Wikipedia:Kahvihuone (sekalaista)/Arkisto 126

Tämä sivu on arkisto. Älä muokkaa tätä sivua. Luettelo kaikista arkistoista löytyy hakemistosta.

500 000 artikkelin lehdistötiedote

Onko 500 000 artikkelin saavuttamisesta julkaistu samanlaista lehdistötiedotetta kuin aikaisemmista virstanpylväistä? Kyseessä on niin merkittävä virstanpylväs, että olisi pitänyt ehdottomasti julkaista. --40bus (keskustelu) 10. joulukuuta 2021 kello 20.38 (EET)

Ei minkäänlaista, minä viime vuonna asiasta avasin keskustelun, mutta vastaukset menivät ohi aiheen (keskusteltiin siitä, mikä halutaan 500 000:nneksi aloitetuksi artikkeliksi, vaikka se ei ole tiedotteen pointti). Jotain sentään tehtiin: Wikipedia:Kahvihuone_(sekalaista)/Arkisto_116#500_tuhatta_täynnä!. Stryn (keskustelu) 11. joulukuuta 2021 kello 10.13 (EET)

Todella harmi, että ei julkaistu. Mitä olisi pitänyt tehdä, että olisi julkaistu? --40bus (keskustelu) 11. joulukuuta 2021 kello 18.15 (EET)

Painaa julkaise-nappia. Stryn (keskustelu) 11. joulukuuta 2021 kello 19.48 (EET)

Ei taidettu julkaista myöskään 300 000 eikä 400 000 artikkelista. --40bus (keskustelu) 11. joulukuuta 2021 kello 21.23 (EET)

Kiitos

Kiitos hänelle, joka korjasi keskeneräisen mallineen! -- Htm (keskustelu) 11. joulukuuta 2021 kello 11.08 (EET)

Mikä malline on kyseessä? --40bus (keskustelu) 11. joulukuuta 2021 kello 19.03 (EET)

Noo, sen korjaaminen tapahtui hiukan mutkan kautta. Kaikkia vinkkejä ei ole syytä julkistaa. Älä nyt ota vaikenemistani henkilökohtaissesti. -- Htm (keskustelu) 11. joulukuuta 2021 kello 19.09 (EET)

Abrahamilaiset uskonnot -luokka tulisi vaihtaa

Käsitteiden "abrahamilaiset uskonnot" ja "monotheistic religions" yleisyysvertailu on tässä. Se osoittaa, että luokka "abrahamilaiset uskonnot" tulisi pikimmiten vaihtaa luokaksi "monoteistiset uskonnot". Keskustelu aiheesta asianomaisella sivulla [[1]] ei valitettavasti ottanut tulta. Toivo ja Toivo (keskustelu) 12. joulukuuta 2021 kello 19.57 (EET)Toivo ja Toivo (keskustelu) 12. joulukuuta 2021 kello 19.58 (EET)

