo Palazzeschi: Materassin sisarukset, Otava , 1938
- Alfred de Musset: Yöt ja muita runoja, Otava 1943 (laajennettu 1949)
- T. S. Eliot: Autio maa : neljä kvartettia ja muita runoja, Otava 1949
- Märtha Burén: Tänään ja huomenna, Otava 1951 , 1952
- Carlo Còccioli: Taivas ja maa, Otava , 1953
- Charles Baudelaire: Pahan kukkia: valikoima, Otava , 1962
- Paul Verlaine: Paul Verlainen runoja, Otava , 1965
- André Gide: Vääränrahantekijät, Otava , 1967
- Michelangelo: Michelangelon runoja, Otava , 1975
Lähteet muokkaa
- Aapeli ja muita tuttavia – Kaijärvi, Yrjö Pohjoissavolaisen kaunokirjallisuuden bibliografia. 21.10.2010, päivitetty 14.10.2005. Arkistoitu 21.10.2010. Viitattu 20.6.2019.
Viitteet muokkaa
- ↑ Juhani Korhonen, Risto Rantala (toim.): Suomalaisia kirjailijoita, s. 89. Helsinki: Otava, 2004. ISBN 951-1-19094-6.
- ↑ a b c Aapeli ja muita tuttavia – Kaijärvi, Yrjö Pohjoissavolaisen kaunokirjallisuuden bibliografia. 21.10.2010, päivitetty 14.10.2005. Arkistoitu 21.10.2010. Viitattu 20.6.2019.
- ↑ a b Toivo Pekkanen, Reino Rauanheimo (toim.): Uuno Kailaasta Aila Meriluotoon. Suomalaisten kirjailijain elämäkertoja: Yrjö Kaijärvi, s. 347-353. Porvoo: WSOY, 1947.
- ↑ Noora Vaarala: Kahden taiteilijaherran rakkaudesta vaiettiin pitkään, sillä homoseksuaalisuus oli rikos – Nyt Reidar Särestöniemen salattu suhde häntä 29 vuotta vanhempaan runoilijaan pääsi vihdoin esille Helsingin Sanomat. 2.6.2019. Viitattu 2.6.2019.
- ↑ Charles Baudelaire: Pahan kukkia: Valikoima. Otava, 1962.
Aiheesta muualla muokkaa
- Yrjö Kaijärven sanoitustuotanto Suomen äänitearkistossa (1901–1999)
- Yrjö Kaijärvi Brita Polttilan kirjassa Reidar. Muistiinmerkintöjä Reidar Särestöniemen elämästä. Tammi 1985. ISBN 951-30-6295-3