Wikipedia:Kahvihuone (sekalaista)/Arkisto 39

Tämä sivu on arkisto. Älä muokkaa tätä sivua. Luettelo kaikista arkistoista löytyy hakemistosta.

Suomen presidentinvaali 2012 muokkaa

37,0 %+18,8 %+ 17,5 %+9,4 %+6,7 %+5,5 %+2,7 %+2,5 % = 100,1% eikä 100%........... Kommentin jätti 88.194.243.177 (keskustelu – muokkaukset)

Ilmiön nimi on pyöristäminen ja Lähde Oikeusministeriö [1] josta voit pyytää tarkempia lukuja.--Opa 23. tammikuuta 2012 kello 17.15 (EET)[vastaa]
Vai olisiko joku äänestänyt kahteen kertaan? --Otrfan 23. tammikuuta 2012 kello 18.47 (EET)[vastaa]

Sokereista muokkaa

sokereista koskevassa sivussa on nähtävästi tapahtunut ajatusvirhe: siellä sanotaan, että syklisissä rakenteissa "Glukoosissa, fruktoosissa ja galaktoosissa on rengasmuodossa hiilirenkaassa viisi hiiliatomia ja yksi happiatomi." Jos tällä tarkoitetaan hiiliatomeita, jotka muodostavat renkaan, niin fruktoosissa näitä hiiliä on vain 4 (furanoosi), sillä kaksi hiiltä on renkaan ulkopuolella. Muut pääosin pyranooseja. –Kommentin jätti 193.167.105.87 (keskustelu – muokkaukset)

Korjattu. --MiPe (wikinät) 26. tammikuuta 2012 kello 08.44 (EET)[vastaa]

Ohjaukset Wikisanakirjaan muokkaa

Tähän asti Malline:Wi rohkaisi muokkaajia aloittamaan artikkeleita mm. aiheista Kusipää, Pimppa, Runtu ja Smyygi. Tein vaihtoehtoisen mallineen sellaisille sanoille, joista emme halua artikkelia, eli yllä olevien kaltaisille slangisanoille sekä muille sanoille, joista voisi kirjoittaa vain sananselityksen. -Ochs 25. tammikuuta 2012 kello 23.22 (EET)[vastaa]

Hyvä. --Katisk 25. tammikuuta 2012 kello 23.23 (EET)[vastaa]
Tarvitaanko kaikille mahdollisille suomenkielen sanoille edes wikisanakirjaohjausta? No, saadaanhan niillä fi-wikin näennäistä artikkelimäärää kasvatettua. Jos tuollaisia oikeasti halutaan, niin botti voisi varmaan tehdä muutaman satatuhatta. --Otrfan 26. tammikuuta 2012 kello 03.39 (EET)[vastaa]
Asianosaisena mulle on sama onko ko. termistä (kusipää) ohjaus wikisanakirjaan vai ei, mutta sinne on tällä hetkellä ohjauksia myös mm. hakusanoista vittuileminen, vittuilla, vittuilu, vittumainen, vittumaisuus, vittuuntua ja vittuuntuminen. Joko tällaisia tehdään tai kaikki vastaavat pois.--IA 27. tammikuuta 2012 kello 13.44 (EET)[vastaa]
Kaikilla vastaavilla tarkoitat tuhmia sanoja vai sanoja ylipäätään? Sama se on minullekin, mutta kyllä periaatteena pitää olla, että joko kaikista ei-tietosanakirjamerkittävistä sanoista tehdään ohjaus wikisanakirjaan tai yhdestäkään ei tehdä ohjausta. Sanojen merkittävyyttä sanoina tuskin halutaan alkaa arvioimaan ja jos halutaan, niin tuskin tuhmat sanat olisivat kärkipäässä. Vai onko jollain ideoita ohjauksen luonnin kriteereiksi? --Otrfan 27. tammikuuta 2012 kello 14.15 (EET)[vastaa]
Siis voisi poistaa kaikki vastaavat "tuhmat sanat" pois ohjauksista. Mitä tulee noihin muihin ohjauksiin wikisanakirjaan, niin siellä on kai "ei tuhmia" termejä. joista ei oikein ole saanut artikkelin ainesta.--IA 27. tammikuuta 2012 kello 14.21 (EET)[vastaa]
Sivistyssanoista on syytä olla ohjaus wikisanakirjaan. Näistä nuorisoa kiinnostavista "tuhmuuksista" olisi hyvä olla artikkelin luontia hillitsevä ohjaus wikisanakirjaan, koska siellä on paikka noille sanoille. Tyyliin kuuluva sanasto on aika laajasti kirjattukin jo sinne. --Aulis Eskola 27. tammikuuta 2012 kello 14.30 (EET)[vastaa]
Luontisuojaus hillitsee myös aika hyvin. edit: nyt vasta katsoin tarkemmin yhteenvetoasi. Eli tosiaanko ohjaus halutaan tehtäväksi sivistyssanoista ja tuhmuuksista? Mikäs näiden ohjausten idea ylipäätään on? --Otrfan 27. tammikuuta 2012 kello 14.33 (EET)[vastaa]
Rohkaisun poistaminen on hyvä. Sinänsä vittuiluja sun muita on laitettu ohjauksiksi, jotta EI rohkaistaisi tekemään niistä aiheista artikkeleja tänne.
Smyygi ei muuten ole kovin erityisesti slangiksi määriteltävä sana, vaan se yleinen rakennustekniikan termi, joka tarkoittaa pientä erityistä rakennuksen osaa. En silti tarkoita, että siitäkään tulisi ruveta laatimaan tänne artikkelia. --Aulis Eskola 27. tammikuuta 2012 kello 14.24 (EET)[vastaa]
Eli periaate on, että kun tarpeeksi sotketaan, niin sana on tarpeeksi merkittävä ohjaukseksi? Onkos se kovin hyvä periaate? --Otrfan 27. tammikuuta 2012 kello 14.27 (EET)[vastaa]
Siis, kai idea on siinä että niistä sanoista jotak kuuluvat Wikisanakirjan aihepiiriin tehdään ohjauksia. Kirosanat mm. kuuluvat Wikisanakirjaan yhtä lailla kuin sivistyssanatkin. --Zache 28. tammikuuta 2012 kello 12.00 (EET)[vastaa]
Kaikki sanat kuuluvat Wikisanakirjan aihepiiriin, eli ilmeisesti kaikista suomenkielen sanoista tulee olla ohjaus Wikisanakirjaan? Ja mikä ettei muidenkin kielten sanoista, sillä nekin kuuluvat Wikisanakirjaan. --Otrfan 28. tammikuuta 2012 kello 12.08 (EET)[vastaa]
Juu, tottahan toki. Missäköhän Wikissä, todennäköisesti wikinewsissä, oli kikkula joka repi sanoille automaagisesti wikisanakirjaselityksiä ja jossain toisessa säätiön Wikissä oli vähän vastaava joka pisti niitä hakutulosten yhteyteen. Me ollaan tyydytty vaan kainosti pistämään bokseja artikkelien yhteyteen. --Zache 28. tammikuuta 2012 kello 12.26 (EET)[vastaa]
Oma mielpiteeni on, että sellaiset alatyyliset sanat kuin esimerkiksi k**pää ja v**u monine johdannaisineen eivät missään nimessä kuulu tietosanakirjaan. Nyt sentapaiset kuitenkin ovat Wikisanakirjan uudelleenohjausten joukossa suorastaan yliedustettuina. Wikisanakirjaan nekin ilmeisesti kuuluvat, mutta eivät tänne, eivät edes ohjauksina. Jos niiden on vandalismin torjumiseksi pakko olla täälläkin jossakin näkyvissä (muuallakin kuin poistolokilla, jonne ne joka tapauksessa jäävät jos ne poistetaan), olkoot sitten [2]uudelleenluonnilta suojattujen sivujen luettelossa, tietysti punaisina linkkeinä. -KLS 28. tammikuuta 2012 kello 11.50 (EET)[vastaa]

Tämä on tietosanakirja ei sanakirja. Kaikki mallinetta käyttävät artikkelit voisi poistaa. Jos joukossa on joitain, joista voisi kirjoittaa oikean artikkelin, niin sen voi luoda uudelleen, jos jotain kerrottavaa löytyy.--Nedergard 28. tammikuuta 2012 kello 12.58 (EET)[vastaa]

Olen samaa mieltä kuin Nedegard. Koko Malline:Wi:n voisi poistaa. --Compance 28. tammikuuta 2012 kello 22.11 (EET)[vastaa]
Itse en taas käsitä, miksi välskäri on ohjauksena Wikisanakirjaan. --Risukarhi 28. tammikuuta 2012 kello 22.35 (EET)[vastaa]

Wikipedia-kirjat MBnetin nettijatkossa muokkaa

Mikrobitin nettijatkossa on hyvä kirjoitus Wikipedia-kirjoista [3]. Laitoin tänne kahvihuoneeseen, että saa vähän enemmän näkyvyyttä. --Olli keskustelu 27. tammikuuta 2012 kello 08.32 (EET)[vastaa]

"Jaa Facebookissa" muokkaa

Muun muassa Ylen uutisia pystyy jakamaan heidän nettisivuiltaan Facebookiin, "Jaa Facebookissa" -linkistä. Olisiko tuo mahdollista myös täällä Wikipediassa, artikkeleiden yhteyteen vastaavanlainen jakolinkki? −Anonymous87 29. tammikuuta 2012 kello 18.12 (EET)[vastaa]

Se tarjoaa Facebookille ilmeisesti jonkinlaisen vakoilukanavan Wikipedian lukijoihin vaikka nappia ei klikkaisi, joten tuommoisia ei pahemmin missään Wikipediassa ole. Copy-paste -toimii varsin helposti.. --Harriv 29. tammikuuta 2012 kello 18.47 (EET)[vastaa]
Riippuu miten sen tekee. Se jako mikä tapahtuu ihan staattisella linkillä (esim http://www.facebook.com/sharer.php?u=http://www.google.com&t=Google) on ihan vaan linkki eikä siinä ole mitään sellaista millä vakoilla. Se javascriptihässäkkä, joka näyttää kuinka moni on jakanut linkit vakoileekin sitten varmaan kaiken sen tiedon jonka laki ja tekniikka mahdollistaa eikä sitä voi käyttää wikipediassa ilman käyttäjän erillistä suostumusta. Tämä jälkimmäinen löytyy pienoisohjelmista varoituksen kera. Vastaus alkuperäiseen kysymykseen on, että teknisessä mielessä on mahdollista. --Zache 29. tammikuuta 2012 kello 19.09 (EET)[vastaa]

Vaikka olisi teknisesti mahdollista, pitäisin Wikipedian sosiaalisen median ulkopuolisena keitaana. Tämä siis vain henkilökohtaisena mielipiteenä. Jos artikkelin haluiaa jakaa Facebookissa, copy/paste-toiminto riittää tähän hyvin. --Gwafton 29. tammikuuta 2012 kello 19.55 (EET)[vastaa]

Virallinen perustelu sille, miksi sitä ei ole. Täältä löytyy taustoja.--Nedergard 30. tammikuuta 2012 kello 05.08 (EET)[vastaa]

Automalliprojektin henkiin herättelyä muokkaa

Pistetäänpä tännekin ilmoitus. Eli haluan herätellä Wikipedian automalliprojektia eloon ja kutsua uusia käyttäjiä aiheen pariin. Käytettäviä mallineita voisi kehittää edelleen, laatia jonkinlaisen tyyliohjeen ja työntää parempia artikkeleita arviointiin. Itsellani on aikaa lähinnä satunnaisesti, mutta voin tukea pyydettäessä muita automalliartikkelien kirjoittajia sikäli kun ehdin. --Gwafton 30. tammikuuta 2012 kello 00.07 (EET)[vastaa]

Laskettelu muokkaa

Artikkelissa Laskettelu ei ole lainkaan interwikilinkkejä. Pienellä selailulla en edes jotensakin hallitsemistani kielistä (englanti, saksa, ruotsi) löytänyt skoopiltaan varsinaisen vastaavaa artikkelia, vaan mahtaisiko sellaisia silti olla jossakin päin Wikisfääriä? Luulisi, että jonkin muunkin kielen käyttäjät olisivat niputtaneet alppihiihdot, lumilautailut ja muut vastaavat yhden kätevän kattotermin alle? – Haltiamieli 30. tammikuuta 2012 kello 01.04 (EET)[vastaa]

Hm, ensin kaipaisin kyllä lähdettä sille, että termi laskettelu kattaa myös lumilautailun. Sivuston [4] otsikossa mm. lukee "laskettelu, lumilautailu, telemark". -Ochs 30. tammikuuta 2012 kello 01.12 (EET)[vastaa]
Hyvä pointti, mietin kyllä itsekin määritelmän oikeellisuutta, mutta kun en alaa tunne niin en ruvennut kovasti kiistämäänkään. Mitä tulee tuohon listaukseen, niin meidän artikkeli telemarkista tyypittelee sen "laskettelun kantamuodoksi" ja kuvauksen mukaan se kyllä vaikuttaa juuri sen sorttiselta laskettelulta, jota olen pari kertaa koettanut (joskin päätynyt enemmän syöksylaskun kaltaiseen suoritukseen). – Haltiamieli 30. tammikuuta 2012 kello 01.34 (EET)[vastaa]
de-wiki de:Skifahren ja en-wiki en:Alpine skiing näyttäis käsittelevän aihetta. Gopase+f 30. tammikuuta 2012 kello 01.20 (EET)[vastaa]
Mutta kattavatko nuo muun kuin suksilla tapahtuvan laskettelun, kuten lumilautailun? Jos kattavat, niin ovatko suomiwikin artikkelit Alppihiihto ja Laskettelu aiheiltaan päällekkäiset? Jos eivät kata, pitäisikö Laskettelu-artikkelinkaan kattaa (kuten yllä aprikoidaan)? – Haltiamieli 30. tammikuuta 2012 kello 01.34 (EET)[vastaa]

Interwiki conflict help needed muokkaa

Hei, I hope this is the right place to post, and that it's ok to ask in English. If not, feel to move this elsewhere.
Could someone with at least basic knowledge about agricultural machinery please have a look at Keskustelu:Niittokone, and reply there? A translation of the word Niittokone and a short explanation of the article contents would be very helpful. Thanks in advance --:bdk: 30. tammikuuta 2012 kello 15.08 (EET)[vastaa]

js ja css sivujeni palautus muokkaa

Olisiko joku niin kiltti että palauttaisi JavaScript ja tyylisivuni? En löydä koodeja enään. --Froghman Keskustelu 31. tammikuuta 2012 kello 15.30 (EET)[vastaa]

Tarkat sivun nimet? --Harriv 31. tammikuuta 2012 kello 16.26 (EET)[vastaa]
Yleensä niiden unohtaminen on syy, ettei niitä saa itse palautettua. Käyttäjän muokkauksista en löydä css-sivua, eikä poistettuja sivuja ole (vai pitäisikö olla ylläpitäjä, että näkisi?).
Onkohan kyse oletusulkoasun muutosta (monobook, vector, ...) tai vastaavasta?
--LPfi 1. helmikuuta 2012 kello 12.09 (EET)[vastaa]
Poistetuista löytyis vector.css, monobook.js, vector.js ja j-titlebuttons.js. --Anr 1. helmikuuta 2012 kello 12.17 (EET)[vastaa]

Katisk muokkaa

Hiljattain tehdyssä osoitepaljastuksessa on ilmennyt näyttöä siitä, että Katisk (keskustelu · muokkaukset) (ent. Iisak Lehtinen) on sama henkilö kuin estetty käyttäjä Juhko (keskustelu · muokkaukset). Yhteys tuli ilmi Juhkon viimeisimmän sukkanuken tarkistuksen yhteydessä.