En välttämättä vastusta, mutta nimeä valitessa kannattaa miettiä, mitä artikkeleita luokkaan olisi tarkoitus laittaa. Abrahamilaiset uskonnot on spesifimpi käsite, johon kuuluvat juutalaisuus, kristinusko ja islam, mahdollisesti myös bahai, mormonismi ym. Liikutaan siis tietyssä traditiossa ja tietyllä maantieteellisellä alueella. Sitten taas esimerkiksi jesidismi, sikhiläisyys ja zarathustralaisuus ovat monoteistisiä mutta eivät abrahamilaisia; tämä on tosin vähän tulkinnanvaraista, sillä sikhiläisyydessähän on vaikutteita islamista (~abrahamilainen) ja zarathustralaisuudessa on dualistisia piirteitä. Toisaalta monet hindutkin katsovat, että hindulaisuus on pohjimmiltaan monoteististä, koska kaikki jumalat ovat pohjimmiltaan yhden ja saman jumaluuden ilmenemismuotoja. Ja toisaalta voidaan pohtia, onko mormonismi (”plurality of gods”) tai edes kristinusko (kolminaisuus) sanan tiukassa merkityksessä monoteististä. Lisäksi on sitten lukemattomia pienempiä tai jo kadonneita uskontoja, jotka ovat enemmän tai vähemmän monoteistisiä, kuten muinaisen Egyptin Aten-valtionuskonto tai himbojen Mukuru-kultti. Tällä hetkellä luokassa ei ole kuin juutalais-kristilliseen traditioon tavalla tai toisella kytkeytyviä tai niistä irtautuneita uskontoja, ja näistä uskonnoista puhuttaessa abrahamilainen on tarkempi termi kuin monoteismi, koska se rajaa ulkopuolelle mm. eräät Afrikan, Australian ja Amerikan alkuperäiskansojen uskonnot, joita voi pitää monoteistisina. Jos luokka nimetään uudestaan, niin samalla sen rajaus muuttuu. Englanninkielisessä Wikipediassa on asia ratkaistu niin, että siellä on luokka Monotheistic religions ja sen alaluokkana Abrahamic religions. Vaikka ”abrahamilainen uskonto” onkin verrattain tuore ilmaus eikä samalla tavalla arkikieltä kuin monoteismi, niin sillä on kuitenkin suhteellisen vakiintunut asema ja esimerkiksi Oxfordin yliopistossa on erillinen abrahamilaisten uskontojen tutkimuksen professuuri. --Miihkali ^{(K • M)} 12. joulukuuta 2021 kello 20.52 (EET)

Voisin asettua kannattamaan tuon en-wikin alaluokka-ratkaisun soveltamista myös täällä. --Prospero One (keskustelu) 12. joulukuuta 2021 kello 20.56 (EET)

En oikeastaan kannata suoralta kädeltä vaikkei tarkoitus olekaan lähteä riitelemään uskonasioista. Esimerkiksi alkuperäinen taolaisuus ei ole edes monoteistinen selkeästi kunnes sen keisarit kaappasivat. Mielestäni kun juutalaisuus, kristinusko ja islam ovat samaa Ibrahim-kantaa, ne voivat olla yhtenä luokkana. Zarathustralaisuudesta en tosin tiedä että tunnustivatko he Aabrahamin vai eivät. Tähän olisi hyvä saada vastaus ennen lopullista kantaa. --Höyhens (keskustelu) 13. joulukuuta 2021 kello 00.18 (EET)

Mites Rastafari, kovasti ainakin puhuvat Babylonista? -- Cimon Avaro 13. joulukuuta 2021 kello 06.31 (EET)

