Avaa päävalikko

Yleinen seppeleensitojatar, virgo clarissima, on vuonna 1832 Keisarillisessa Aleksanterin-Yliopistossa (nykyinen Helsingin yliopisto) alkunsa saanut promootioihin liittyvä perinne. Filosofisen tiedekunnan maisterin- ja tohtorinpromootiossa oli aluksi seppeleensitojattaria vain yksi, joka sitoi kaikkien promovoitavien seppeleet, mutta 1800-luvun lopulta alkaen jokaisella maisterilla on ollut oma seppeleensitoja, ja heitä avustaa ja neuvoo tarvittaessa yleinen seppeleensitojatar.[1]

Yleiseksi seppeleensitojattareksi on kutsuttu jonkun professorin tytär.[1] Perinne vakiintui yliopiston vuoden 1840 riemujuhlassa, jolloin seppeleensitojattareksi kutsuttiin neiti Rosina von Haartman. Kiitokseksi promovoidut maisterit ovat vuodesta 1877 järjestäneet yleiselle seppeleensitojattarelle promootiopurjehduksen.[2]

Perinne on levinnyt myöhemmin muihin tiedekuntiin ja yliopistoihin. Yleinen seppeleensitojatar valitaan yleisesti Flooran päivänä, joskin poikkeuksena Aalto-yliopiston Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulussa valinta tehdään Aleksanterin päivänä.[2]

Helsingin yliopiston seppeleensitojia 1800-luvullaMuokkaa

Seppeleensitojana Helsingin maisterinvihkiäisissä ovat olleet:[3]

  • 1832: Ida Avellan, historian professorin I. H. Avellanin tytär
  • 1836: Hedwig Sahlberg, luonnonhistorian professorin K. R. Sahlbergin tytär
  • 1840: Rosina von Haartman, lääketieteen professorin, sittemmin lääkintätirehtöörin H. D. v. Haartmanin tytär
  • 1844: Sofia Tengström, silloisen promoottorin, filosofian professorin I. I. Tengströmin tytär
  • 1847: Augusta Newander, fysiikan professori I. I. Nerwanderin tytär
  • 1850: Nanny Rein, historian professorin Gabriel Reinin tytär
  • 1864: Aina Topelius, historian professorin y. m. Sakari Topeliuksen tytär
  • 1853: Olivia Törnroth, lääketieteen professorin L. H. Törnrothin tytär
  • 1857: Josefina Laurell, jumaluusopin professorin A. A. Laurellin tytär
  • 1860: Sofia Alfhild Ilmoni, lääketieteen professorin Immanuel Ilmonin tytär
  • 1869: Wilhelmina Munck, yliopiston silloisen varakanslerin, vapaaherra N. Munckin tytär
  • 1873: Götilda Granfelt, jumaluusopin professorin A. F. Granfeltin tytär
  • 1877: Anna Schauman, jumaluusopin professorin, sittemmin piispan N. L. Schaumanin tytär
  • 1882: Alice von Willebrand, ent. lääketieteen professorin, sittemmin lääkintätirehtöörin K. M. von Willebrandin tytär
  • 1886: Hedwig Estlander, estetiikan professorin E. G. Estlanderin tytär
  • 1890: Cely Mechelin, senaattori Leo Mechelinin tytär

Tunnettuja yleisiä seppeleensitojattariaMuokkaa

LähteetMuokkaa

  1. a b c Helsingin yliopistomuseo
  2. a b Tietoa promootiosta. Aalto-yliopisto.
  3. Seppeleensitojattaret 1832–1886. Karjalatar, 19.5.1886, nro 39, s. 3. Kansalliskirjasto Viitattu 3.3.2017.
  4. Irja Lindström: Vuoden 1923 maisterinvihkiäisiä muistellessa. Aamu, 1.1.1927, nro 5, s. 14. Kansalliskirjasto Viitattu 22.5.2019.
  5. Mannerheim-museo