Mahdollisesti kiistanalaisista asioista lienee syytä päättää yhteisesti eikä yhden käyttäjän mielivallalla, ja ihmisten ollessa kyseessä erehtymisen mahdollisuus on toki aina olemassa, joten kirjoitan tänne jotta yhteisö voi päättää toimenpiteistä. Kyseessä on ymmärrettävästi vakava syytös pitempiaikaiselle vakikäyttäjälle, enkä kirjoittaisi tätä jos tarkistuksen teknisessä puolessa olisi epäselvyyttä. Katisk on tällä hetkellä wikilomalla, mutta toivon mukaan pystyy tarvittaessa vastaamaan syytöksiin palattuaan. Jafeluv 1. helmikuuta 2012 kello 13.18 (EET)[vastaa]

Lähetätkö sähköpostilla, mistä IP-osoitteesta on kysymys. --Katisk 1. helmikuuta 2012 kello 13.39 (EET)[vastaa]
Sait postia. Jafeluv 1. helmikuuta 2012 kello 13.56 (EET)[vastaa]
En muista, onko tuo oppilaitoksen vai asuntoni IP, mutta yhteentörmäysriski on sen verran mahtava, etten tekisi kummassakaan tapauksessa kovin hätäisiä johtopäätöksiä Elisan laajakaista-IP:istä. Oman viattomuuden todistelu on kuitenkin useimmiten ajanhukkaa, joten jos tämä ei tästä lutviudu yhteisön tuella, siirryn mielihyvin vapaaehtoisesti muiden harrastuksien pariin. --Katisk 1. helmikuuta 2012 kello 14.30 (EET)[vastaa]
Selvä tapaus. Taisin joskus vähän kuittaillakin asiasta [5][6]. --Otrfan 1. helmikuuta 2012 kello 15.03 (EET)[vastaa]
Mistä kuittalusi juontaa juurensa? --Katisk 1. helmikuuta 2012 kello 15.10 (EET)[vastaa]
Olipa yllättävä löytö ainakin minulle. Käyttäjäprofiilit ovat kuitenkin olleet aika erilaisia. Ja vaikka Katisk on myös ajautunut jossain määrin törmäyskurssille muun yhteisön kanssa, hänen panoksensa on kuitenkin ollut voittopuolisesti rakentava, jos vertaa Juhkon vandaalihyökkäyksiin. Mielestäni käyttäjää ei pitäisi automaattisesti lynkata (=estää tunnusta kokonaan), ehkä kommenttipyyntö asiasta olisi paikallaan. Käyttäjän olisi nyt syytä olla avoin ja rehellinen asiasta. Miksi muuten Juhkon tämänhetkinen esto on peräti neljä vuotta? -Ochs 1. helmikuuta 2012 kello 15.53 (EET)[vastaa]
No, Jafeluv lähetti minulle IP-tiedot, ja ko. IP-nippu on niin laajalle jaettu, että johtopäätös on samaa luokkaa kuin että kaikki Kauniaisissa Elisan laajakaistalla joskus muokanneet käyttäjät olisivat toistensa sukkanukkeja. Minä tiedän oman viattomuuteni, mutta sen todistelu on hyödytöntä, kun todisteita puolesta tai vastaan ei ole. Törmäyskursseista sen verran, että olen niistä tietoinen ja pyrin pitämään ne vain keskustelusivuilla. --Katisk 1. helmikuuta 2012 kello 16.01 (EET)[vastaa]
Häiriköintiä on nykyään harjoitettu muilla tunnuksilla, joista pari on nyt mukana osoitepaljastuksessa. Käyttäjäprofiilin samankaltaisuus joidenkin aiempien häiriköintitunnusten kanssa pisti silmään jo ajat sitten. Itse asiassa tunnus on ollut minulla tarkkailulistalla jo luomisestaan saakka. Neljä vuotta taisi tulla siitä että Juhko/Katisk vaati itselleen vuoroin ikuista estoa, vuoroin eston poistoa – laitoin sitten jotain siitä väliltä. Samoin ikuinen esto ei kestä ikuisesti. Neljän vuoden esto on neljä vuotta. --Otrfan 1. helmikuuta 2012 kello 16.12 (EET)[vastaa]
Saisinko diffin, jossa olen vaatinut itselleni estoa. --Katisk 1. helmikuuta 2012 kello 16.15 (EET)[vastaa]
Etköhän niitä sieltä Juhkon muokkaushistoriasta löydä itsekin. --Otrfan 1. helmikuuta 2012 kello 16.16 (EET)[vastaa]
Okei, pointti ymmärretty. En tuhlaa enempää aikaa väittelyyn kanssasi; nähtäväksi jää, tuhlaavatko muut vakiokäyttäjät. --Katisk 1. helmikuuta 2012 kello 16.21 (EET)[vastaa]

Asiaa sivutaan kommenttipyynnössä Wikipedia:Kommenttipyyntö/Juhkon esto Gopase+f 5. helmikuuta 2012 kello 17.53 (EET)[vastaa]

Uusi Korjaamo - aliprojekti muokkaa

Äskettäisen kommenttipyynnön seurauksena olen luonnostellut projektisivun Wikipedia:Wikiprojekti Korjaamo2012, ja Zache ahkeroinut luokkien ja listojen kanssa. Projektin keskustelusivulla avaan keskustelua sen toteutuksesta. Tule mukaan ja tuo kaverisikin ! --Tappinen 1. helmikuuta 2012 kello 19.18 (EET)[vastaa]

Koska dramaattista ei ole keskustelussa ilmennyt, muutan ehdotuksen projektiksi. Työtä on vielä jäljellä, mutta niin on vuottakin. --Tappinen 6. helmikuuta 2012 kello 00.19 (EET)[vastaa]

Kuvan liittäminen artikkeliin muokkaa

Miten voin liittää kansikuvan kirja artikkeliin? Tämän kannen: [7] --Virtanen.reino 3. helmikuuta 2012 kello 19.32 (EET)[vastaa]

Ohje:Kuvien lisääminen kertoo asiasta. Eli ensin kuva tallennetaan fi-wikiin ja sen jälkeen lisätään itse artikkeliin.--Nedergard 4. helmikuuta 2012 kello 03.37 (EET)[vastaa]

Wikimania 2012 muokkaa

Wikimanian vuoden 2012 apurahoitusohjelma käännös on avattu.

Wikimanian logo
Wikimanian logo

Auta kääntämään ohjeet suomeksi!

Osallistu

ElmA (KeskusteluMuokkaukset) 5. helmikuuta 2012 kello 19.49 (EET)[vastaa]

Käännös muokkaa

Olen kääntänyt joitain Wikimania 2012- apurahaohjelman tekstejä suomeksi, mutta pysähdyin muuan tekstiin. Englanniksi se menee näin: chapter or Wikimedia initiative. Mitä chapter tarkoittaa?

Suuren englanti-suomi- sanakirjan (linkki) mukaan sana on

  1. kirjan luku
  2. kausi, vaihe, ajanjakso
  3. järjestön paikallisosasto
  4. tuomiokapituli.

Mitenköhän lause siis kuuluu järkevästi suomeksi? Osaston tai Wikimedian aloitteesta? –ElmA (KeskusteluMuokkaukset) 6. helmikuuta 2012 kello 15.35 (EET)[vastaa]

Ainakin Suomessa tuo chapter on paikallisyhdistys, joka on rekisteröitykin. Osasto ei ole hyvä, koska se viittaisi siihen, että säätiöllä olisi toimisto Suomessa. Kai tuo paikallinen yhdistys on kelvollinen käännös. Ilman kontekstia en voi muuta sanoa. --Pxos 6. helmikuuta 2012 kello 16.27 (EET)[vastaa]
Tässä linkkejä teksteihin, joita tarkoitin: [8], [9] ja [10]. –ElmA (KeskusteluMuokkaukset) 6. helmikuuta 2012 kello 16.48 (EET)[vastaa]
Tuon ekan linkin teksti "Very high level participant, defined by continued involvement and high impact in two or more projects, chapter or Wikimedia initiative (or as the reviewers judge "very high level") on suomeksi suurin piirtein Erittäin aktiivinen osallistuja, jolla tarkoitetaan henkilöä, joka on jatkuvasti ja hyvin paljon mukana kahdessa tai useammassa wikiprojektissa, paikallisyhdistyksessä tai [wikimedia initiativessa, tämäkin varmaan jotain erityistä tarkoittaa] tai jonka arvioijat ovat katsoneet erittäin aktiiviseksi käyttäjäksi. --Pxos 6. helmikuuta 2012 kello 17.02 (EET)[vastaa]
Kiitos käännöksestä. –ElmA (KeskusteluMuokkaukset) 6. helmikuuta 2012 kello 17.54 (EET)[vastaa]

Olli-PA Funksons sivun ostikko tulisi muuttaa Funksons -nimelle muokkaa

Elikkä bändi on päättänyt vaihtaa nimeä, ja on vaihtanut myös historiikin uusiksi.

Voiko joku, jolla on oikeudet, vaihtaa bändiä kuvaavan otsikon uudeksi nimeksi, Funksons? Ite en pystynyt, koska sivun siirto on suojattu.

Kiitos avusta etukäteen. t.kyseisen bändin nykyinen basisti.Kommentin jätti Killukiillu (keskustelu – muokkaukset)

Muokkaa asia artikkeliin ja lisää lähde joka kertoo/todistaa asian. Bändin kotisivuilla (myspace) ei ainakaan kerrottu aiheesta mitään.--Opa 7. helmikuuta 2012 kello 08.30 (EET)[vastaa]

Alastonsuomi.com muokkaa

Miten on mahdollista että kyseinen sivusto on koko ajan 20 luetuimman artikkelin joukossa?  –Kommentin jätti 80.222.12.205 (keskustelu – muokkaukset)

Artikkelin suosio johtuu siitä, että se on googlen hakutulosten kärjessä kun haetaan alastomia suomalaisia. --Zache 8. helmikuuta 2012 kello 05.14 (EET)[vastaa]

WikiWomenCamp, Argentina, May 2012 muokkaa

Hi, I am using Google Translator. I can not speak Finnish. I am helping to organise a conference for women involved with Wikimedia Foundation projects. (http://meta.wikimedia.org/wiki/WikiWomenCamp ) If possible, would like a woman from Finland to attend. It will be an opportunity to gain leadership skills, and to interact with women from other countries who are trying to help improve Wikimedia in their own countries. In preparation for this conference, we are trying to benchmark the participation rates of women on Wikimedia projects, the places women participate and content related to women from specific countries. We have created a page about Finland at http://meta.wikimedia.org/wiki/WikiWomenCamp/FAQ/Perspectives/Finland. It would be fantastic if people from Finland could help improve this page, or create a version that is written in FinnishThank you for your help and patience.--22Kartika 10. helmikuuta 2012 kello 16.40 (EET)[vastaa]

Hei, Käytän Google Translator. En osaa puhua suomea. Olen auttaa järjestämään konferenssin naisten mukana Wikimedia Foundationin hankkeita. (http://meta.wikimedia.org/wiki/WikiWomenCamp) Jos mahdollista, haluaisin naisen Suomi osallistuu. Se on mahdollisuus hankkia johtamistaitoja ja vuorovaikutuksessa naisia ​​muista maista, jotka yrittävät parantaa Wikimedia omissa maissaan. Valmisteltaessa konferenssin, yritämme benchmark työvoimaosuuden naisten Wikimedian hankkeiden paikat naiset osallistuvat ja sisältö liittyvät naisten tietyistä maista. Olemme luoneet sivun n. Suomessa osoitteessa http://meta.wikimedia.org/wiki/WikiWomenCamp/FAQ/Perspectives/Finland. Olisi fantastista, jos ihmisiä Suomessa voisi parantaa tätä sivua tai luoda versio, joka on kirjoitettu FinnishThank apuanne ja kärsivällisyyttä. -- ~ ~ ~ ~

MediaWiki 1.19 muokkaa

(Apologies if this message isn't in your language.) The Wikimedia Foundation is planning to upgrade MediaWiki (the software powering this wiki) to its latest version this month. You can help to test it before it is enabled, to avoid disruption and breakage. More information is available in the full announcement. Thank you for your understanding.

Guillaume Paumier, via the Global message delivery system (wrong page? You can fix it.). 12. helmikuuta 2012 kello 16.59 (EET)[vastaa]

"Tarkistetut artikkelit" muokkaa

Artikkeleihin on alkanut ilmestyä (esim. Halloween) sinisiä palloja "tarkistetun artikkelin" merkiksi. Kuitenkin kyseessä pitäisi olla vasta ehdotus, josta ei ilmeisesti kahvihuoneessa olla edes keskusteltu lainkaan saati järjestetty mitään äänestystä. Nähdäkseni uutta artikkelien laatukategoriaa ei voi luoda ilman minkäänlaista yhteisön konsensusta. Ehdotan että näiden leimojen lisäily lopetetaan ennen kuin asiasta on keskusteltu. --ML 5. helmikuuta 2012 kello 10.36 (EET)[vastaa]

