Wolfgang von Hessen

Wolfgang Moritz Prinz von Hessen (6. marraskuuta 189612. heinäkuuta 1989) oli vuoteen 1918 saakka Hessenin suvun Hessen-Kasselin sukuhaaraan kuuluva Hessenin prinssi. Hän oli myös Suomen kuningaskunnan kruununprinssi virallisesti 14. joulukuuta 1918 asti, eräiden monarkistien mukaan myöhemminkin.

Wolfgang von Hessen
Suomen kruununprinssi
Hessenin prinssi
Syntynyt 6. marraskuuta 1896
Rumpenheimin linna, Offenbach, Saksan keisarikunta
Kuollut 12. heinäkuuta 1989 (92 vuotta)
Frankfurt, Länsi-Saksa
Puoliso Marie Alexandra von Baden (1924-1944)
Ottilie Möller (1948-1989)
Koko nimi Wolfgang Moritz Prinz von Hessen
Suku Hessen
Isä Friedrich Karl
Äiti Margaret von Preussen[1]

Elämä muokkaa

Wolfgang syntyi Rumpenheimin linnassa Saksan Offenbach am Mainissa 6. marraskuuta 1896. Hän oli myöhemmin Suomen kuninkaaksi valitun Friedrich Karlin (1868–1940) ja hänen vaimonsa Margaretin (1872–1954) neljäs poika. Wolfgangin eno oli Saksan keisari Vilhelm II.[1]

Ensimmäinen maailmansota muokkaa

Ensimmäisen maailmanssodan sytyttyä Wolfgang von Hessen palveli vanhimman veljensä Friedrich Wilhelmin lailla ratsuväkirykmentissä. Hän palveli maailmansdoan eri rintamilla Ranskassa, Serbiassa, Makedoniassa ja Romaniassa. Wolfgang siirrettiin pois rintamalta, kun isoveli Friedrich Wilhelm kaatui vuonna 1916 Romaniassa, setänsä Saksan silloisen keisarin Vilhelm II:n määräyksestä. Wolfgang toimi sen jälkeen sitten sodan viimeiset vuodet kenttämarsalkka August von Mackensenin esikunnassa.[2]

Suomen kuningaskunta muokkaa

Wolfgangin isä Hessenin maakreivi, prinssi Friedrich Karl valittiin Suomen kuninkaaksi 9. lokakuuta 1918 Saksan autettua valkoisia sisällissodassa.[3] Tässä asemassa hän korvasi serkkunsa, syrjäytetyn Venäjän keisarin Nikolai II:n, jota oli nimitetty Suomen suuriruhtinaaksi. Saksan hävittyä ensimmäisen maailmansodan Wolfgangin eno Vilhelm II luopui kruunusta ja kaikki liittoruhtinaat seurasivat häntä. Myös Friedrich Karl luopui hänelle tarjotusta kruunusta 14. joulukuuta, eikä asema koskaan tosiasiallisesti ollut hänen hallussaan.[4] [5]

Wolfgang oli valittu Suomen kruununprinssiksi vanhemman kaksosveljensä Philipp von Hessenin sijasta, lähinnä koska Wolfgang oli vuonna 1918 vanhempiensa luona ja valmis matkustamaan Suomeen, kun taas Philipp oli tuolloin sotilaspalveluksessa ja tavoittamattomissa; lisäksi Philipp oli päättänyt jäädä kotiinsa Hesseniin hoitamaan perheen asioita. Suomessa Wolfgangille tiettävästi kaavailtiin avioliittoa suomalaisen naisen kanssa.[6]

Weimarin tasavalta ja natsi-Saksa muokkaa

Pankkiiriksi koulutettu Wolfgang von Hessen työskenteli 1920-luvun alussa ensin hampurilaisessa yksityispankissa M. M. Warburg & CO ja hyperinflaation aikaan vuonna 1923 kolmeksi kuukaudeksi pankin tytäryhtiöön Yhdysvaltoihin New Yorkiin.[7] sekä Wiesbadenin kauppa- ja teollisuuskamarissa[8]. Wolfgang von Hessen oli SA:n jäsen ja liittyi natsipuolueeseen 1. huhtikuuta 1933 jäsennumerolla 1 794 944.[9]

 
Kapteeni Wolfgang von Hessen kuvattuna Rovaniemellä lokakuussa 1943 kuljetussupseerin tehtävissään.