Oxfordin yliopiston abrahamilaisten uskontojen proffa Anna Sapir Abulafia laskee joukkoon seuraavat uskonnot: juutalaisuus, kristinusko, islam, bahai, jesidismi, druusilaisuus, samarialaisuus ja rastafari, ja toteaa ettei lista ole tyhjentävä.[2] Abulafian esimerkit ovat kaikki sellaisia uskontoja, joiden sukupuu tavalla tai toisella palautuu juutalaisuuteen. Esimerkiksi kristinusko kehittyi juutalaisuudesta, islam kehittyi juutalaisuuden ja kristinuskon pohjalta, bahai otti esimerkkejä kaikista kolmesta, samarialaisuus irtaantui juutalaisuudesta, rastafari kristinuskosta, jesidismi islamista ja niin edelleen. ”The term ‘Abrahamic’ highlights the hugely important role which the figure of Abraham plays in each of these traditions.” Huomionarvoista on, että abrahamilaisuus tässä tapauksessa korostaa tiettyä jatkuvuutta näiden uskontojen välillä, ja kun Oxfordin kyseinen laitos perustettiin, niin sen fokukseksi rajattiin nimenomaan Lähi-idän monoteististen uskontojen välisten suhteiden ja vuorovaikutuksen tutkimus. — Abrahamilaisen uskonnon käsitettä on myös arvosteltu. Mielikuvani on, että arvostelu kohdistuu lähinnä kahteen seikkaan: 1) ekumeeninen ja hippihenkinen halu korostaa isojen uskontojen yhteenkuuluvuutta silloinkin, kun tosiasiat eivät tätä tue; 2) uskontojen yhtäläisyyksiin keskittyminen voi sokeuttaa niiden eroille. Kiinnostavasti Oxfordin yliopisto on julkaissut Aaron W. Hughesin teoksen Abrahamic Religions: On the Uses and Abuses of History, jossa voimakkaasti arvostellaan abrahamilaisten uskontojen käsitettä. Toivo ja Toivo on omissa Wikipedia-artikkeleissaan tuonut esiin Karl-Heinz Ohligin ja tämän sielunveljien näkemyksiä, joita en sen tarkemmin tunne mutta jotka ymmärtääkseni pitävät ”abrahamilaisen uskonnon” käsitettä humpuukina. Tässä on ehkä havaittavissa tiettyä jakolinjaa, sillä (vähän kärjistäen) abrahamilaisten uskontojen käsitettä suosivat liberaalit ja vasemmistolaiset tutkijat, jotka suhtautuvat islamiin myönteisesti, kun taas vastustajat ovat yleensä oikeistolaisia ja konservatiivisia ja suhtautuvat islamiin kielteisesti. Esimerkiksi tuo yllä mainittu Hughes on juutalainen teologi ja Ohlig katolinen teologi, eli voi olla, että heidän henkilökohtaista vakaumustaan loukkaa ajatus siitä, että heidän oma uskontonsa olisi jotenkin verrannollinen muihin uskontoihin tai niistä riippuvainen. Toisaalta sitten Anna Sapir Abulafia ja hänen miehensä David Abulafia ovat ainakin nimistä päätellen juutalaisia myös. Mutta tämä on toki motiiveilla spekulointia. — Hughes esittää kirjassaan toisenlaisen jakolinjan: historiallisesti suuntautuneet humanistit ja yhteiskuntatieteilijät, jotka ovat kiinnostuneita ilmiöiden ajallisesta muutoksesta, sekä teologit ja filosofit, jotka ovat taipuvaisia näkemään ilmiöt essentiaaleina ja ideaaleina. Hughes itse lukee kuuluvansa ensin mainittuun ryhmään ja jopa pohdiskelee, pitäisikö uskonnon käsitteestä luopua tieteellisessä tutkimuksessa kokonaan ja sen sijaan tarkastella uskonnollisiksi kutsuttuja ilmiöitä aate- ja kulttuurihistorian metodein. Samoin Hughes esittää, että uskontotieteen ja uskonnon välillä on eräänlainen herrasmiessopimus, jonka perusteella uskontotieteilijät varovat astumasta uskovaisten varpaille, ja tähän suuntaukseen hänen mukaansa kuuluu myös abrahamilaisten uskontojen käsite, jolla pyritään hienovaraisesti rohkaisemaan juutalaisuuden, kristinuskon ja islamin rauhanomaista rinnakkaiseloa. Toisaalta Hughes sitten myös esittää, että abrahamilaisen uskonnon käsitteen perusongelma on sen epätarkkuus, joten hänen mukaansa se sopii arkikieleen mutta ei tieteelliseen kieleen. — Jos luokkaa lähdetään nimeämään uudestaan, niin rajausongelmien välttämiseksi sopiva otsikko voisi olla ”Lähi-idän monoteistiset uskonnot” tai jotain sinne päin. Silloin tosin mormonismi ja sikhiläisyys jäävät pois, koska ne syntyivät Lähi-idän ulkopuolella. --Miihkali ^{(K • M)} 13. joulukuuta 2021 kello 10.10 (EET)

Tässä olisi varmaan ratkaisevaa miettiä, mikä on luokan toivottu rajaus. ”Uskontoja, jotka ovat abrahamilaisia” saattaa olla ongelmallinen, yllä mainituista syistä. ”Ilmiöitä, joita on tapana kutsua abrahamilaisiksi uskonnoiksi” on vähemmän ongelmallinen, koska se ei ota kantaa siihen, onko abrahamilaiseksi uskonnoksi kutsuminen perusteltua — olennaista on, että näin joka tapauksessa on tapana tehdä. --Miihkali ^{(K • M)} 13. joulukuuta 2021 kello 10.36 (EET)