Onko Thi & al. tekemässä "vallankaappausta"? Tämä prosessi on "mielenkiintoinen" koska en ole ollut (vasta-alkajana) tietoinen siitä, kuka täällä päättää asioista. Ainakin tekstejä "äännestämisestä ja yhdessä päättämisestä" tulee alvariinsa vastaan. Kuitenkin täällä ei ole "luukkuja", joiden kautta asioita hoidellaan, vaan jokainen kirjoittelee asioita suoraan teksteihin ja muut yrittävät pysyä perässä (huulet, vääristelyt, vandalismi, ... jne.). Jos sinisistä palleroista ei ole edes keskusteltu, jää vaikutelmaksi, ettei asia olisikaan menossa enemmistöllä läpi, ja näin se "lobbataan de factona" wikipediaan. Toisaalta, kaikkihan eivät ymmärrä konsensysta, koska pinna ei sen hankkimiseen riitä. --Jari Hokkanen 5. helmikuuta 2012 kello 10.53 (EET)[vastaa]
Korjataan, asiasta oli kyllä keskusteltu Kahvihuoneessa, meni ihan ohi tuo. Mitään hyväksymisprosessia ei kuitenkaan ole läpikäyty, kuten tehtiin hyvien ja lupaavien artikkelien yhteydessä. Tässäkin tapauksessa sellainen kuitenkin tarvitaan. Vastustan itse koko ajatusta uudesta lupaavia alemmasta kategoriasta. --ML 5. helmikuuta 2012 kello 10.54 (EET)[vastaa]
Eikö tarkistettujen artikkeleiden pitänyt olla metatason juttu? Asettaa tarkistajalle huomattavasti enemmän vastuuta ja siten tekee tarkistamisesta hankalampaa ja hitaampaa, jos siitä tehdään julkinen sertifikaatti. Ymmärsin aiemmin, että oli tarkoitus, että tarkistaminen on melko kevyttä. —B. Nuhanen 5. helmikuuta 2012 kello 10.57 (EET)[vastaa]
Tässä on ollut yhtä aikaa kaksi muutosta vireillä, "Tarkistetut" ja "Merkityt" jotka oli jotain "Silmäiltyjä" vähän aikaa... Toinen oli kai metatason juttu ja toinen taas nuo siniset pallerot julkisella sertifikaatilla. --Tappinen 5. helmikuuta 2012 kello 11.13 (EET)[vastaa]
Ja osittain keskustelu on kulkenut myös limittäin. Yksi ajatus (By Jisis) on ollut, että tuo Thi:n ehdottaman tarkastettujen artikkelien merkintä olisi yksinkertaisesti vain yksi merkittyjen versioiden taso. Tuota ei kuitenkaan voida toteuttaa toistaiseksi, koska merkittyjen versioiden asetukset eivät ole sopivat ja muutos asetuksiin jumittaa tällä hetkellä bugzillassa. Muita arviointivaihtoehtoja on ollut joista yksi, tuo mikä on samantyyppinen kuin merkittävyysarvioinnissa, on nyt kokeilussa. Pihvi tässä ei kuitenkaan ole se, miten artikkeli merkitään tai onko merkintä loppukäyttäjälle näkyvä vaan että luotaisiin keino erottaa artikkeleista ne jotka täyttävät tietyt minimikriteerit ja jotka voidaan siten katsoa kunnossa oleviksi. Arviointimallista ja ylipäätänsä arviointikategoriasta saa antaa palautetta ehdotuksen keskustelusivulla. --Zache 5. helmikuuta 2012 kello 13.37 (EET)[vastaa]
Mä toivon (ja esitinkin jo aikasemmin), että tän uuden laatutason (oli se nimeltään mitä vaan) kriteerit vedetään tarpeeksi alas. Lisäks nykyistä arviointitapaa vois vielä yrittää keventää. Gopase+f 5. helmikuuta 2012 kello 13.41 (EET)[vastaa]
Juu, siinä on nyt liian monta "klikkausta" suhteessa artikkelin arviointiin eli sitä täytyy kyllä hioa. Mitä tulee kriteereihin, niin pituuskriteeriä ei näyttäisi olevan mutta lähteistyksen ja teknisten seikkojen tulisi olla kunnossa. Näistä lähteistys on sellainen asia josta kuvittelisin Thi:n haluavan pitää kiinni ja kääntöpuolena siinä tietysti on se, että se rajaa aika voimakkaasti millaisten artikkeleiden arviointiin tuo soveltuu. Se kuitenkin, että saataisiin edes lähteistettyjen artikkeleiden osalta jokin artikkelikategoria on minusta aikamoista edistystä. --Zache 5. helmikuuta 2012 kello 14.14 (EET)[vastaa]
Thin mielipide on vain yksi mielipide. Kriteerithän muodostuu käytännössä arvioijien mukaan, mutta silti olis kiva jos olis jonkunlainen yhteisön yhteinen näkemys kriteereistä. Gopase+f 5. helmikuuta 2012 kello 14.19 (EET)[vastaa]
Juuri tuo ajatus uudesta matalasta arviointitasosta mättää. Mitä järkeä antaa leima artikkelille, joka saattaa olla käyttökelvottoman huono? Pelkkä artikkelissa olevien faktojen ja lähteiden tarkistushan ei riitä mihinkään - tuollaisesta artikkelista saattaa puuttua olennainen tieto (mikä on yhtä vakava asiavirhe kuin artikkelissa oleva virheellinen tieto), sen painotus saattaa olla pielessä tai se saattaa olla täysin epäneutraalista näkökulmasta kirjoitettu. Leima antaa tässä tapauksessa väärän kuvan laadusta. --ML 5. helmikuuta 2012 kello 14.23 (EET)[vastaa]
Niin. Artikkelithan pitäis kirjottaa luotettavien lähteiden perusteella, jotka käsittelevät artikkelin aihetta kokonaisuutena. Kaikki muulla tavalla tuotettu sisältö on pohjimmiltaan paskaa. Gopase+f 5. helmikuuta 2012 kello 14.26 (EET)[vastaa]
Nyt kun katsoin tuota tarkistettujen artikkelien ehdotuksen kriteeristöä, niin sehän on täysin sama ellei vähän tiukempi kuin lupaavissa artikkeleissa. Tuolla ehdotuksella lupaava ja tarkistettu artikkeli on sama asia. Mihin tällaista rinnakkaiskategoriaa siis tarvitaan? --ML 5. helmikuuta 2012 kello 14.29 (EET)[vastaa]
Saada kunnossa-merkintä lyhyille -artikkeleille. --Zache 5. helmikuuta 2012 kello 14.31 (EET)[vastaa]
Munkin mielestä nykyinen kriteeristö on ihan turhaan rinnasteinen LA-kriteerien kanssa. Ehdotin aikanaan huomattavasti alhaisempia kriteerejä: [11], ja ehdotan niitä uudestaan nyt. Gopase+f 5. helmikuuta 2012 kello 14.38 (EET)[vastaa]
Tietolaatikko ja paikkatiedot voitaisiin jättää lupaaviin artikkeleihin. Uusi käyttäjä ei osaa lisätä niitä, kyse on Wikipedian sisäisestä ylläpitokysymyksestä. Satunnaiselle tiedon tarvitsijalle ne eivät ole välttämättömiä. --Thi 5. helmikuuta 2012 kello 15.00 (EET)[vastaa]
Kyse noissa on, enemmänkin se että merkinnän saaneet artikkelit ovat osa yhtenäistä tietosanakirjaa. Kaikissa eliöartikkeleissa on esimerkiksi taksoboksit, kaikissa fyysisissä kohteissa pitäisi olla koordinaatit jne. Se että uusi käyttäjä ei osaa lisätä esimerkiksi koordinaatteja ei ole minusta ongelma vaan siinä tapauksessa arviointia tekevä kokeneempi käyttäjä voi lisäämisen yhteydessä opastaa miten ne lisätään. --Zache 5. helmikuuta 2012 kello 15.12 (EET)[vastaa]
No nyt sitten varmaan pitäis miettiä, mikä on LA-tason alapuolella olevan uuden laatutason tarkoitus? Itse näen, että sen tärkein tehtävä on ohjata uusia (ja vanhoja) käyttäjiä tuottaamaan käyttökelpoista sisältöä, jonka lähteet on ilmoitettu jossain. Samalla voi harjotella wikitysten, otsikoinnin yms. ja paremman kielen kirjottamista. Tämän nolla-tason ja LA-tason väliin ei tarvita muita tasoja. Gopase+f 5. helmikuuta 2012 kello 15.18 (EET)[vastaa]
Tason tarkoitus voisi olla se taso josta me rohjetaan sanoa ulospäin, että nämä artikkelit ovat mielestämme kunnossa ja yritämme myös pitää ne kunnossa. --Zache 5. helmikuuta 2012 kello 15.55 (EET)[vastaa]
Lupaavan artikkelin kriteerit:
  • Sisällön tulee olla objektiivinen, neutraali ja faktuaalisesti tarkka.
  • Artikkelin tulisi noudattaa Wikipedian tyyliohjeita.
  • Artikkelin tulisi olla muodoltaan linjassa muiden vastaavan aihepiirin artikkeleiden kanssa.
  • Lähteet tulee mainita. Käytännössä edellytetään lähdeviitteitten kattavaa käyttöä.
  • Kielen tulisi olla selkeää.
  • Artikkelin tulisi olla myös maallikolle lukukelpoinen.
Jos artikkeli ei täytä kriteerejä 1, 4, 5 ja 6, niin sitä voi pitää selvästi viallisena, eikä sitä pidä merkitä muulla kuin korjausmallineilla; myös kakkonen, eli tyyliohjeiden noudattaminen on siinä rajoilla, että voidaanko sitä rikkovaa artikkelia pitää kelvollisena. Käytännössä ainoastaan hieman kummallinen "muodoltaan linjassa muiden vastaavan aihepiirin artikkeleiden kanssa"-kriteeri on sellainen, jonka voi pudottaa. Marginaali "tarkistetuille artikkeleille" (=muuten lupaavat artikkelit, mutta jotka eivät ole muodoltaan linjassa vastaavan aihepiirin artikkeleiden kanssa) jää aivan liian kapeaksi ollakseen millään tavalla käyttökelpoinen. --ML 5. helmikuuta 2012 kello 16.57 (EET)[vastaa]
De facto -käytännöksi on muodostunut, että lupaavan artikkelin on oltava laaja. Kun nyt tarkistettujen artikkelien ryhmää on seulottu esiin, osan niistä voi laittaa ehdolle lupaavaksi artikkeliksi. Silloin nähtäisiin, ovatko vaatimukset todella nousseet liian korkealle. Käytännössä osaa noista ei ole aiemmissä keskusteluissa hyväksytty lupaaviksi. [12] "Kelpo artikkeli" -nimitys menisi minusta päällekkäin lupaavien kanssa, mutta se voi olla hyödyllinen jos statusta käytetään laajentamaan lupaavien alaa. Minä olen hakenutt enemmänkin jotain "tätä artikkelia on vertaisarvioitu" -ilmaisua. En-wikissä on otettu käyttöön A-class-status hyvien ja suositeltujen väliin. Hyviä artikkeleita alempia luokituksia laaduntarkkailua varten on kaksi, niitä ei vain näytetä tähtenä yläkulmassa. --Thi 5. helmikuuta 2012 kello 17.46 (EET)[vastaa]
De facto-käytännöt on ehkä paras kirjata ylös. Jos kerran lupaavilla on käytännössä muodostunut pituusraja, niin olisi parasta kirjata se käytäntöön: "lupaavan artikkelin toivotaan olevan xxxx tavua pitkä". Tarkistetuista sen voisi jättää pois. Silloin jutussa olisi edes jotain järkeä. --ML 5. helmikuuta 2012 kello 18.45 (EET)[vastaa]
Täältä löytyy lisää keskustelua. Ehkä asiasta on parempi keskustella täällä, jossa useampi huomaa keskustelun.--Nedergard 5. helmikuuta 2012 kello 11.50 (EET)[vastaa]
ja tuolta: Keskustelu Wikipediasta:Wikipedia peli. Gopase+f 5. helmikuuta 2012 kello 11.56 (EET)[vastaa]
Siis kyllähän Thi esitti asiaa käytännöt-kahvihuoneessa ja keskustelu tuosta on ollut esillä ajankohtaista sivulla kolmisen viikkoa. Osallistuminen keskusteluun luokituksesta on ollut enemmän kuin toivottua. --Zache 5. helmikuuta 2012 kello 13.20 (EET)[vastaa]
Mikä mua tässä eniten mietityttää on se, mistä ihmeestä me saadaan porukkaa jota tällainen prosessointi jaksaa kiinnostaa? LA-arvioiteihinkin on vaikea saada innostusta ja nyt sitä sitten ovat vielä jakamassa silmäillyt ja tarkistetut ja mitä niitä on. Ei kai tässä nyt ala mennä metailu (laadukkaan) sisällöntuotannon edelle? --albval(keskustelu) 5. helmikuuta 2012 kello 14.30 (EET)[vastaa]
Olen aiemmin esittänyt että nyt tarkastelun alla olevista ja tietyntasoisiksi arvioiduista artikkeleista voidaan tehdä luettelo esimerkiksi Laatupajan tai lähdeprojektin alasivulle ja artikkelien tarkkailu voidaan tehdä sieltä käsin. Laatutaso otetaan käyttöön äänestyksellä jos otetaan ja ehdotus voidaan hylätä konsensuksella. Jos tai kun laatutasoa ei oteta käyttöön, pallukan on olisi minusta hyödyllistä jäädä pienemmässä muodossa wikiprojektin ja Wikipedian sisäiseen käyttöön. Sitä tai luokitusta ei siis käytettäisi artikkeleissa lainkaan vaan tarvittaessa esim. käyttäjäsivulla merkkaamassa omia sopivan tasoisia tai projektina korjattuja artikkeleita. Pahoittelen omasta puolestani mollukan tuottamaa ylimääräistä hämmennystä, mutta minun kokemukseni mukaan tuntumaa arvioinnin toimivuudesta ei oikein muuta kautta ole ollut mahdollista. Miten arviointitasot tulisi määrittää, miltä sopivan symbolin tulisi näyttää (mieluummin puhdas ympyrä), näistä on saatu nyt puhuttua. Minä en aio ajaa merkintää käytännöksi muuten kuin tarvittaessa testauksen käyttäjäkokemuksesta kertomalla, ellei ole todellista tilausta.
En-wikissä on moniportainen asteikko arviointiin, mutta se näytetään omassa mallineessaan artikkelin keskustelusivulla. http://en.wikipedia.org/wiki/Wikipedia:WikiProject_Biography/Assessment#Quality_scale Kuten Zache sanoi, merkintätapa ja sen näkyvyys ei ole pääasia, vaikka sen kokeilusta aloitettiin. Vertaisarviointia tarvitaan minusta siksi, että suunnilleen kaikissa tuon tasoisissa artikkeleissa on nyt tarvittu ensin joidenkin muutosten ja korjausten tekemisestä. Eniten on tarvittu mallineiden, koordinaattien ja viitteiden lisäystä, ja tämä on niin yksinkertaista että periaatteessa monille artikkeleille riittäisi Gopase+f:n mainitsema kevennetty muoto. Arvioinnin laadusta ja kuittauksen lähteiden tarkistuksen päivämäärästä voisi toteuttaa esimerkiksi keskustelusivun mallineella en-wikin tapaisesti. Ad Albval: Wikiprojektit ovat kuitenkin Wikipediassa kuolleita, mutta lupaavien artikkelien arviointi toimii hyvin. --Thi 5. helmikuuta 2012 kello 14.37 (EET)[vastaa]
Ta-ehdotuksen sivulla on myös mainittu se puoli, että mallinetta käytettäisiin (pelkästään) pyyntönä vertaisarviointiin; luokitusta ja pysyvämpää mallinetta ei välttämättä tarvittaisi. Nyt vertaisarviointi on kokeneita käyttäjiä ja huomattavan laajoja artikkeleita varten. Sellaisena se on minusta käytännössä toiminutkin, kun pari artikkelia on saatu lupaava artikkeli -arviointiin. – Toinen juttu on, että lupaavilta artikkeleilta vaaditaan nykyään nimenomaan kattavuutta. Painetuissa tietosanakirjoissa hakusana on usein pelkkä määritelmä tai Wikipedian termein tynkä. Hosiaisluoman Kirjallisuuden sanakirjasta hakusanojen pituuksia kappaleina: etnosentrismi 1, Finlandia-palkinto 2, imagismi 3. --Thi 5. helmikuuta 2012 kello 15.00 (EET)[vastaa]
Jakaisin kyllä Albvalin huolen siitä, että wikipediassa ei riitä voimavaroja kovin monen arviointiluokan ylläpitoon, ja lisäksi tulokkaille tuottaa yhä enemmän vaikeuksia päästä sisään tähän systeemiin. Vähän on myös sellaista ilmassa, että suositeltujen, hyvien ja lupaavien kriteerit hilautuvat ylöspäin ja sen takia luodaan yhä uusia, alempia tasoja. Minusta maksimi on yksi "ok pintapuolisesti" -luokka lupaavien alapuolelle (nyt ehdotetut tarkistetut/arvioidut/silmäillyt), ei enempää. Tai sitten voitaisiin lähestyä tätä toisesta suunnasta ja merkitä "alle arvostelun" -artikkelit erikseen.--Tanár 5. helmikuuta 2012 kello 15.24 (EET)[vastaa]
Tota käänteistä laatumerkintää, eli heikkolaatuisten artikkeleiden merkkaamista taisin ehdottaa joku vuosi sitten. Oli todella voimakasta vastustusta joten sitä ei kannata varmaan miettiä ollenkaan. Gopase+f 5. helmikuuta 2012 kello 15.28 (EET)[vastaa]
Mjoh, arviointitavan pitää olla sellainen ettei se kannibalisoi muita arviointeja. Tuosta huonojen artikkelien merkkaamisesta, niin sen huono puoli on siinä että se ohjaa käyttäjiä huonoimpien ja yleensä aika vähämerkityksellisten artikkeleiden pariin sen sijaan että he käyttäisivät aikaansa sellaisiin artikkeleihin jotka katsovat hyviksi/tärkeiksi jne. Muutenkin minusta on parempi antaa kirjoittajille onnistumisen kokemuksia kuin toisin päin. --Zache 5. helmikuuta 2012 kello 16.33 (EET)[vastaa]
Niin, flaggaustekniikkaan perustuva "silmäilty"-taso on toki aivan eri asia. Olen samaa mieltä että sellainen tarvitaan ja mieluiten tosiaan tasan yksi. Sehän on lähinnä vandalismin torjunnassa käytettävä tekninen apuväline. Sen sijaan uutta "palkintoleima"-kategoriaa lupaavien alapuolelle ei tarvita, sillä lupaava-kriteerit ovat suunnilleen kelvollisen artikkelin minimitasolla, eikä epäkelpoja artikkeleita pidä palkita. --ML 5. helmikuuta 2012 kello 17.55 (EET)[vastaa]
Olisi mielenkiintoista nähdä tilastoja/käppyröitä siitä, miten lupaavien artikkelien sisäänajo aikanaan vaikutti hyvien ja suositeltujen artikkelien tuotantoon – hidastuiko tahti merkittävästi, vähenikö vertaisarvioinnissa kommenttien ja kommentoijien määrä jne. Epäilemättä ainakin jotakin vaikutusta sillä on ollut. Varmasti myös tarkistetut artikkelit veisivät hieman tehoja lupaavien artikkelien työstöltä, mutta toisaalta uskoisin, että kokonaiskaliiberi yhtä kaikki kasvaisi, kun yhä useammalla muokkaajalla olisi rahkeita ja mielenkiintoa osallistua arviointiprosesseihin. Itsehän alkuperäisessä tarkistetut-keskustelussa kehtasin jopa heittää ilmaan ajatuksen hyvien artikkelien tason yhdistämisestä lupaaviin eri kategorioiden vähentämiseksi, mutta sellainen muutos ei varmastikaan menisi wikiyhteisöltä läpi. – Haltiamieli 5. helmikuuta 2012 kello 18.16 (EET)[vastaa]
Täällä olis taulukko. 2009 oli heikko vuosi ja 2010:n alkuvuosi oli vielä heikompi vertaisarviointien yms artikkeliarviointien suhteen. 2010 tapahtui ainakin lupaavien artikkelien käyttöönotto ja se, että ajankohtaista sivulla alettiin listaamaan arvioinnissa olevia artikkeleita jotka nostivat yleisesti artikkeleiden arviointimääriä. 2011 aktiivisuus puolestaan on jälleen tippunut kautta linjan. --Zache 5. helmikuuta 2012 kello 21.38 (EET)[vastaa]
Jollei kuulosta liian hassulta, niin KA-alkuisista (vrt. merkittyjen versioiden katsastus-taso) voisi ajatella termiä Kelpaava artikkeli, joka myös vähän rimmaisi lupaavan kanssa. --Pxos 5. helmikuuta 2012 kello 15.51 (EET)[vastaa]
tai Kelpo artikkeli. Gopase+f 5. helmikuuta 2012 kello 15.52 (EET)[vastaa]
Hienoa pyrkimystä uudistaa Wikipediaa! Bravo! Mutta jakaisin huonojen kokemusteni perusteella nihilistisen näkemyksen siitä, että näitä härväkkeitä käyttävät lähinnä motivoituneet muokkaajat joko omien agendojensa ajamiseen tai ihan vain (uudempien) muokkaajien pompottamiseen. --(λ (?) (!)) 5. helmikuuta 2012 kello 15.56 (EET)[vastaa]
Väärinkäytöksiin pitää puuttua huomautuksilla ja estoilla ja häiriköt pitää estää. Gopase+f 5. helmikuuta 2012 kello 15.58 (EET)[vastaa]
Kaunis ideasi tuntuu toimivan varsin huonosti kun väärinkäytöksiä harrastavat ylläpitäjät. --(λ (?) (!)) 5. helmikuuta 2012 kello 16.00 (EET)[vastaa]
Tuo Kelpo artikkeli onkin mukavan positiivinen ja reipas, ja sen myötä sanan "tarkistus" voisikin heittää vesilinnuille. (Sisennys yrittää kiertää tuon välihuudon.) --Pxos 5. helmikuuta 2012 kello 15.59 (EET)[vastaa]
"Kelpo" kuulostaa siltä kuin se olisi lupaavaa parempi kategoria. --ML 5. helmikuuta 2012 kello 17.55 (EET)[vastaa]
Lupaava, kelpo, suositeltu, hyvä artikkeli. Vertaisarvioitu, tarkistettu, silmäilty. Artikkeliarvioinnin termien tulisi olla kertovia ja muodostaa itsestäänselvä asteikko. Eri arviointiasteilla ei ole paljonkaan arvoa jos käyttäjät eivät tiedä mikä näistä on paras, mikä huonoin. Keskustelussa mainitun ajatuksen "yhtenäisestä tietosanakirjasta" tulisi yltää myös artikkeliarviointien termistöön ja luokitukseen. Koko arviointisarja tulisi pistää pöydälle nyt esitettyjen uusien ajatusten myötä. Ensin yhtenäinen näkemys siitä mitä arvioinneilla haetaan, sen jälkeen luokittelutasojen systeemi ja lopuksi yksityiskohtaiset arviointiperiaatteet. Terv. ---Riisipuuro 5. helmikuuta 2012 kello 18.25 (EET)--[vastaa]
Yksi mahdollisuus olisi enkkuwikiä mukaileva kirjaintaulukko: A, B ja C, jotka vastaisivat nykyisiä SA, HA ja LA-kategorioita. Tylsähköä mutta selkeää, ja mahdollistaisi myös leimat, jotka saadaan huonouden vuoksi (jos lisätään kategoria D, niin porukka varmaan ymmärtää aika helposti, että tuollainen kirjain kertoo artikkelin puutteellisuudesta). --ML 5. helmikuuta 2012 kello 18.37 (EET)[vastaa]
En ole seurannut enkkuwikiä. mutta meidänkin kannattaa miettiä miksi siellä on päädytty tylsähköön mutta selkeään asteikkoon. Kyllä asia täytyy ratkaista vakiokäyttäjän kannalta, nyt hommassa painottuu meidän wikipedistien näkökulma ja asiaan paneutuminen. Terv. --Riisipuuro 5. helmikuuta 2012 kello 20.30 (EET)--[vastaa]

Mielestäni kolme arviointiluokkaa riittää. Kaikkien luokkien kriteerejä pitäisi hinata alaspäin, jolloin "lupaavaksi" kelpaisi lyhyehkökin perustiedot sisältävä lähteistetty artikkeli (myös ilman hilavitkuttimia). Nykyisellään statuksen saanti edellyttää moniliuskaista esseetä, joka sisältää kaiken olennaisen ja epäolennaisen maan ja taivaan väliltä. Suuri osa "suositelluista" ja "hyvistä" kertoo lisäksi varsin vähäpätöisistä aiheista, jotka eivät ansaitse niin laajaa käsittelyä. Todellinen ongelma ovat oikeasti tärkeät ja laajat asiat, joita koskevat artikkelit ovat etupäässä hunningolla eivätkä näytä houkuttelevan kirjoittajia. --Esamatti1 6. helmikuuta 2012 kello 12.44 (EET)[vastaa]