Natsipuolueeseen liityttyään Wolfgang von Hessenja hänen ja hänen perheensä yhteydet Hermann Göringiin edistivät hänen nimitystään hallintovirkailijaksi Bad Homburgin piiriin, joka kuului osana Preussin vapaavaltiota. Sen sisäministeriön palveluksessa hänen työnsä oli budjettiasioita, veroissa, siviiliasioissa ja asumisasioissa.[10]

Toiseen maailmansotaan Wolfgang von Hessen osallistui ensin Norjan miehitykseen, joka tapahtui huhtikuussa 1940. Sen jälkeen Suomen kruununprinssiksi aikaanaan valittu Wolfgang von Hessen siirtyi Suomeen palvellen kolme vuotta Lappiin sijoitetuissa saksalaisissa joukoissa. Hänen tehtävänsä liittyivät pääasiassa maa- ja vesirakentamiseen sekä teiden ja siltojen rakentamiseen armeijalle.[11] Hänen sotilasarvonsa oli Saksan armeijassa majuri.[12]

Vuonna 1943 Wolfgang von Hessen siirrettiin rintamalta Hitlerin toukokuussa 1943 antaman asetuksen perusteeella; yhtenä saksalaisen ruhtinassuvun edustajana.[13]

Toisen maailmansodan jälkeen muokkaa

Sodan jälkeen Wolfgang joutui liittoutuneiden vangiksi. Hänen vankeutensa kesti syksyyn 1946, jonka jälkeen hänet siirrettiin internointileireille. Vuoteen 1948 mennessä tutkimuksissaan liittoutuneet eivät löytäneet raskauttavia tekijöitä hänen natsi-Saksan aikaisesta toiminnastaan.[1] Myöhemmin hän asui Friedrichshofin linnan lisärakennuksessa Kronberg im Taunusissa ja toimi vuosien ajan Kurhessische Hausstiftungin johtajana.[14]

Perhe muokkaa

Wolfgang avioitui 17. syyskuuta 1924 Badenin prinsessan, prinssi ja liittokansleri Maximilian von Badenin sekä Maria-Luise von Hannover-Cumberlandin tyttären Marie Alexandran (1902–1944) kanssa.[15] Heillä ei ollut omia lapsia, mutta Wolfgang adoptoi veljenpoikansa, prinssi Karl Adolf von Hessenin (s. 1937), kun tämän isä Christoph von Hessen oli kaatunut vuonna 1943.[16] Marie Alexandra kuoli toisen maailmansodan ilmapommituksissa Frankfurt am Mainissa 29. tammikuuta 1944.[17] Myös Wolfgangin toisen, Ottilie Möllerin (1903–1991) kanssa vuonna 1948 solmima avioliitto jäi lapsettomaksi.[18]

Kuolema muokkaa

Wolfgang kuoli Frankfurt am Mainissa 12. heinäkuuta 1989 92 vuoden ikäisenä. Kuollessaan hän oli viimeinen elossa oleva kuningatar Viktorian lapsenlapsenlapsi, joka oli syntynyt hänen elinaikanaan. Viktoria kuoli vuonna 1901 Wolfgangin ollessa neljän vuoden ikäinen.[1]

Lähteet muokkaa

  • Anders Huldén: Kuningasseikkailu Suomessa 1918. Suomentanut Ritva Lassila. Helsinki: Kirjayhtymä, 1988. ISBN 951-26-2980-1.
  • Jonathan Petropoulos: ”The Princess von Hessen in Nazi Germany”, Royals and the Reich. Oxford: Oxford University Press, 2006. ISBN 978-0-19-533927-7. (englanniksi)
  • Vesa Vares: Kuninkaan tekijät: Suomalainen monarkia 1917–1919. Myytti ja todellisuus. Helsinki: WSOY, 1998. ISBN 951-0-23228-9.
  • Vesa Vares, Mikko Uola, Mikko Majander: ”Demokratian haasteet 1907–1919”, Kansanvalta koetuksella. Helsinki: Edita, 2006. ISBN 951-37-4543-0.

Viitteet muokkaa

  1. a b c d Hessische Biografie: Hessen, Wolfgang Moritz Prinz von 17.8.2012. Hessen - Landesgeschitliches InNformationssytem. Viitattu 5.9.2023. (saksaksi)
  2. Petropoulos, 2006: s. 40.
  3. Vares 2006, s. 128.
  4. Huldén 1988, s. 276.
  5. Petropoulos, 2006: s. 46.
  6. Vares 1998, s. 238–240.
  7. Petropoulos, 2006: s. 64
  8. Petropoulos, 2006: s. 48.
  9. Petropoulos, 2006: s. 48 ja 282.
  10. Petropoulos, 2006: s. 125 ja 131.
  11. Petropoulos, 2006: s. 227 ja 438.
  12. Uola, Mikko: Petsamo 1939–1944, s. 346. Helsinki: Minerva Kustannus, 2012. ISBN 978-952-492-661-4.
  13. Petropoulos, 2006: s. 282.
  14. Petropoulos, 2006: s. 359.
  15. Petropoulos, 2006: s. 53.
  16. Petropoulos, 2006: s. 305 ja 308-310.
  17. Petropoulos, 2006: s. 317-318.
  18. Petropoulos, 2006: s. 357.