Allekirjoitan tuon osittain: esimerkiksi suositellun artikkelin työmäärän saa inhimilliseksi vain valitsemalla "vähäpätöisen" eli tarkkaan rajatun aiheen, jota käsittelevät lähteet pystyy hallitsemaan. Haluaisinpa nähdä sen päivän, kun Ludwig Wittgenstein, Yleinen suhteellisuusteoria tai Maailmanhistoria ovat suositeltuja. Toisaalta ei lupaavien raja nyt mielestäni mitenkään kohtuuton ole, kyllä sellaisen kirjoittaa yleensä parissa päivässä, jos ei ole tolkuttoman laaja aihe.--Tanár 6. helmikuuta 2012 kello 23.04 (EET)[vastaa]
La-artikkelin sivulla puhutaan siitä kuinka se on suunnattu uusille käyttäjille. Nyt se on kokeneitten käyttäjien esseille. Jos ta-arvioinnista voisi kehittää keskustelusivulle laitettavan mallineen tai muun vakiomuotoisen keskustelukäytännön vertaisarviointia varten, se edistäisi minusta Tarkoitus-kappaleesta mainittuja asioita. Lupaavienkin arviointi olisi helpompaa, jos muiden ei tarvitse enää sillä kierroksella tehdä yhtä paljon kielenhuoltoa ja vastaavaa. Uusille käyttäjille pitäisi yleensäkin olla sivu, josta löytää vakiomallineita ja muita ohjeita. Minäkään en ole käyttänyt koordinaattimallineita ennen kuin nyt. --Thi 6. helmikuuta 2012 kello 23.38 (EET)[vastaa]
Toistanpa nyt tässäkin mielipiteeni siitä, että koko artikkelien laatuarviontisysteemi kaipaa kokonaisnäkemystä. Samalla kun tulevaisuudessa keskustellaan nykyisten kokeilujen tuloksista ja siitä mitä uudistuksia mahdollisesti sotetaan käyttöön, tulisi pöydälle samalla pistää myös nykyinen LA-HA-SA -(de facto-)luokittelu. Päämääränä pitää olla käytäntöihin kirjattu arviointijärjestelmä joka on lukijalle ja uudelle wikikäyttäjälle selkeä ja porrastettu käyttökelpoisesti. Sen mukaan tulee miettiä montako luokkaa halutaan ja millä kriteereillä. Koko nykyskaala on lukijan sijaan enemmänkin sisäistä wikiharrastuneisuutta palveleva, esim. LA-HA erolla ei ole lukijalle oikein mitään oleellista merkitystä. Saman kaltainen tulisi tilanne olemaan TA-LA -välillä jos kriteeriero on ainoastaan artikkelin pituus (kuten yo. keskustelussa mainittiin). Esitettyjen ajatusten myötä luokitusjärjestelmään uhrattaisiin reilusti projektin resursseja, joten suotavaa olisi että asiasta olisi myös käytännöllistä hyötyä Wikipedian käyttäjille.
Itse näkisin että lukijalle kyllä hyvin riittäisi kolmen tai maksimissaan neljän luokan haarukka vandalismikarsitusta erinomaiseen Wikiartikkeliin. Neljälle olisi kaikille tuttu terminologiakin valmiina: välttävä, tyydyttävä, hyvä ja kiitettävä artikkeli. Terv. --Riisipuuro 15. helmikuuta 2012 kello 17.15 (EET)--[vastaa]
Jos erona on pelkästään pituus niin kyse on lukijankannalta se, että merkintä on binäärilippu kyllä/ei siitä onko se sisältö mikä artikkelissa sattu olemaan katsottu Wikipedian kirjoittajien toimesta kunnossa olevaksi vai ei. Eli kyllä jo sekin on ihan hyödyllinen lukijan kannalta. --Zache 15. helmikuuta 2012 kello 17.59 (EET)[vastaa]
Jos kahden luokan eroavaisuudet ovat tyyliä artikkelin pituus, niin huomattavasti järkevämpää, vähemmän wikityötä vaativaa ja lukijalle selkeämpää on käyttää vain yhtä yhdistettyä luokkaa. Wikityötä varten artikkeleja voi merkata miten monen ominaisuuden perusteella tahansa. Lukijalle esitettävien luokitusportaitten on kuitenkin hyvä olla olennaisia ja selkeitä. Terv. --Riisipuuro 15. helmikuuta 2012 kello 23.50 (EET)--[vastaa]

Pieni tietosanakirja muokkaa

Täällä on edelleen viitisenkymmentä artikkelia, jotka pohjautuvat Pieneen tietosanakirjaan (Luokka:Pienestä tietosanakirjasta tuodut artikkelit). Olis varmaan aika päästä eroon niistä, kun tiedot on kuitenkin melkein sata vuotta vanhoja ja turha täällä on roikuttaa vuodesta toiseen tekijänoikeusrikkomuksia. Siivosin luokasta itse jo parikymmentä pois ja katson, että jos ehtisin tehdä sitä lisää jossain välissä. Muiden apu otetaan kuitenkin mielellään vastaan, kun en joillekin osaa itse tehdä mitään lähteistettyä parantelua. --Velma 12. helmikuuta 2012 kello 15.20 (EET)[vastaa]

Onko aiheesta projektia?--Juha Kämäräinen 12. helmikuuta 2012 kello 15.23 (EET)[vastaa]
Ei taida olla. Eikä tässä vaiheessa enää varmaan edes mitään erillistä projektia kannata edes tehdä. --Velma 12. helmikuuta 2012 kello 15.45 (EET)[vastaa]

Tsekkasin kaksi artikkelia, jotka sattuivat käsittelemään aihetta, josta luulen jotain tietäväni. Kummassakin oli ilmeisesti alun perin ollut runko Pienestä tietosanakirjasta, mutta niitä oli muokattu sen jälkeen ja lisätty lähteitäkin, joten malline oli vain jäänyt roikkumaan. Muuttelin vielä vähän niitä kohtia, jotka ehkä olivat peräisin Pienestä, ja otin sitten mallineen pois. [13] [14] Jos tuosta nyt mitään voi päätellä, luokassa on paljon artikkeleita, joihin malline on lisätty joskus ammoin ja jotka ovat kehittyneet huomattavasti sen jälkeen.--Tanár 13. helmikuuta 2012 kello 18.53 (EET)[vastaa]

Siivosin sieltä kaksi lisää. Mielestäni riittää, että vertaa artikkelia Pieneen tietosanakirjaan. Jos siinä on suoraan kopioitua tekstiä, se pitää poistaa tai muokata uusiksi, ja sen jälkeen mallineen voi poistaa.--Tanár 13. helmikuuta 2012 kello 19.10 (EET)[vastaa]
Joo, siellä oli aika monta, joihin oli malline vaan unohtunut ja selkeimmistä tapauksista olin tosiaan poistanut sen jo. --Velma 15. helmikuuta 2012 kello 10.23 (EET)[vastaa]

Viimeiset ensimmäisen maailmansodan veteraanit maittain muokkaa

Luettelo ensimmäisen maailmansodan elossa olevista veteraaneista säilytettiin aikanaan poistoäänestyksessä mutta on nyt käynyt tarpeettomaksi, sillä kaikki veteraanit ovat kuolleet. Nyt on kuitenkin luotu uusi artikkeli Viimeiset ensimmäisen maailmansodan veteraanit maittain. Sopisiko sellainen että yhdistän ensin mainitun artikkelin muokkaushistorian jälkimmäisen muokkaushistoriaan? Ehkä tämä olisi enemmän poistoäänestyksen tuloksen hengen mukaista kuin vain poistaa artikkeli kokonaan. --Alcedoatthis 17. helmikuuta 2012 kello 09.58 (EET)[vastaa]

Kuulostaa järkevältä. --Harriv 17. helmikuuta 2012 kello 10.57 (EET)[vastaa]
Tehty --Alcedoatthis 17. helmikuuta 2012 kello 12.25 (EET)[vastaa]

Arviointi muokkaa

Kun ei päivittäin ehdi seurata, niin nyt on taas joku uusi läpyskä, että "tätä artikkelia ei vielä ole arvioitu kertaakaan" ja näköjään läpysköjä on lupaavienkin artikkelien kohdalla, vaikka ne nimenmomaan on arvioitu. (Tietysti niissäkin voi olla viimeaikaista vandalismia, mutta anyway.) Eli eikö siitä voisi suodattaa oikeasti arvioidut pois?--Urjanhai 18. helmikuuta 2012 kello 22.18 (EET)[vastaa]

Ja sitten jos merkkaan ruksin, että olen arvioinut sen, niin tulee näköjään merkintä, että "arvioinut Urjanhai". Se on ainakin vähän ansiotonta arvonnousua jollekin anonyymille nimimerkille, jonka auktoriteettiasemasta ei ole mitään takeita. (Kuvitellaanpa siihen nyt tilalle vaikka joku kommenttipyynnön tai vaikka eston kohteena oleva käyttäjä, jonka nimimerkki ei tavalliselle tallaajalle sano yhtään enempää kuin oma yhtä anonyymi nimerkkinini.) Eli kun täällä aiemmin on keskusteltu näistä tavaramerkeistä, niin on kyllä vaikea nähdä, miten, joku anonyymi nimimerkki voi olla laadun takeena millään lailla. Juuri nythän meillä hiljan oli täällä lääkeaineista kirjoittanut, ensin "omalla nimellään" esiintynyt käyttäjä, jonka "omaa nimeä" (toisin kuin useiden muiden "omaa nimeä" käyttävien käyttäjien) ei löytynyt lainkaan googlesta, mistä jo päättelin että käyttäjässä on jotain epäilyttävää, ja arvelin, että kyseessä on joku sivistynyt huumeharrastaja, so. henkilö, jollaiset muutenkin pitävät yllä alan sivustoja, kunnes sitten sattumalta tehdyistä osoitepaljastuksista selvisi, että kyseessä olikin ilmeisesti 16-vuotias koululainen, jolla oli alan kirjallisuutta hyllyssään (monien kenties varsinkin nuorempien käyttäjien ehkä vielä tätä ennen kuvitellessa, että kyseessä ehkä olisi kenties vähintään alan opiskelija tms., mitä itse em. syistä en koskaan kuvitellut). Eli kun täällä jotkut ovat esittäneet, että jollain luotetuilla käyttäjillä olisi jotain painoarvoa, niin ei se niin mene: päin vastoinhan täällä useimmat sellaisetkin käyttäjät, jotka ovat jonkin alan tutkinnon suorittaneita asiantuntijoita lähes poikkeuksetta kertovat muokkaavansa pääasiassa aiheita, joissa he ovat enemmänkin maallikkoja (ja niin teen itsekin, vaikka en nyt ehkä olekaan millään alalla mikään asiantuntija sittenkään), ja tekevät siis jatkuvasti tyypillisiä maallikkojen virheitä (tai niin teen ainakin itse), eikä sen takia minkään käyttäjän nimimerkki voi olla täällä minkäänlainen "brändi". Ja päin vastoin se vähä, mitä todellisetkin asiantuntijat tällä omilta aloiltaan ehtivät tekemään, on koko wikiavaruudessa kuin se kuuluisa "hyttysen p-a Itämeressä" ainakin vielä toistaiseksi (joskin aina voi ja pitääkin toki toivoa, että se kauan toivottu "asiantuntijoiden (ja muidenkin tiedontuottajien) kansanliike" joskus syntyisi, jota esim. biologi Mikko Heikkinen Luonnon tutkijassa taannoin povasi). EDIT:Tuo nyt olikin näköjään suurelta osin aiheen ohi menevää pohdintaa, jos nuo arvioinnin tekijät näkyvätkin vain seulojille itselleen eivätkä siis muodostukaan Wikipedian ulkoiseksi viestinnäksi.

- Joskin onhan näitä merkittyjä versioita muissakin wikeissä, kuten de-wiki, joten ehkä se sitten toimiikin. Mutta ihan vain hybrikseltä siivet katkaistakseni toin nyt esiin tämän raadollisenkin puolen.--Urjanhai 18. helmikuuta 2012 kello 22.18 (EET)[vastaa]

Tuon tasoinen seulonta jota tehdään on sotkusuodatusta ja termejä kannattaa vähän suhteuttaa siihen. Sen ei siis ole tarkoitus olla mikään lupaus siitä, että kukaan on katsonut artikkelia mitään pinnallista tarkastusta kummemin. Merkityt versiot tietty venyy monimutkaisempiin juttuihin, mutta seulonnan tarkoitus ei ole tehdä mitään hifiä.--Zache 18. helmikuuta 2012 kello 22.26 (EET)[vastaa]
Onko toi laadukas-taso jo käytössä? ja jos on, niin miten sille voi arvioida. Gopase+f 18. helmikuuta 2012 kello 22.30 (EET)[vastaa]
Se on testissä, mutta asetukset tulevat vielä muuttumaan. Sen saa näkyville "Näytä monitasoinen merkityt versiot -käyttöliittymä" -pienoisohjelmalla. --Zache 19. helmikuuta 2012 kello 13.51 (EET)[vastaa]
Ahaa, joo, näitä tulee nyt niin paljon, että ei-aktiivisesti kehitystyötä seuraavana on aina vähän pihalla.--Urjanhai 18. helmikuuta 2012 kello 22.34 (EET)[vastaa]
Tulevatko nämä uudet arvionti-härpäkkeet jäämään pysyvästi jok'ikisen artikkelin loppuun ja joka toisen alkuun sekä tarkkailulistaa sotkemaan? Itse haluaisin ne kovasti pois häiritsemästä kun en kuitenkaan mokomaan arviointihommaan aio lähteä mukaan (haittaisi liiaksi muuta Wikipediassa puuhastelua ja söisi loputtomasti aikaa, minkä lisäksi yhden Urjanhain epäilyksiin touhun mielekkyydestä). Jos jatkuvasti tämän arvioinnin nimissä luodan lisää Wikipedian näkymää sotkevia visuaalisia elementtejä, alkaa tehdä mieleni luopua omasta käyttäjätunnuksesta ja siirtyä muokkaamaan takaisin IP:ltä ihan vaan että saisin mokomat näköharhat pois. Pidin enemmän aikaisemmasta ilmeestä. --Risukarhi 18. helmikuuta 2012 kello 22.35 (EET)[vastaa]
Tuolta yläreunan Asetukset-valinnoista löytyi sellainen joilla ne sai vähän pienemmiksi. Olisi tietysti kiva jos olisi kolmas jolla ne saisi kokonaan näkymättömiin. --Tappinen 18. helmikuuta 2012 kello 22.39 (EET)[vastaa]
Riippuu ihan siitä mitä halutaan tehdä. Nuo mitkä ilmestyivät näkyviin ovat olleet siellä joulukuusta saakka jolloin piilotin ne. Se muutos minkä tein tänään oli, että muutin niitä seulojien osalta takaisin näkyväksi. --Zache 18. helmikuuta 2012 kello 22.55 (EET)[vastaa]
No juu, sehän muuttaa tilannetta, jos näkyvät vain seulojille eivätkä kaikille lukijoille. Yhteisön sisäisenä työkalunahan tuo on ihan käytännöllinen, mutta ulkoisena viestintänä huono, ja jos se ei näy kuin seulojille, niin sehän ei silloin rapauta Wikipedian uskottavuutta lainkaan, niin kuin tuossa jo ehdin asiaan perehtymättömänä pelätä. (On se varmaan karmeaa, kun vanhatkin käyttäjät ovat koko ajan aivan pihalla siitä, mitä toinen tekee.)--Urjanhai 18. helmikuuta 2012 kello 23.28 (EET)[vastaa]
Yleisesti ottaen, niin yksi ratkaisu jota olen pyöritellyt on että kaikki artikkelit vedettäisiin botilla kertaalleen silmäillyiksi. Se ei vain ole saanut hirveän suurta suosiota, mutta ratkaisisi sen että meillä vuoden edestä silmäillyiksi täpättäviä artikkeleita ja sillä pääsee eroon noista "arvioimaton" teksteistä ja laatikoista. Toinen mikä on, että vaikka tuota käyttöliittymää pistäisi takaisin piiloon niin tarkkailulistan osalta se olisi hyvä olla esillä koska sitä kautta ip-käyttäjien seulottuihin artikkeleihin tekemät muutokset hajautuvat todennäköisemmin sellaisille käyttäjille jotka tietävät valmiiksi aiheesta jotain. --Zache 18. helmikuuta 2012 kello 23.16 (EET)[vastaa]
Senhän voisi ainakin tehdä lupaaville, hyville ja suositelluille (ja mikä tämä neljäs vielä keskustelun alla oleva sinen pallo nyt olikaan).--Urjanhai 18. helmikuuta 2012 kello 23.28 (EET)[vastaa]
Helpompi ratkaisu tässä tapauksessa on poistaa koko silmäilty/silmäilemätön-jako. Jos kaikki artikkelit merkitään automaattisesti botilla silmäillyksi, niin "silmäilty" ei enää tarkoita mitään eikä sillä ole mitään merkitystä. --ML 18. helmikuuta 2012 kello 23.58 (EET)[vastaa]
En varsinaisesti tiedä miten tuo toteutettaisiin tai onko se edes teknisessä mielessä mahdollista. --Zache 19. helmikuuta 2012 kello 00.02 (EET)[vastaa]
Mä kans toivon, että silmäilty-tasoa ei ajettaisi botilla artikkeleihin. Nyt oon tehny noita arviointeja reilun sata kappaletta, ni se kaikki työ menis hukkaan jos botilla ajetaan merkintöjä suuriin määriin artikkeleita. (pl. tietysti LA-HA-SA-artikkelit) Gopase+f 22. helmikuuta 2012 kello 19.38 (EET)[vastaa]
Leima-artikkelien kanssa kannattaa kuitenkin muistaa, että taatusti silmäiltynä on vain leiman saanut versio. Sittemmin niihin on voinut tulla vandalismia, mikä olisi erityisen tärkeää seuloa. En kannata ainakaan SA:eiden ajamista botilla - niitä on niin vähän, että voidaan hyvin seuloa käsin. Ja pitkienkin leima-artikkelien seulominen on nopeaa vertailemalla leiman saanutta versiota nykyversioon. --ML 22. helmikuuta 2012 kello 19.53 (EET)[vastaa]
Oot ihan oikeessa. Ei noita status-artikkeleitakaan voi oikein ajaa botilla. Esim. tänään alotin silmäilemään/arvioimaan HA-artikkeli Beethovenia. Lopetin, kun huomasin, että HA-merkitystä versiosta on menty aikalailla "eteenpäin". Gopase+f 22. helmikuuta 2012 kello 19.55 (EET)
Ettekö te lue mitä Zache kirjoittaa vai ettekö ymmärrä? Hänhän on todennut jo moneen kertaan, että samalla kun silmäilty -tasolle vietäisiin kaikki artikkelit, nyt silmäiltynä olevat vietäisiin tasolle kaksi. Iivarius 22. helmikuuta 2012 kello 19.56 (EET)[vastaa]
Korjasin tuota Tappisen mainostamaa "Käytä pieniä kuvakkeita ja vähän tekstiä sivujen arvioinnin tilan näyttämiseen" -tilaa sen verran että nyt sen näyttämä pikkuboksi on vähemmän tiellä. Tähän liittyvä kysymys on, että onko merkityissä versioissa sellaisia käyttöliittymäelementtejä joille pitäisi ehdottomasti tehdä jotain? --Zache 19. helmikuuta 2012 kello 13.51 (EET)[vastaa]
Lihavoinnit tuoreet muutokset sivulla on häiritsevin. Gopase+f 19. helmikuuta 2012 kello 14.00 (EET)[vastaa]
Pienensin noita tekstejä vähemmän häiritseviksi. Pienennetyt tekstit saa käyttöön "Karsi Merkittyjen versioiden käyttöliittymää." -pienoisohjelmalla ja jos on ok, niin pistän tuon kaikille. Toinen kysymys on, että pienennänkö myös tarkistuslistalla olevia tekstejä? Tässä pienentämisessä on se juttu, että normaalisti kaikkien artikkeleiden on tarkoitus olla kertaalleen silmäiltyjä ja arvioimattomien artikkeleiden poikkeustapauksia joihin kuuluu reagoida. Fiwikissä vain 95% artikkeleista on silmäilemättömiä jolloin tuo toimintalogiikka pissii. --Zache 19. helmikuuta 2012 kello 16.09 (EET)[vastaa]
Tekstiä saisi vähän pienemmäksi jos siinä lukisi pelkästään "arvioimaton". Mitä tulee tuohon toimintalogiikkaan, se nyt vain vastaa todellisuutta tällä hetkellä. 95% artikkeleista on arvioimattomia, eikä niiden saattamiseen arvioiduiksi ole oikotietä. Botilla kaikkien merkkaaminen arvioiduiksi johtaisi siihen, että "odottavilla muutoksilla" olisi merkitystä vain tuoreiden muutosten vartioimisen kannalta. Versionhallinnan kannalta odottavien muutosten hyväksyminen olisi yhdentekevää, koska versioita ei todellisuudessa olisi silmäilty. --Jisis 19. helmikuuta 2012 kello 16.42 (EET)[vastaa]
No meillä on varmaan tässä se ero, että en usko meidän ihmissilmäilijöidenkään tekevän kovinkaan syvällistä työtä sen jälkeen kun noita on tsekkaillut ensin joitain satoja artikkeleita. Väistämättä se on tuossa vaiheessa sitä että katsoo "kas, artikkelissa on kirjaimia jotka muodostavat sanoja; klikkaampa OK". Tietty tuollainenkin 5 sekunnin ajankäyttö on parempaa kuin ei mitään ja osa käyttäjistä käyttää paljon enemmän jonkun yksittäisen artikkelin läpikäymiseen ja artikkeleista löydetään virheitä. Tuo vähäkin on tietysti hyvä asia, mutta suurimmaksi osaksi se tsekkaus tulee olemaan niin puuduttavaa/automaattista ihmistyönäkin tehtynä ettei se sen suuremmin eroa botista. --Zache 19. helmikuuta 2012 kello 16.59 (EET)[vastaa]
Tuon takia ei kannatakaan tehdä mitään ihmeellisiä pakkotavoitteita "kaikki arvioitava päivämäärään se ja se"-mennessä. Asian kanssa on turha stressata: jos artikkelia ei ole arvioitu, niin sitä ei ole arvioitu. Wikipedia on joka tapauksessa pitkän jänteen projekti. Se että kaikki artikkelit merkitään botilla, tarkoittaa yksinkertaisesti sitä, että alin arviointiaste on siitä lähtien "silmäilty" sen sijaan että se olisi "arvioimaton". Mitään oikeaa muutosta ei saavuteta, vaan kyseessä on vähän sama asia kuin ylimääräisen rahan painaminen, joka johtaa kansan rikastumisen sijaan inflaatioon. --ML 19. helmikuuta 2012 kello 17.06 (EET)[vastaa]
No on siinä se ero, että sillä saadaan merkityt versiot -työkaluna toimimaan jokseenkin järkevästi. --Zache 19. helmikuuta 2012 kello 17.13 (EET)[vastaa]
Ei se mielestäni järkevää ole, että merkittyjen versioiden toiminnallisuus latistetaan työkaluksi, josta on hyötyä tuoreiden muutosten seuraamisessa. Pidän kummallisena näkemystäsi, että käyttäjät eivät oikeasti lue artikkeleita merkatessaan ne silmäillyksi. Botilla voisi poistaa arviointeja, jos tiedetään että joku käyttäjä on tehnyt niin. --Jisis 19. helmikuuta 2012 kello 17.23 (EET)[vastaa]
Jos esim. tuoreet muutokset -listasta haluaa siistimmän mahdollisimman nopeasti, kannattanee alkaa silmäillä niitä artikkeleita, joita on muokattu eniten. Ja toki joku guru voisi pyöräyttää listan "useiten muokatut (viimeisen vuoden aikana?) arvioimattomat artikkelit" --ML 19. helmikuuta 2012 kello 16.50 (EET)[vastaa]
Siitä vaan silmäilemään. Minusta olisi kiva, että ne käyttäjät jotka ovat sitä mieltä että kaikki artikkelit pitäisi silmäillä käsin silmäilisivät niitä myös itse kokeeksi vähänkään suurempia määriä. --Zache 19. helmikuuta 2012 kello 17.07 (EET)[vastaa]
Muuten tuohon, että mistä saisi eniten muokatut artikkelit listauksen niin eniten kumotut artikkelit löytyvät täältä. Olkoonkin, että tuossa ei ole kaikkia eniten muokattuja artikkeleita niin pääsääntöisesti nuo kuuluvat niiden joukkoon joten noista on ihan hyvä aloittaa. --Zache 20. helmikuuta 2012 kello 09.53 (EET)[vastaa]
Eniten muokatut -listan saa toimintosivulta. Artikkeleita joita on muokattu paljon tullaan usein jatkossakin muokkaamaan paljon, joten niihin kohdistetut silmäilyt ovat keskimäärin tehokkaita tuoreet muutokset -listan "siivoamisessa". Jos silmäilyjä vähän kohdistetaan "aktiivisiin" artikkeleihin, niin ei luultavasti tarvitse silmäillä kuin muutama kymmenen prosenttia artikkeleista, ja arvioimattomat ovat harvinaistuneet tuoreet muutokset -listassa selvästi.--ML 20. helmikuuta 2012 kello 14.27 (EET)[vastaa]
Laita kaikilta tuoreista muutoksista lihavoidut tekstit pois. Mietitään arvioimattomien artikkeleiden näkyvyyttä uudestaan kun arvioituja on esim. 80 % Gopase+f 19. helmikuuta 2012 kello 20.53 (EET)[vastaa]
 Vastustan, tieto on hyödyllinen. --ML 19. helmikuuta 2012 kello 21.04 (EET)[vastaa]
Mielestäni olisi selkeintä, jos arvioimattomuus-merkinnät noudattaisivat samaa tyyliä kaikissa paikoissa. Nyt Tuoreet muutokset -listassa, Tarkkailulistassa ja Käyttäjän muokkaukset -listassa on kaikissa oma tyylinsä. Itse tykkään ehkäpä eniten tuosta Käyttäjän muokkaukset -listan värjäyksestä, mutta joidenkin mielestä se saattaa ehkä olla liian silmille hyppivä? Jos halutaan käyttää tuota [arvioimaton]-tekstiä, niin fonttikoko takaisin normaaliksi (ja lihavoimattomaksi) ja tekstin väri ehkä takaisin tummemmaksi(?) lukemista helpottamaan niin merkintä sulautuu paremmin listaan. Tai sitten samanlainen yhden kirjaimen merkintä kuin pienellä muutoksella ja uudella sivulla?
Sivun ylälaidassa kelluvasta ilmoituksesta: Jos ilmoitus näytetään vain seulojille (ja ehkä muutenkin) loppuosa "joten se ei välttämättä vastaa laatuvaatimuksia" turhana pois. Ja jos kerran näitä seulomisoikeuksia jaetaan ilmoittamatta, niin tilalle vaikkapa teksti "(tämä ilmoitus näytetään vain seulojille)" tai vastaava, niin säästytään jatkossa vastaavilta epäselvyyksiltä. --Tmn 19. helmikuuta 2012 kello 23.41 (EET)[vastaa]
Molemmat ovat erinomaisia ideoita. Tuosta ensimmäisestä; pääasiallinen rajoitus sille, miten noita tekstejä sun muita vaihdella liittyy siihen miten merkityt versiot on sen toteuttanut. Tekstien sisältöjä ja tyyliisääntöjä on helppo muuttaa, tekstien sijaintia ja sellaisia asioita joille ei ole valmiita tyyliluokkia puolestaan on paljon hankalampaa. Esimerkiksi tuota rivien värjäystä ei voi tehdä tyylisäännöillä suoraan vaan siinä pitää käyttää javascriptiä. Pistin rivien värjäyksen nyt testattavaksi Karsi Merkittyjen versioiden käyttöliittymää. -pienoisohjelmaan. Tuo on kuitenkin niin paljon parempi ratkaisu kuin arvioimaton-teksti, niin pistän sen käyttöön jos se vaan toimii nätisti eri selaimilla. Tuohon jälkimmäiseen, niin vaihdoin tekstiksi Sivulta puuttuu ensiarviointi. Tämä ilmoitus näytetään vain seulojille.. Jos/kun boksi pistetään joskus näkymään kaikille käyttäjille, niin sen sisältöä voi vaihtaa taas kuvaavammaksi. Mitä tulee käyttäjille ilmoittamiseen, niin olen suurin piirtein puolelle lisäämistäni seulojista kertonut oikeuksista ja puolelle en, niin sanoisin että mainitseminen kannattaa olkoonkin että siinä on oma vaivansa. --Zache 20. helmikuuta 2012 kello 06.42 (EET)[vastaa]
Minä ainakin tykkään niistä teksteistä, ne ovat selkeitä ja kertovia. Värejä on lukuisia ja niitä ei yleensä ole selitetty missään ja lisäksi heikon värinäön omaavat voivat kokea ne hankaliksi, jos värit ovat ainoa tapa kertoa eri versioiden tilasta listoissa. Esimerkiksi tälläkin sivulla [15] on kolme väriä (vihreä, keltainen, väritön), jotka eivät oikeastaan kerro mitään sille, joka eksyy sivulle. Tuoreet muutokset -listassa jouduin minäkin aikanaan erikseen kysymään, mitä vihreä, sininen ja punainen tarkoittavat väritysohjelmassa. Jos asiasta ei ole Zachelle liikaa vaivaa, näkisin mielelläni asian niin, että seulojille vakiovarusteena näkyisivät mahdollisimman paljon järjestelmän perusasetukset, ja sitten niille, jotka haluavat piilotusta ja vähemmän häiritseviä elementtejä, annetaan pienoisohjelmalla tähän mahdollisuus. --Pxos 20. helmikuuta 2012 kello 06.59 (EET)[vastaa]
Esimerkiksi saksa-wikissä on värit erikseen selitetty jopa kirjautumattomille käyttäjille. --Pxos 20. helmikuuta 2012 kello 07.27 (EET)[vastaa]
Uusien artikkeleiden keltainen on järjestelmän oma väri sille, että kukaan ei ole katsonut vielä artikkelia. Eli se on ajatukseltaan vastaava kuin mitä merkittyjen versioiden arvioimaton väri on ja senkin voisi yhdenmukaistaa. Vihreä sitten taas on hideUsersButton-pienoisohjelman oma värjäys. Mut joo, kyllä tuo onnistuu, että yritettäisiin pidetään vakioasetukset mahdollisimman pitkälle samana kuin mitä merkittyjen versioiden vakioasetukset ovat ja ne ketkä haluavat muuta voivat ottaa käyttöön muutokset pienoisohjelmana.--Zache 20. helmikuuta 2012 kello 09.25 (EET)[vastaa]
Nyt kun ylhäällä lukee "ensiarviointi puuttuu", alhaalla boksissa ei enää olekaan selvennystekstiä siitä, että kyseessä on ensimmäinen arviointi. Eipä siitä haittaa olisi, että tekstit (ja linkki ohjeeseen) olisivat molemmissa paikoissa. --Pxos 20. helmikuuta 2012 kello 14.40 (EET)[vastaa]
Korjattu. --Zache 20. helmikuuta 2012 kello 15.05 (EET)[vastaa]

(Laitetaan nyt tämäkin tähän, kun nyt ehdin kirjoittaa:) - Ja onhan siinä tietysti sekin, että varmaan sitä arviointia saavat tehdä vain seulojat (tai mikä lie käyttäjäryhmä tätä nyt tässä tekeekään, en ole niin seurannut). Mutta se nyt vain oikeastaan vain vähän loiventaa tuota edellä sanottua. Eli siis, että mihinkään, mitä Wikipediassa on, ei ole mitään syytä koskaan luottaa, samalla kun wikipediassa olevat lähdelinkit ja lähdeviitteet ilman muuta ovat hyödyllisiä - sillä nehän voi aina tarkistaa, jolloin wikipediaa muokattaessa jatkuvasti väistämättä tapahtuva lähteen väärin tulkitseminen tai sen puutteellinen ymmärtyäminen jne. jne. eivät haittaa mitään, koska vastuu on lukijalla. Ja se luotettavuus siis tulee niistä KOVISTA lähteistä, joihin wikipedia antaa suoria linkkejä, eikä jostain anonyymeistä nimimerkeistä. Mutta kun tuo nyt de-wikissäkin toimii, niin kaipa tätä on pohdittu. EDIT: Mutta se kai taas olikin joku vähän eri systeemi kai sitten? --Urjanhai 18. helmikuuta 2012 kello 22.37 (EET)[vastaa]

Dewikin ja fiwikin ero on se, että dewikissä muokkaukset tulevat rekisteröimättömille lukijoille näkyville vasta kun ne on kuitattu "seulotuiksi". Fiwikissä muokkaukset ovat vakauttamattomia sivuja lukuunottamatta heti näkyvillä. --Zache 18. helmikuuta 2012 kello 23.04 (EET)[vastaa]


Urjanhain kommentteihin: periatteessa asia on kuten kuvailit. Kuvauksesta puuttuu kuitenkin yksi osatekijä kokonaan, ja ehkä se tärkein - wikimuokkaajien työ ja kontrolli yhteisönä. Se ei turvaa yksittäisen tiedon oikeellisuutta, mutta se nostaa yksittäisenkin tiedon oikeellisuuden todennäköisyyttä. Lisäksi se vaikuttaa tiedon saatavuuden paranemiseen l. tieto on helpommin löydettävissä ja omaksuttavissa. Yksittäiset käyttäjät myös arvioivat tekstiä jatkuvasti, merkattaessa artikkelien kelvollisuutta vaikka yhden käyttäjän toimesta ei uutta ole arviointitapa, vaan kriteerit.
Vertaisarvioinnin kautta meillä käydään parhaimmiksi arvotettujen artikkelien lähteet suhteellisen tiukalla kammalla. Se että heikommiksi arvioitujen artikkelien lähteet ovat heikommin tarkastettuja ei ole ongelma kunhan asia on tiedossa. Myös artikkeleissa esitettävän tiedon saaminen vaikeuksitta sinne lukijan korvien väliin vaatii omat kuvionsa. Sekin että yleistasoltaan heikommista artikkeleista merkitään ne joissa muotoseikat ovat kunnossa on lukijalle merkityksellinen asia. Tärkeintä on selkeys, se että lukija ymmärtää asteikon eri portaat ja ainakin karkeasti sen miten kriteerit niissä jaotellaan. Terv. --Riisipuuro 19. helmikuuta 2012 kello 07.20 (EET)--[vastaa]
Tosin ei täällä lähteitä tarkisteta. Se mitä arvioinneissa katsotaan on artikkelin sisältö ja lähdemerkinnät. Siinä miten lähdemerkinnät ja sisältö liittyvät toisiinsa luotetaankin jo kirjoittajaan ja oletetaan hänen kirjoittaneen lähteenmukaisesti ja ilmoittaneen lähteet oikein. --Zache 19. helmikuuta 2012 kello 08.53 (EET)[vastaa]
Lähdeviitteiden oikeellisuutta ei toki tarkisteta järjestelmällisesti. Sen sijaan vertaisarvioinneissa lähteet tulee arvioitua noin yleisen lähdekritiikin valossa. Ja aina väliin, harvemmin kyllä mutta tarpeen vaatiessa tehdään lähdetekstinkin tarkistuksia. Terv. --Riisipuuro 19. helmikuuta 2012 kello 18.00 (EET)--[vastaa]

Olen vähän hämmästyneenä seurannut tätä keskustelua. Ei nuo erilaiset värit ja lihavoinnit mielestäni niin kamalia ole, ja niiden vähenemiseen voi jokainen vaikuttaa osallistumalla arviointiin. Mitä useampi artikkeli saadaan arvioiduksi sitä paremmin versionhallinta pelittää. En nyt ihan sitä mieltä ole kuin Zache, että melkein sama vaikka botilla vetäisi, mutta suurin osa artikkeleista on niin lyhyitä että äkkiä ne lukaisee läpi ja katsoo, ettei siellä ole mitään älyttömyyksiä. Sitä voi tehdä hyvin muun wikitohinan ohessa. Olen itse arvioinut jonkin verran statusartikkeleita sillä tavalla, että vertaan nykyistä versiota siihen, jolle status on aikanaan myönnetty. Sillä tavalla ei varsinkaan lupaavissa kauaa nokka tohise.--Tanár 20. helmikuuta 2012 kello 22.36 (EET)[vastaa]

No siis aika pitkälti kyse on siitä kuinka kauan kaikkien artikkeleiden läpikäynnissä menee. Tuo silmäily vaihe on meinaan nimenomaan sotkusuodatusta ja merkittyjen versioiden systeemi on rakennettu sen varaan, että käytännössä kaikki olisi artikkelit olisivat kertaalleen silmäiltyjä. Sillä sinänsä ei ole väliä miten nuo silmäillään. Jos se saadaan tehtyä käsin jossain järkevässä ajassa, esimerkiksi vuodessa, niin siitä vaan. Toistaiseksi on täysin avoinna kuinka nopeasti noita käytännössä silmäillään nyt kun käyttöliittymä on yleisesti näkyvillä. Se kuitenkin, että olisi puolet artikkeleista arvioimatta vielä parinkin vuoden päästä on huonoin mahdollinen vaihtoehto. Silloin joudutaan seuraamaan tuoreita muutoksia usealla eri järjestelmällä eikä merkityt versiot edes toimi kunnolla. Osassa keskustelusta, pääsosin minun, Jisiksen ja ML:n, välillä on myös kyse väärinymmärryksestä sen suhteen miten merkittyjen versioiden on ajateltu toimivan. Kirjoitin lyhen tekstin siitä miten itse ajattelen lisäosan tekijöiden suunnitelleen sitä käytettävän. Tuo ei tarkoita, että meidän pitäisi käyttää sitä tuollatavoin, mutta toivon kirjoituksen avaavan edes vähän sitä ajatusmaailmaa mikä siinä on takana. --Zache 21. helmikuuta 2012 kello 09.18 (EET)[vastaa]
Tässä vaiheessa botitus käytännössä eliminoi jo tehdyn, kohtalaisen mittavan silmäilytyön. Botin "silmäilemiä" artikkeleita ei ole helppo erottaa oikeasti silmäillyistä, jolloin olisi melkein sama, onko mitään silmäilyjä koskaan tehtykään. --ML 21. helmikuuta 2012 kello 09.56 (EET)[vastaa]
Oli siis ajatuksena se, että käsin silmäillyt pistetään eri tasolle kuin mitä botilla merkityt. Se iso juttu minkä tuo aiheuttaisi on kuitenkin se, että todennäköisesti artikkeleita ei käytäisi tuolloin laajamittaisesti läpi vaan oltaisiin yksittäisten artikkeleiden kohdalla pääsääntöisesti tyytyväisiä siihen bottimerkintäänkin JA siihen, että seurataan tuoreita muutoksia. Tarkempaa arviointia tapahtuisi ainoastaan sellaisten artikkeleiden kohdalla jotka ovat jonkun mielenkiinnon kohteita. --Zache 21. helmikuuta 2012 kello 10.03 (EET)[vastaa]
Tällä hetkellä merkityt artikkelit eivät pysy eri tasoilla, vaan palautuvat aina samalle silmäillylle tasolle kun seuloja tekee niihin muutoksen. Jos asiaa ajattelee ihan motivaationkin kannalta, on parempi että ensisilmäily tehdään käsin. Ainakin itse tarkistan mieluummin odottavat muutokset artikkelista, jonka Tanár on lukenut läpi kuin artikkelista jonka Zachebot on merkinnyt silmäillyksi. Edellisestä tiedän, että artikkeli on nyt päällisin puolin kunnossa, jälkimmäisessä voi olla homokakkavandalismia. --Jisis 21. helmikuuta 2012 kello 10.50 (EET)[vastaa]
Eikö idea ollut, että kaikkien artikkeleiden muokkaukset katsotaan vandalismin varalta? Mutta palataan olennaiseen. Jos jengi pitää parempana, että noita tarkistetaan käsin niin siitä vaan. Se sujuu toistaiseksi ihan hyvin ja oletettavasti alkuvaiheen tarkistusvauhti on jotain 5-10% kuukaudessa (kaikista artikkeleista) josta se sitten pikkuhiljaa laskee ilmiselvien tarkistettavien vähentyessä. Tuo on puhtaasti oma arvaukseni. Pointti tässä on joka tapauksessa se, että päämäärä ei ole se että ainoastaan osa artikkeleista, esimerkiksi puolet, tulisi silmäillyiksi ja loput voitaisiin jättää hyvillä mielin ulkopuolelle vaan ihan oikeasti on homman toimivuuden kannalta olennaista se että saadaan seulontajonoon kaikki. --Zache 21. helmikuuta 2012 kello 11.10 (EET)[vastaa]
Luitko muuten tämän? Liittyen siihen, että arviointitason tippuminen on jossain määrin tarkoituksellsta (olkoonkin että meillä ei ole arvojen tarkoitus tippua.) --Zache 21. helmikuuta 2012 kello 11.16 (EET)[vastaa]
Tämä nyt oli niitä harhalaukauksia, joita vapaaehtoisprojektissa tulee, kun yön pimeinä hetkinä unohdutaan tänne liian myöhäisenä ajankohtana.--Urjanhai 21. helmikuuta 2012 kello 13.31 (EET)[vastaa]

Silloin tällöin törmää lupaava- tai tarkistettu-ehdokkaisiin, joita ei ole silmäilty. Ehdottaja saisi kyllä hoitaa silmäilyn samalla kun lisää ehdotusmallineen, koska oletettavasti tällöin artikkelissa ei ole sotkuja. -Ochs 20. helmikuuta 2012 kello 23.49 (EET)[vastaa]

Avakkaa se laadukas-arviointitaso kaikille, ni arviointi ottais uuden askeleen. Miks pitäis merkitä artikkeleita silmäillyks, kun vois saman tien merkitä laadukkaaksi. (kun kerran täyttävät vaatimukset) Turha välivaihe pois. Ainakin mua rupee tarkistaminen kiinnostaan vasta tossa vaiheessa. Gopase+f 21. helmikuuta 2012 kello 11.35 (EET)[vastaa]

Noh, haluaisin vähän kommentteja ja keskustelua siitä mitä halutaan sillä arvioida ennen kuin pistän sen vakiona päälle. Kiinnostuneille niin saa näkyville täppäämällä pienoisohjelmista Näytä monitasoinen merkityt versiot -käyttöliittymä.-kohdan käyttöön. --Zache 21. helmikuuta 2012 kello 11.47 (EET)[vastaa]
Mä en käytä pienoisohjelmia, tarkkailulistoja ym scheittia. Vinkakkaa kun laadukkaaksi arviointi on kaikilla käytössä. En viiti tehdä samoja arviointeja moneen kertaan. Gopase+f 21. helmikuuta 2012 kello 12.04 (EET)[vastaa]
Äh, olkoot. Pistin sitten näkyville jos kerran se on ainoa tapa saada jotain kommentteja täällä. --Zache 21. helmikuuta 2012 kello 13.36 (EET)[vastaa]
Ne, jotka haluavat arvioida versiota laatutasolle "Laadukas", voisivat samalla päivittää arviointiohjetta sen suhteen, mitä arvioidaan laadukkaaksi. Ja tietysti se kaipaa myös täydennystä silmäilty/kunnossa-tasojen erosta, jos sellaista nyt onkaan. Mulla ei tällä hetkellä ole asiasta paljoa hajua, mutta ehkä suuntaviivat muodostuvat kokeilun kuluessa. --Pxos 21. helmikuuta 2012 kello 16.46 (EET)[vastaa]

Nähdäänkö muuten eettistä ongelmaa siinä, että arvioin aloittamiani artikkeleita, joilla ei ole muita muokkaajia? Vandalismittomuuden voin taata, mutta muu on "korkeemmas käres" (jos vaikka J. K. Nakkilan tapaan tapahtuisi "valaistuminen", että tämä luomani lupaava artikkelihan onkin roskaa).--Urjanhai 21. helmikuuta 2012 kello 13.58 (EET)[vastaa]

Ei kai siinä ole mitään ongelmaa. Itse aloitetuista se on hyvä alkaa, kun ne tuntee parhaiten.--IA 21. helmikuuta 2012 kello 14.03 (EET)[vastaa]

Nykyiset arviointitasot muokkaa

Nyt on käytössä arviointitasot "silmäilty", "kunnossa" ja "hyvin lähteistetty", joista kaksi ensimmäistä tuottaa katsotun version ja "hyvin lähteistetty" laadukkaan version ohjeessa olevan taulukon mukaisesti. Onko syytä määritellä tarkemmin noita tasoja vai luotetaanko seulojien arvostelukykyyn ja siihen, että nyt käytössä olevat sanat antavat riittävästi osviittaa tasojen käytöstä. Nykyiset termit lienevät vihdoin viimein melko kuvaavia, jolloin silmäilystä edetään kunnossapidon kautta hyvään lähteistykseen. Toisin sanoen kumulatiivisesti 1 = silmäilty vandalismin varalta, 2 = silmäilty ja todettu kunnolliseksi, 3 = todettu kunnolliseksi ja hyvin lähteistetyksi ja seulojan mielestä laadukkaaksi. --Pxos 21. helmikuuta 2012 kello 19.28 (EET)[vastaa]

Hm, arvioin juuri pari omaa surkean lyhyttä tynkäaloitustani hyvin lähteistetyiksi, koska ne ovat täydellisesti luotettavista lähteistä viitteistettyjä, mutta en silti sanoisi niitä laadukkaiksi. Menikö "väärin"? -Ochs 21. helmikuuta 2012 kello 19.37 (EET)[vastaa]
En mää tierä. Kai laadukkuus on seulojan silmässä. --Pxos 21. helmikuuta 2012 kello 19.43 (EET)[vastaa]
Artikkelia on hyvin vaikea arvioida näin "yksiulotteisesti". Artikkelihan voi olla aiheeseen nähden aivan totaalisen lyhyt ja liian suppea, vaikka se vähä mitä on kirjoitettu, olisikin aivan priimassa kunnossa. Laadukkuus mielestäni edellyttäisi artikkelilta jotakin minimilaajuutta (aiheesta paljon riippuvaa pituutta). "Poikittaisulottuvuuksia" artikkelien arvostelusta löytyy helposti muitakin. --Aulis Eskola 21. helmikuuta 2012 kello 19.48 (EET)[vastaa]
Yhteiset arviointikriteerit ovat kyllä aivan välttämättömät.
Ovatko nämä käytössä ihan virallisesti, vai onko tämä jonkinlainen koe-aika? Mitä tulee arviointiin niin lukijan kannalta kyllä aika outoa ja epäkäytännöllistä jos meillä on kaksi erillistä asteikkoa, tämä 1-2-3 ja LA-HA-SS. Terv. --Riisipuuro 21. helmikuuta 2012 kello 20.02 (EET)--[vastaa]
Kyseessä on "virallinen koeaika". Tämä tarkoittaa sitä, että koekäytön aikana asiat muuttuvat enemmän tai vähemmän koko ajan sitä mukaa kun idealamppuja syttyy tai sammuu, mutta "virallinen" siinä mielessä, että kaikki tähän mennessä annetut arvioinnit jäävät kyllä pysyviksi artikkelien historiaan, jollei sitten joku botti pyyhkäise niiden ylitse. --Pxos 21. helmikuuta 2012 kello 20.13 (EET)[vastaa]
Ne ovat käytössä ainakin toistaiseksi sekä yleistä keskustelua varten. Lue ensin pohjaksi tämä. Minusta näihin merkittyjen versioiden tasoihin ei kannata suhtautua samanlaisina arviointitasoina kuin mitä LA-HA-SA tasot ovat vaan työkaluna jolla saadaan seurattua artikkelin tilaa ja tehtyä massamuotoista arviointia. Itse muuttaisin tuota systeemiä vielä siten, että arvioboksissa olevat arviointivalinnat tuottaisivat suoraan ne tekstit joita niissä lukee. Eli silmäilty tuottaisi silmäillyn artikkelin, kunnossa oleva kunnossa olevan ja hyvin lähteistetty hyvin lähteistetty tekstin (nykyisen laadukas tekstin sijaan). Lisäksi jos ollaan tekemässä arviointia pelkästään käsin niin voitaisiin pitää käytössä ainakin kokeeksi tuo nykyinen systeemi jossa automaattiset arvioinnit tiputtavat artikkelin tason aina pienimmälle (1=silmäilty) ja jos artikkelin haluaa korkeammalle tasolle niin se vaatii aina käsin tehtävän arvioinnin. Tällä saadaan aikaiseksi tuo hitaampi kierto josta tuossa esseessä kirjoitin. --Zache 21. helmikuuta 2012 kello 20.20 (EET)[vastaa]
Mun mielestäni on vain hyvä, että silmäily ja kuntoilu tuottavat katsottu-tason, joka on ylivoimaisesti eniten käytössä. Se on taso, joka näkyy yleisesti ulospäin, ja kertoo että version on joku katsonut, ja jos haluaa tarkemmin katsoa arvioijan omaa mielipidettä, voi tutkia sitten onko se vain silmäilty vai merkitty kunnossa olevaksi. Kun kaksi laatutasoa on jo nyt hankala (itse en "hyvin lähteistettyä" käytä oikeastaan ollenkaan), niin kolme erillistä tasoa ei ehkä olisi tarkoituksenmukaista. --Pxos 21. helmikuuta 2012 kello 20.35 (EET)[vastaa]
Tuo Zachen essee on oikein hyvä, hän kun on tässä myrskyn silmässä.
Erilaisia wikityökaluja voidaan toteuttaa vaikka minkälainen kirjo, kunhan muokkaajilla on mahdollisuus valita työkalut osaamistasonsa mukaan. Muutoksesssa kriittinen asia olisi mielestäni lukijalle esitettävä artikkelin yleisarviointi, jota ainakin yllä Pxos esittämissä kriteereissä oli kolmostaso. Lukijalle näytettävä astikko tulee olla selkeästi porrastettu ja terminologialtaan yksiselitteinen — nykyinen LA-HA-SS ei ole kumpaakaan. Jos halutaan uusi artikkelin yleistä laatua kuvaava luokka sen tulisi toimia nykyisten yleisarviointine kanssa. Uudistuksen yhteydessä koko yleisarviontiasteikko olisi syytä miettiä luokitusportaiden ja termien osalta paremmin lukijaa palvelevaksi.
Kun merkitsemissysteemiä käytetään vain vandalismintorjuntaan se vertautuu meidän muihin yhtä ominaisuutta arvottaviin luokituksiin. Niitähän ei samalle asteikolle saa, kun luokitusperusteet ovat jokaisessa erit. Terv. --Riisipuuro 22. helmikuuta 2012 kello 00.51 (EET)--[vastaa]
Juu. Tällä hetkellä käytössä olevilla asetuksilla tuo nykyarvioinnissa seurataan kahta asiaa. Ensimmäinen on se onko kukaan katsonut artikkelia ja sitä mille tasolle katsoja on artikkelin arvioinut. Lisäksi niin kauan kun automaattiset arvioinnit arvioivat artikkelit tasolle 1, niin suuri(n) osa artikkeleista palautuu sille tasolle odottamaan, että joku arvioi tehdyt muutokset käsin. (Ts. esseen hidas arviointikierto) Koska täällä on rajallisesti kirjoittajia niin kaikkia artikkeleita ei arvioida hitaassa arviointikierrossa ja ainoastaan ne artikkelit jotka muuttuvat harvoin, ovat arvioituja TA/HA/SA/LA-tyyppisesti tai ovat muuten jonkun kiinnostuksen kohteita jne pysyvät korkeammilla arviointitasoilla. Loput ovat suurimman osan ajasta pelkästään silmäiltyjä. Tämä eroaa oleellisesti siitä miten esimerkiksi vaikka SA/HA/LA-arvioinnit tai ongelmaluokitukset toimivat. --Zache 22. helmikuuta 2012 kello 10.47 (EET)[vastaa]
Ilmeisesti täällä on nyt noin kymmenportainen asteikko: roskaa, hauki on kala, minitynkä, tynkä ja arvioimaton, silmäilty, kunnossa, hyvin lähteistetty, lupaava, hyvä ja suositeltu.--IA 21. helmikuuta 2012 kello 20.23 (EET)[vastaa]

Missä ohjeessa kerrotaan tarkemmin mitä silmäilty ja laadukas ovat? Eli kriteereitä etsin. Vai puuttuuko sellainen ohje? Gopase+f 22. helmikuuta 2012 kello 20.36 (EET)[vastaa]

Sellainen oli ja meni. Kukaan ei tiedä, enkä minä kykene olemaan asiassa mikään auktoriteetti. --Pxos 22. helmikuuta 2012 kello 20.57 (EET)[vastaa]
Laitoin sinne jotain laadukas-tasolle. Jostainhan sitä pitää alottaa. :) Gopase+f 22. helmikuuta 2012 kello 21.03 (EET)[vastaa]

Eräät tavat fiksata ja yksinkertaistaa muokkaa

Viitemallineiden siistiminen muokkaa

Tämä liittyy osittain toiseen keskusteluun toisaalla kahvihuoneessa, mutta otan asian nyt esille erikseenkin. Eli monilla käyttäjillä näkyy olevan tapana "fiksata" ja "siistiä" viitemallineita poistamalla niistä tyhjiä kenttiä, samoin kuin artikkeleita muokatessa tulee vastaan viitemallineita, joista kenttiä puuttuu. (Ja nyt on myös luotu pelkistettyjä versioita viitemallineista vähemmillä kentillä.) Näitä käytettäesssä tulisi kuitenkin nähdäkseni erottaa kaksi eri mahdollista tapausta: a) Tyhjiksi jäävissä kentissä olevia tietoja ei varmasti ole olemassa, jolloin kenttä on varmasti tarpeeton. b) Tyhjiksi jäävissä kentissä olevat tiedot ovat varmasti olemassa. Tällöin oikea tapa fiksata on lisätä tieto (esim. lehtiartikkelin verkkoversio), eikä poistaa kenttää, tai jos ei jaksa tai ehdi etsiä tietoa, niin antaa kentän olla, jotta joku muu voi sen etsiä. c) Tyhjiksi jäävissä kentissä oleva tieto on mahdollisesti olemassa. Tällöinkään ei kannata ensimmäiseksi poistaa kenttää, vaan miettiä, onko kenttä mahdollisesti jätetty tähän juuri siltä varalta. Eräs tapaus tästä on esimerkiksi viite lehtiartikkeliin, joka on tehty paperilehdestä, ja verkkolinkkiä joko ei ole ehditty lisätä tai ei ole löytynyt (mikä ei sulje pois, että joku voisi sen vielä löytääkin). Samoin tyypillisesti nykyään esimerkiksi vanhempaa lähdekirjallisuutta on ruvettu julkaisemaan netissä skannattuna joko kokonaisuudessaan tai pienempiä pätkiä erityisaihepiirien sivustoilla, ja tällaisia tulee koko ajan lisää. Kun näin on, niin ei ole siis lainkaan "hassua" eikä tarpeetonta, että jonkun vuosikymmeniä tai jopa sata vuotta sitten ilmestyneen kirjan tai lehden viitemallineessa on paikka verkkoversiolle, ja hyvässä tarkoituksessa tehty rutiininomainen siistiminen ei tällöin hyödytä mitään, vaan päin vastoin mahdollisesti teettää lisätyötä myöhemmin, kun poistetut kentät pitää lisätä vaivalloisesti käsin viitteen täydentämiseksi. Jotain aihepiiriä paljon muokkaavat toki usein tietävät, mitä aihepiiristä on ehkä netissä, ja usein siksi lisäävät linkkejä jo viitteen luodessaan, mutta yhä yleisempää on nykyään myös se, että mitä odottamattomimpia vanhojakin aineistoja tulee yllättäen nettiin tai osoittautuu olleen siellä jo pitkään, tai että paperilehdestä jonkun lehtiartikkelin viitteistänyt ei tiedä tai tule tutkineeksi tai ei ehdi tutkia tai ei onnistu selvittämään, että lehti (joko uusi tai sata vuotta vanha) on netissäkin. - Ja siksi siis on noin yleisesti ottaen usein "pienemmän riesan tie" antaa esim. sen verkkoversiokentän olla siellä kuin ottaa ohjelmaksi jälkikäteen mekaanisesti ja systemaattisesti poistaa toisten automaattipainikkeella luomista viitteistä kaikki tyhjät kentät, tai ainakin jos poistelee kaikki kentät lainkaan miettimättä, voiko kentälle ehkä joskus tulla tai jo nyt olla täytettä.--Urjanhai 19. helmikuuta 2012 kello 18.49 (EET)[vastaa]

Aivan. Viitemallinteiden "siivoilu" on muutenkin täysin turhaa sijaistoimintaa. --Esamatti1 19. helmikuuta 2012 kello 18.54 (EET)[vastaa]

Uudelleenohjaukset muokkaa

Ja aivan vastaava ilmiö liittyy uudelleenohjauksiin. Eli joku otsikko on ohjauksena johonkin toiseen artikkeliin ja kyseisessä artikkelissa on sininen linkki samaan uudelleenohjaukseen, tai on sininen linkki, joka on uudelleenohjauksen kautta linkki kolmannelle sivulle. Tällöinhän monillakin käyttäjillä on tapana poistaa sivulle itselleen osoittava sininen linkki ja monilla (ehkä myös boteilla) on myös tapana suoristaa ohjauksia suoriksi poistamalla uudelleenohjaus välistä. Mutta kuten äskeisessäkin esimerkissä, tässäkin on kaksi mahdollista tapausta: a) Uudelleenohjaus on sellainen, että siitä ei varmasti koskaan tule omaa artikkelia. Ja: b) uudelleenohjaus on sellainen , että siitä mahdollisesti voi joskus tulla oma artikkeli. Tai tietysti myös: c) on epävarmaa tai epäselvää, voiko uudelleenohjauksesta joskus tulla oma artikkeli. Ja näin siis, jos sivulta poistetaan sininen linkki, joka on uudelleenohjaus samalle sivulle, mutta sellainen, että siitä voi joskus tulla oma artikkeli, niin samalla hävitetään valmis linkki, joka on valmiina odottamassa sitä, että ko. artikkeli joskus luodaan. Ja samoin, jos oikaistaan linkki kolmannelle sivulle suoraksi ohi uudelleenohjauksen sellaisessa tapauksessa, missä on mahdollista, että uudelleenohjauksesta joskus tulee oma artikkeli, menevät tätä tilannetta varten luodut valmiit ja selkeät linkkisyysteemit täysin pipariksi. Ja näin siis myös samalle tai kolmannelle sivulle osoittavia uudelleenohjauksia ei tulisi, jos olen tämän oikein ymmärtänyt, poistaa mekaanisesti, vaan ainoastaan kun on ensin mietitty sitä, voiko uudelleenohjauksesta joskus tulla oma artikkeli.--Urjanhai 19. helmikuuta 2012 kello 18.49 (EET)[vastaa]

Kommenttisi on niin polveileva, etten ihan pysy perässä, mutta arvelen sinun tarkoittavan kahta eri asiaa. Kaksinkertaiset ohjaukset eli ohjaukset toiselle ohjaussivulle pitää suoristaa eli ohjata suoraan lopulliselle kohdesivulle, koska jos linkki osoittaa kaksinkertaiseen ohjaukseen, linkkiä painettaessa ohjelmisto ei osaa ohjata loppuun asti, vaan lukija päätyy välissä olevalle ohjaussivulle.
Se taas, että linkki palauttaa takaisin samalle sivulle, on lukijalle erittäin turhauttavaa. Näissä tapauksissa on mielestäni viisainta poistaa wikitys ainakin toistaiseksi. Jos joku tekee ohjaussivusta artikkelin, hän osannee lisätä artikkeliin osoittavia wikityksiä eri artikkeleihin. Näihin molempiin ongelmiin liittyy se perussääntö, että jos muuttaa artikkelin ohjaussivuksi (tai siirtää sivun uudelle nimelle, jolloin vanhalle nimelle syntyy ohjaus), viittaavat sivut pitää tarkistaa ja kaksinkertaisten ohjausten ym. ongelmien tapauksessa linkit korjata osoittamaan oikeaan paikkaan. Unohtuu se toki välillä itseltäkin. -Ochs 19. helmikuuta 2012 kello 20.50 (EET)[vastaa]
Tuossa kaksinkertaisessa ohjauksessa kai siis mennään kahden peräkkäisen ohjaussivun kautta kolmannelle varsinaiselle sivulle, ja ne pitääkin korjata, mutta jos mennään yhden ohjaussivun kautta, niin se ei ilmeisesti ole tarkoittamasi kaksinkertainen ohjaus, vaan siinä voi olla nämä kaksi tapausta: 1) joko ohjaus on synonyymi, josta ei koskaan tule omaa artikkelia, jolloin se on hyödyllistä suoristaa, sikäli kuin on varma että artikkeli, johon ohjataan varmasti oikealla nimellä eikä ole odotettavissa että se esim. tultaisiin siirtämään ko. ohjauksen päälle. Tai 2) ohjaus on sellainen, että siitä voisi olla myös oma artikkeli, jolloin ehkä (sanotaan nyt siis kumminkin "ehkä") voi olla, ettei ohjausta välttämättä kannata suoristaa. Poikkeuksena ehkä kuitenkin tapaus, jossa ohjaus on artikkelissa väliotsikkona, jolloin voi tehdä ohjauksen myös väliotsikkoon, mistä se on, jos aiheesta tulee joskus oma artikkeli, helppo muuttaa osoittamaan luotavaan uuteen artikkeliin.
Tuon itseensä viittaavan sivun kohdalla taas tämä voi olla vähän myös näkökanta- tai painotuskysymys. Sillä jos linkki poistetaan artikkelista, niin sitä ei löydy "Tänne viittaavat sivut" toiminnolla, ja se taas ärsyttää ainakin minua enemmän. Kun taas jos linkki tuo samalle sivulle, niin se vain kertoo, ettei artikkelia ole vielä kirjoitettu, mikä taas omasta mielestäni on hyödyllinen tieto, eikä ärsytä minua yhtään. Eikä tämä myöskään niinkään koske vain ohjaukseksi muutettuja artikkeleja, jotka on yhdistetty toiseen, koska niilä usein yhdistäminen on tehty juuri sen takia, että omaa artikkelia ei pitäisi alun perinkään olla, ja silloin on enemmän poikkeus että yhteisön kanta muuttuu ja joskus taas palataankin omaan artikkeliin. Vaan pikemminkin yleensä on niin, että ensin luodaan jostakin merkittävästä asiasta pelkkä ohjaus, johon jo voi olla linkkejä ennestäänkin, ja niitä voi tulla myöhemmin lisää, mutta ohjauksen laajennus artikkelisi tapahtuu koska tapahtuu, vaikka linkkejä jo olisikin valmiina. Monesti hyvin tärkeitäkin aiheita voi olla pitkään tässä tilassa, ja tällöin juuri ohjaus on perustettu ja linkit luotu osoittamaan sitä, että aiheesta pitäisi olla artikkeli, jota vain kukaan ei toistaiseksi ole ehtinyt kirjoittaa. Ja silloin siis linkitys voi muuttua epätarkemmaksi, jos ohjaus poistetaan välistä. Mutta jos samalla syntyy esim. synonyymeistä noita kaksinkertaisia (eli oikeastaan siis kolmiportaisia) ohjauksia, niin silloin pitää juuri osata opistaa siitä välistä se synonyymi eikä sitä potentiaalista omaa artikkelia. (Vai sekoitinkohan taas nyt väsyneenä.)--Urjanhai 19. helmikuuta 2012 kello 21.15 (EET)[vastaa]
Kommenttisi alkuosasta olen samaa mieltä. Jälkipuolella näkökulmasi on kyllä enemmän Wikipedian aktiivimuokkaajan kuin keskivertolukijan, joka tuskin koskaan tarvitsee tai edes tietää tänne viittaavat sivut -toimintoa. Minusta lukijan näkökulman olisi oltava ensisijainen. Tosin ohjausten ja wikitysten käsittelyssä ei kuitenkaan koskaan päästä parhaimpaan tehokkuuteen, toimivuuteen tai selkeyteen, koska eri käyttäjillä on erilaisia näkemyksiä, mistä kannattaa tehdä oma artikkeli ja mistä ei. -Ochs 19. helmikuuta 2012 kello 21.25 (EET)[vastaa]
Lukijallekin siitä voi olla hyötyä, vaikka ei tekisi muokkausta lainkaan. Mutta koska tuo näkemys samaan sivuun osoittavien ohjausten hämäävyydestä näyttää saavan enemmän kannatusta, niin selvin keino tuollaisten tilanteiden välttämiseen lienee silloin laajentaa kyseinen ohjaus suoraan minityngäksi pois kuleksimasta ja hämäämästä kuin koettaa ylläpitää sitä ohjauksena. --Urjanhai 19. helmikuuta 2012 kello 21.34 (EET)[vastaa]
Miksei, kunhan minityngässä on aiheesta enemmän asiaa kuin siinä artikkelissa, josta tultiin. Muuten houkuttelu erillistä minitynkää lukemaan on vain lukijan kiusaamista. Kannattaa tosin varautua siihen, että joku laittaa minitynkään yhdistettävä-mallineen tai palauttaa suoraan ohjaukseksi, jos aiheen sopivuudesta itsenäiseksi artikkeliksi voi olla epäilystä. ;-) -Ochs 19. helmikuuta 2012 kello 22.37 (EET)[vastaa]
1) kohdan b) mukaisten uudelleenohjausten suoristukset pitäis kitkeä kokonaan pois. Enemmän haittaa kuin hyötyä. 2) Uudelleenohjaukset takas samaan artikkeliin mistä lähdettiin ovat siinä määrin hämmentäviä, että ne pitää poistaa tavalla tai toisella. Gopase+f 19. helmikuuta 2012 kello 21.00 (EET)[vastaa]
Jälkimmäisestä näyttää olevan kahta näkökantaa (myös ochs yllä oli samalla kannalla kuin sinä), joten pitää punnita tätä. (Ks. myös omaa kommenttiani yllä.)--Urjanhai 19. helmikuuta 2012 kello 21.18 (EET)[vastaa]
Keksinkin jo ratkaisun, ks. yllä.--Urjanhai 19. helmikuuta 2012 kello 21.34 (EET)[vastaa]

Kaupunki/Kuntamallineet muokkaa

Aloitan nyt keskustelun aiheesta, joka on mietityttänyt mua pitkään. Meillä on tällä hetkellä seuraavat kaupunki/kuntamallineet: Malline:Kaupunki, Malline:Kaupunki2, Malline:Kunta, Malline:Intian kaupunki, Malline:Japanin kaupunki, Malline:Saksan kaupunki, Malline:Ukrainan kaupunki, Malline:Yhdysvaltojen kaupunki, Malline:Alaskan kaupunki, Malline:Portugalin kaupunki, Malline:Slovakian kaupunki, Malline:Tanskan paikkakunta, Malline:Norjan kunta, Malline:Suomen kunta ja Malline:Lakkautettu Suomen kunta. Ei siinä mitään, että mallineita on monia, mutta se haittaa, että mallineet on "kaikki" eri näköisiä ja sisältävät eri tiedot. Saksan kaupungeista löytyi esimerkiksi neljän eri tyylistä mallinetta: Lyypekki (vanha malline kaupunki), Mönchengladbach (Saksan kaupunki), Überlingen (kunta, jossa on linkitykset Suomen seutukuntiin) ja München (uusi malline kaupunki2). Haluaisin, että kaikki mallineet yhtenäistettäisiin ulkonäöltä ja tiedon esitysmuodolta. En siis vaadi kaikkien mallinevaihtoehtojen hävittämistä, sillä toiset tykkää käyttää osin valmiiksi täytettyjä mallineita. Pitäisi vain saavuttaa yhtenäinen pohja, jonka pohjalta sitten tehtäisiin muut mallineet. Tarkennetuissa mallineissa voi lisäksi käyttää joitain erityistietoja, jos sille tuntuu olevan tarvetta (tosin Japanin kaupunki -mallineen kaupungintalon faksinumero on pitkälti turhaa tietoa). Hahmottelin Kaupunki2-mallineen pohjalta esimerkin, joskin järjestys voitaisiin muuttaa Suomen kunta -mallinettakin vastaavaksi; hallintotiedot mallineen pohjalle. Esimerkkini ei täysin ole toimiva, sillä en osannut lisätä vanhan mallineen kaikkea toiminnallisuutta (siinä on mahdollisuus lisätä lippu, vaakuna, logo ja sijaintikartta, ja malline lajittelee ne järkevästi). --PtG 11. helmikuuta 2012 kello 09.52 (EET)[vastaa]

Olen samaa mieltä, kaikkien laatikoiden pitäisi olla ulkoasultaan yhtenäisiä. Oikeastaan ylipäänsä kaikkien tietolaatikoiden tulisi olla, mutta ehkä se on toinen urakka. Parasta olisi kyllä minusta myös, että artikkelit saisi vaihdettua käyttämään samaa mallinetta, mutta ulkoasun yhtenäistäminen lienee tärkein tehtävä. Pystyisikö asian hoitamaan jotenkin botilla, kun pohja on kunnossa? Nythän monet varmasti kopioivat laatikon uutta artikkelia tehdessään joltakin sivulta, tietämättä mitä laatikkoa olisi paras käyttää. Ulkoasultaan pohja lienee ihan ok.
Toinen juttu on maakuntien ym. hallintoalueiden mallineet – mitä niissä pitäisi käyttää? Olen joskus käyttänyt Malline:Hallinnollinen aluetta, mutta siinä ei ole juuri toiminnallisuutta (lippu, vaakuna ym.). Ehkä tämän voisi hoitaa samalla urakalla kuntoon. --Epiq 11. helmikuuta 2012 kello 11.31 (EET)[vastaa]
Kannatettava urakka, jos jollakin on voimia viedä hommaa eteenpäin. Vähemmän käytetyistä mallineista vois hankkiutua mahdollisuuksien mukaan suoraan eroon (Tanskan paikkakunta, alle 50 kpl), (Slovakian kaupunki, 3 kpl) (Portugali 3kpl) (Alaska,alle 100 kpl) (Ukraina. alle 50 kpl) (Intia, alle 50 kpl) Jäljelle jääviin käyttöön mahdollisuuksien mukaan yhtenäinen ulkoasu ja tietokentät. Gopase+f 11. helmikuuta 2012 kello 11.39 (EET)[vastaa]
Ajattelin alkaa viedä tätä nyt eteenpäin. Helpointahan on tehdä yksi pohja ja sen jälkeen siirtää se muihin mallineisiin. Samalla joutunee muuttamaan joidenkin rivien nimiä. Ei siis lopulta ole iso urakka. Noista tosiaan ainakin noi Slovakian ja Portugalin kaupunki -mallineet voisi hävittää. Mutta mun puolesta muut saa olla, sillä toiset tykkäävät käyttää mallineita, joissa osa tiedoista on jo valmiiksi täytetty. Ja sittenkun tämä projekti on valmis, niin voin vielä katsoa noita hallinnollisia alueita, joihin pitäisi sama muutos saada aikaan. --PtG 11. helmikuuta 2012 kello 11.43 (EET)[vastaa]
Testasin Slovakian kaupunki -mallineelle ja siirsin tämän aikaansaanokseni sen päälle. Pienen säädön jälkeen sain sen toimiin jollakin tavalla. Esimerkiksi Liptovský Mikuláš. --PtG 11. helmikuuta 2012 kello 12.53 (EET)[vastaa]
Sellainen kommentti, että ei varmaankaan kannata kopioida mallinekoodia maakohtaisiin mallineisiin (kuten näytät tehneen tuon testin kanssa) vaan sen sijaan kutsua maakohtaisista mallineista yleistä mallinetta sopivin parametrein. Näin yleiseen mallineeseen myöhemmmin tehdyt päivitykset tulisivat automaattisesti käyttöön myös maakohtaisiin mallineisiin. --Tmn 13. helmikuuta 2012 kello 00.06 (EET)[vastaa]
Hmm, tällaisesta vaihtoehdosta en olekaan tietoinen. Tuo Slovakia olikin lähinnä testi, sillä sen mallineen ajattelin hävittää kokonaan (käytetään vain kolmessa kaupungissa). --PtG 13. helmikuuta 2012 kello 00.25 (EET)[vastaa]
Siis tämän kaltaista toteutusta meinasin (ja käyttöesimerkki). Olettaen, että joillekin maille halutaan omat mallineensa. --Tmn 13. helmikuuta 2012 kello 22.17 (EET)[vastaa]
Jeps, näyttää selvältä. --PtG 13. helmikuuta 2012 kello 22.46 (EET)[vastaa]

Tässä on tämän hetkinen aikaansaannokseni yleiseksi kaupunki/kunta-mallineeksi. Madrid esimerkkinä; vierakkäin nykyisen kaupunki2-mallineen ja ehdotelmani ulkoasu. Saa esittää kommenttia ja ehdotuksia ulkoasusta. --PtG 13. helmikuuta 2012 kello 01.01 (EET)[vastaa]

Saatan olla hieman tyhmä, mutta "metro" ei äkkiseltään tuo minulle mieleen muuta kuin maanalaisen junan, eikö siinä voisi saman tien lukea koko "metropolialue"? Hiukan sama jos ei yhtä hämäävä on myös "korkeus" vs. "korkeus merenpinnasta". Olisiko kuitenkin hyvä saada lippu, vaakuna ja motto samaan nippuun, ainakin itse hahmotan ne samansorttisiksi tunnuksiksi – nyt motto jää vähän yksin kartan ja kovan datan väliin. Näyttäisikö pahalta jos myös vaakuna ja lippu olisivat vasta kartan alapuolella? Onko moton suomennokselle oma paikkansa? – Haltiamieli 13. helmikuuta 2012 kello 23.22 (EET)[vastaa]
Juu, metro on suora kopiointi vanhasta mallineesta, mutta tätä uutta versiota kananttaa tottakai hieman korjailla muutenkin. Motto oli samassa nipussa vanhassa mallineessa ja halusin koittaa, miltä se näyttää eri kohdassa. Voin palauttaa sen vanhaan paikkaan ja toisaalta myös kokeilla vaakunan ja lipun paikan vaihdoksella. Suomennokselle ei ole ollut omaa paikkaa, vaan se on yleensä vedetty siihen perään. Mutta senkin voi tietty lisätä. Hyviä ideoita. Koitetaan mitä saan aikaan. --PtG 13. helmikuuta 2012 kello 23.25 (EET)[vastaa]

Korvasin nyt kaupunki2-mallineen uudella versiolla ja poistin Slovakian kaupunki -mallineen pois käytöstä. Tulkaa ilmottaan, jos löytyy jotain toimimattomuuksia, niin täytyy korjata. Seuraavaks täytyis laittaa kaikki "alamallineet" käyttään tätä pohjana. --PtG 20. helmikuuta 2012 kello 22.17 (EET)[vastaa]

Kyllä mun mielestä Suomen kunnan vois jättää jäljelle. Siinä on kuitenkin sellaista nippelitieto kuten kuntavero, joita ei oikeastaan ulkomaalaisten kaupunkien/kuntien/kylien/jne kohdalla tarvita. Kasvaa toi kaupunki2 muute liian isoksi. --Vnnen 22. helmikuuta 2012 kello 15.56 (EET)[vastaa]
En oikeastaan aikonut poistaa malleneita, vain yhtenäistää ulkoasua ja käytäntöjä (tosin Portugalin kaupunki ja Slovakian kaupunki poistettiin, sillä kumpikin niistä oli käytössä 3 artikkelissa). Suomen kunta -mallineeseen en varmaan koske millään tavalla. Se saa olla omansa. --PtG 22. helmikuuta 2012 kello 17.09 (EET)[vastaa]
Okei, turhaan hätäilin :) --Vnnen 22. helmikuuta 2012 kello 17.20 (EET)[vastaa]
Itselläni on ollut pitkään suunnitelmissa (mutta en ole ehtinyt toteuttaa, ja tuskin lähitulevaisuudessakaan ehdin tehdä asian eteen mitään) oman mallineen luominen suomalaiselle kylälle. - Olkoonkin, että tässä ajatukseni poikkeaa eräiden suomalaisista kylistä suositeltuja artikkeleita luoneen käyttäjän näkemyksestä, kun tämä on sitä mieltä että tuilisi käyttää tuota kaupunki2-mallinetta. Itse kuitenkin tästä poiketen näkisin, että kun suomalainen kylä ei ole kaupunki, niin selvintä olisi luoda sille oma malline sitten kuin vain sattuu ehtim'ään, koska kaikilla maailman kaupungeilla erilaisia mahdollisia tietoja on miljoona, kun taas suomalaista kylää koskevien relevanttien tietojen joukko on paljon rajatumpi ja spesifimpi, ja mallinetta olisi palkitsevampi täyttää, jos siinä olisivat relevantit tiedot suoraan valmiina. - Mutta koska mallineen rakenteen suunnittelu tältä osin vaatii aikaa, enkä nyt ehdi sen toteutukseen paneutua, niin tämä jää ainakin jos se minusta on kiinni, toteutettavaksi ja kehiteltäväksi myöhemmin. Maailmalla muuten sen sijaan kyllä mahdollisimman yhtenäiset mallineet ovat hyväksi, mutta Suomi pienenä kielialueena on sen verran spesifi, että muualla maailmalla käyttökelpoiset käsitteet eivät kuitenkaan oletettavasti sovi suomalaiseen kylään ja päin vastoin. - Joskin tietysti voi harkita myös globaalia kylämallinetta jos haluaa jättää kylämallineesta suomispesifioinnin pois. Mutta silloinkin se luultavasti väistämättä tulisi melko Suomi-keskeiseksi, koska artikkeleita suomalaisista kylistä tulee fi-wikissä luultavasti jatkossakin olemaan enemmän kuin muunmaalaisista, ja muutenkin kyliin liittyvät hallinnolliset ym. käsitteet ovat Suomen kanssa yhteismitallisia lähinnä pohjoismaissa ja vastaavasti taas yhteismitattomia muualla, jolloin globaalin mallineen optimaalinen rakenne joka tapauksessa olisi erilainen kuin Suomi-spesifin. Mutta jos joku on tästä kiinnostunut, niin voi tietysti perustaa esim. jonkin projektisivun. - Samoin kuin olen miettinyt kylälle myös artikkelimallia, mutta senkään eteen en ehdi nyt tehdä enempää. - Sillä täysin samaa jäsennystähän tuskin on mahdollista tai ei ainakaan luultavasti ole tarkoituksenmukaista soveltaa täysin jäykästi identtisenä jokaiselle aluetasolle kylästä valtioon, vaan nimenoimaan eri aluetasoilla voi olla perusteltua tarvetta erilaisiin ratkaisuihin, koska eri aluetasoilla asiat jäsentyvät ja korostuvat myös hiukan eri tavoin.--Urjanhai 22. helmikuuta 2012 kello 17.48 (EET)[vastaa]
Mallineen nimi on sinällään huono, sillä kaupunki-mallinetta voi käyttää ihan yhtä hyvin myös kunnissa ja muissa asutuskeskuksissa. Enkkuwikissähän on vain ja ainostaan asutus-malline. Kaupunki-, kunta- ja kylä-mallineet ohjaavat tuolle yhdelle mallineelle. En oikein ymmärrä sitä, kuinka paljon Suomi-spesifisiä tietoja yhdellä kylällä voi olla. Tietysti hallinnolliset termit ovat erilaiset, mutta niin on kaupunkien/kuntienkin kohdalla kaikkialla maailmassa. Jos katson Suomen kunta -mallinetta, niin siinä ei ainakaan ole mitään sellaista tietoa, jota ei voisi esittää jo yleiselläkin kaupunki-mallineella. Noiden otsikoiden nimetkin voidaan vaihtaa helposti omilla parametreillaan. --PtG 22. helmikuuta 2012 kello 18.02 (EET)[vastaa]
Pikemminkin on kysymys siitä, miten paljon globaaleja ja globaalien eri aluetasojen tietoja suomalaisella kunnalla - ja yhtä lailla suomalaisella kylällä - ei ole: eli juuri sitä varten ymmärrärtääkseni suomalaisella kunnalla on oma mallineensa, että siinä ovast vain ne tiedot, joita tarvitaan, eikä miljoonaa globaalia kenttää, joita ei tarvita. Esimerkiksi auikavyöhyke on koko Suomessa sama, joten sitä ei tarvita suomalaisen kunnan mallineessa. Kuitenkin nyt suomalaista kylää käsiteltäessä pitäisi tästä poiketen käyttää globaalia kaupunkimallinetta, jossa on suuri joukko tarpeettomia kenttiä, ja vastaavasti ne harvat tarpeelliset eivät erotu joukosta selkeästi, jolloin tiedon hallinta on vaikeaa. Ja kun suomalaiselle kunnallekaan ei ilmoiteta aikavyöhykettä, niin miksi se pitäisi ilmoittaa suomalaiselle kylälle? Ja mihin tarvitaan suomalaisenm kylän tietoja muokattaessa tyhjiksi jääviä kenttiä metropoliaulueista, lipuista ja pormestareista sen enempää kuin kuntamallineessakaan? Vaikka emme olekaan Suomen vaan suomen kielialueen wiki, niin jo kieli yksin tekee sen, että suomen sisällä kullakin aluetasolla ovat tietyt fiksatut, samat käsitteet ja instituutiot, kun taas muualla maailmassa on miljoona eri nimistä käsitettä ja instituutiota jo samallakin saati eri aluetasoilla, ja vastaavasti harvat Suomessa täsmälliset käsitteet ovat täsmällisiä ja yksiselitteisiä muualla (poislukien ehkä pohjoismaat ja Viro), vaan joudutaan käyttämään yleisiä kenttiä tyyliin alue1, alue2, jotka taas oman kielialueen kohdalla vain sekoittavat, kun voisi käyttää kuntamallineen tapaan niitä käsitteitä, jotka ovat todella käytössä. Tässä suhteessahan esim. suuri englannin kielialue on erilaine kuin pieni suomen kielialue, koska jo yksin sen sisällä on kymmeniä ellei satoja eri nimityksiä ja instituutioita joka aluetasolla kylästä valtioon. Eli näkisin nyt vain juuri pienen kielialueen wikissä Suomelle ja muulle maailmalle eri työkalut taloudellisiksi. (Mutta niin kauan kuin tuo Suomi-spesifi malline on vain kunnilla, eikä kylämallinetta ole ehditty luoda tai sen tarpeellisuutta testata, koska testaamallahan sen vasta näkee, voidaan tietysti suomalaiseen kylään paremman puutteessa käyttää tätä globaaliakin mallinetta, vaikka sen tilasta 80 prosenttia silloin täyttyykin täysin irrelevanteista kentistä, kuten "lippu", "pormestari", "metropolivyöhyke", "aikavyöhyke", joita ei ole Suomen kuntamallineissakaan). Eli tämähän on suurin piirtein sama kuin jos nyhtäisi kukkapenkistä voikukkia leikkuupuimurilla, vaikka maailman turuilla se sama leikkupuimuri voi puidakin niin jamssia, hirssiä, bataatteja kuin pellavaakin.--Urjanhai 22. helmikuuta 2012 kello 18.59 (EET)[vastaa]
Kun taas vastaavasti siellä maailman turuilla ei ole tarpeen olla joka kasville eri kuokkaa ja haravaa, vaan se yksi leikkuupuimuri voi hoitaa koko homman. Eli ei tämä sulje pois tätä globaalia kehitystyötä ja sen hyödyllisyyttä ja tarpeellisuutta. Eikä tietysti sitäkään, että jos esim. globaalia mallinetta kehitettäessä syntyy jotakin, mistä olisi hyötyä kuntamallineessakin, niin kuntamallinettakin voi muokata sen mukaan. Mutta kun tuo kuntamalline jo muutenkin on on muille kuin mallineguruille työläs, niin turha siinä on roikottaa miljoonaa sellaista kenttää, jotka eivät suomlaisen kunnan kohdalla ole tarpeellisia. - Joskin edelleen, niin kauan kuin suomalaisten kylien artikkeleissa vähän käytettään mallineita (eikä sitä omaa mallinetta ole kukaan testannut ja kehittänyt), niin voi tietysti käyttää tuota globaaliakin mallinetta. - Eli käytännössä sen varmaan sitten joku tekee, kun sille on rittävää tarvetta, tai jättää tekemättä, jos testaus osoittaa että tuo globaali sittenkin on riittävä.--Urjanhai 22. helmikuuta 2012 kello 19.11 (EET)[vastaa]
Mistä edelleen tullaan kai siihen, että globaalit mallineet voisivat tarvita tuekseen esim. maakohtaisia täyttöohjeita. Tai ehkä jopa eri laajuisia versioita samasta mallineesta eri tapauksiin, niin kuin tehty viitemallineistakin. --Urjanhai 22. helmikuuta 2012 kello 19.11 (EET)[vastaa]
Jep, nyt ymmärrän paremmin, vaikka näin ajattelinkin, että tarkoitit. Hieman jäi aiemmin epäselväksi, mitä tarkoitit Suomen kyliin liittyvillä tiedoilla. Olisin kyllä ymmärränyt pointtisi silti pienemmälläkin selityksellä, eikä mulla missään vaiheessa ole ollut aikomuksena poistaa spesifejä maamallineita, vaikka henkilökohtaisesti pärjäisinkin yhdellä mallineella. Mutta toisaalta eihän se multa mitään pois, vaikka ne säilytettäisiin. Mutta kyllähän nuo irrelevantit kentät voi poistaa, eikä niitä tarvi jättää siihen mallineeseen roikkuun turhan panttina. Ja toisaalta mielestäni aikavyöhyke ei välttämättä ole turha kenttä. Ei kaikki suomenkielisetkään asu Suomessa, joten heille aikavyöhykekenttä saattaisi jopa olla hyödyllinen (tai ainakin yhtä hyödyllinen kuin missä tahansa muussakin paikkakunta-artikkelissa). --PtG 22. helmikuuta 2012 kello 23.27 (EET)[vastaa]
Itse asiassa taitaa olla että koin juuri valaistumisen toiseen suuntaan: kun alkoi Käytäntökahvihuoneessa keskustelu Pohjois-Norjan suomenkielisistä paikannimistä, niin tuli tarve lisätä kunnille ja taajamille lähteistä myös suomen ja saamen kielisiä nimiä. Tällöin huomasin, että taajamille, joissa käytettiin mallinetta Malline:Kaupunki2 tämä onnistui vaivatta, kun sen sijaan mallineessa Malline:Norjan kunta (jolla siis voisi tämän perusteella heittää vesilintua?) oli vain yksi kenttä "virallinen nimi". - Mikä itse asiassa voi olla jopa anakronismi, koska Norjassa on 1990-luvulta asti ollut suomen ja saamen kielisiä paikannimiä koskeva paikannimilaki, joka tekee ainakin osasta suomen ja saamen kielisistä nimistä virallisia (sitä en tosin tiedä, onko tällaisia virallisia nimiä juuri kunnilla missä määrin). Ja näin siis jos tulee tarve säätää esim. eri kielisiä nimiä tällä tavoin, niin tokihan se onnistuu globaalilla mallineella helpommin, ja silloin voi olla että jotain ilmenevää tarvetta varten onkin jo säätö valmiina. Joskin samalla tämä edellyttää mallineisiin perusteellisia ohjeita, että kaikkia ominaisuuksia osaavat myös ei tekniset käyttäjät käyttää.--Urjanhai 26. helmikuuta 2012 kello 14.47 (EET)[vastaa]
Ja toinen vastaava, johon olen törmännyt, on että joissakin mallineissa (oliko se nyt kaupunginosa-) on oletuksena paikat vain sijaintikartalle, kun kuitenkin useinkin karttoja löytyy kahta tyyppiä: a) sijaintikartta laajemman alueen sisällä ja b) itse artikkelin kohdealueen kartta (näitä molemmista on esimerkiksi Norjan kunnista, mutta Norjan kunta -mallineeseen saa upotettua vain sijaintikartan.) - Eli näköjään jos vähänkin joutuu näiden kanssa pelaamaan, niin globaalien mallineiden arvo korostuu. Mutta rajattuihin tarkoituksiin voisi ehkä tosdiaan luoda riisuttuja versioita. --Urjanhai 26. helmikuuta 2012 kello 14.53 (EET)[vastaa]
Norjan kunta -mallineen ongelma on se, että siinä on menty toimittu "väärinpäin". Ensin on ollut Suomen kunta -malline ja siitä on tehty oma kunta-malline, jonka pohjalta sitten Norjan kunta -malline. Spesifistä on vaikea tehdä globaalia, kuten esimerkiksi näkee mallineessa kunta. Siinä on käytetty suomalaista terminologiaa ja linkkejä suomalaisiin määritteisiin. "Oikeinhan" oltaisiin edetty, jos alkuun olisi suunniteltu yleinen kunta/kaupunki-malline ja Suomen kunta -malline oltaisiin luotu sen pohjalta. --PtG 26. helmikuuta 2012 kello 23.19 (EET)[vastaa]
Hyvää työtä! Mielestäni on parempi että meillä on yksi malline, vaikka siitä tuleekin väkisin pitkä. Muutamia huomioita: Kaupungin logon tilalle pitäisi voida laittaa vaihtoehtoisesti kaupungin sinetin. Esimerkiksi Tbilisi-artikkelissa logon kohdalle on laitettu sinetti, mutta kuvateksti puhuu logosta. Ulkomaalaisia kaupunkiartikkeleja ajatellen taulukkoon voitaisiin lisätä vielä autojen rekisteritunnukset. Mitä mieltä, pitäisikö merkitä vielä tärkeimmät kaupunkiin johtavat kulkuväylät (esim. rautatiet ja E-tiet)? --Gwafton 22. helmikuuta 2012 kello 17.22 (EET)[vastaa]
Lisäsin mallineeseen uuden rivin: tunnuksen_nimi, jolla voi vaihtaa kaupungin kolmannen tunnuksen nimeä. Kaupunki2-mallineen ohjetta pitäisi päivittää. --PtG 22. helmikuuta 2012 kello 17.36 (EET)[vastaa]