Tuo kohta ettei korosteta eroja tarpeeksi.. herättää sitten ksymyksen siitä miten kovasti esimerkiksi kristinuskon sisälläkin on eroja. No tuota itse pääasiaan, emme taida löytää neutraalia lähdettä mistään. --Höyhens (keskustelu) 13. joulukuuta 2021 kello 10.44 (EET)

Ei sellaista olekaan kuin neutraali lähde. Hyvin harva humanisti nykyään ajattelee, että tiede voisi olla objektiivista. Mutta osa lähteistä on parempia kuin toiset, ja jos tutkimuskentällä on erimielisyyksiä, niin ei niitä pidä häivyttää vaan tuoda rehellisesti esiin. Mitä eroihin tulee, niin ratkaisevaa ei kai ole se, että eroja tai samankaltaisuuksia pitäisi jotenkin erityisesti korostaa. Mutta jos tarkastelunäkökulmaksi otetaan nimenomaan samankaltaisuudet ja jatkuvuus, niin silloin perspektiivi voi vääristyä niin että eroja ei huomioida asianmukaisesti. --Miihkali ^{(K • M)} 13. joulukuuta 2021 kello 11.01 (EET)

Miten tämä liittyy kommenttiini? --Prospero One (keskustelu) 13. joulukuuta 2021 kello 16.07 (EET)

No ei se siihen suoraan liity, kunhan löpisen. Korjasin tätä jälkimmäistä sisennystä kumminkin. --Höyhens (keskustelu) 13. joulukuuta 2021 kello 16.35 (EET)

Tai siis täsmennän silleen että JOO, voin kannattaa tuota enwikin hierarkkista järjestystä mutta ihmettelen ettei taolaisuutta ole siellä linkitetty monoteistiseksi, vaikka se osin sitä onkin ellei peräti ateistinen. --Höyhens (keskustelu) 13. joulukuuta 2021 kello 16.39 (EET)

Media ja kulttuuri ja populaarikulttuuri: Luokituksen toimivuus

Jos jotakuta kiinnostaa pohtia, onko media ja kulttuuri luokiteltu toistensa suhteen mielekkäästi, pääsee pohdinnassa alkuun lukemalla keskustelua erään käyttäjän keskustelusivulta. Vekkulia on muun muassa se, että Media ja Populaarikulttuuri muodostavat luokkasilmukan eli kumpikin on toisensa ylä- ja alaluokka yhtä aikaa [3]. Joskushan silmukat saattavat olla toimivia, mutta ovatko ne sitä tässä? Jatkokeskustelu mieluummin tänne kuin käyttäjän keskustelusivulle. --Lax (keskustelu) 13. joulukuuta 2021 kello 09.55 (EET)

Yhteenvetona aiemmasta keskustelusta: Ongelma on tässä varmaankin siinä, niin kuin tuossa muualla alkaneessa keskustelussa esitinkin, että nuo ylimmät luokat toisaalta, ja toisaalta luokittelu sellaisissa konkrettisissa, runsasti artikkeleita sisältävissä luokissa kuin esim. Luokka:Helsingin kulttuuri, ovat eläneet omaa elämäänsä toisistaan riippumatta. Kuitenkin jälkimmäisiin on varmasti pistetty paljon enemmän ajatus- ja suunnnittelutyötä. Silloin siis oikeastaan tuon alemman tason huolellisen työn tulisi näkyä myös ylemmällä tasolla, ja samalla voisi verrata onko tuo alemman tason luokittelu pätevä myös ylemmällä tasolla. Tässäkin luultavasti vertailu myös interwikeihin kannattaa, koska niistä voi saada jotain osviittaa.

Ja sitten toinen huomio olise, että kun tullaan vastaaviin konkreettisiin luokkiin, jossa on vähemmmän sisältöä, kuten Luokka:Imatran kulttuuri, niin luokan sisältö onkin hassu sillisalaatti, jossa on mediaa, uskontoa ja ties vaikka mitä. Tähän ehdotin yhtenä mahdollisuutena, että luokiin lisättäisiin määritelmiä, jossa lueteltaisiin noita eri aihealueita sen mukaisesti kuin niitä on esim. luokassa Luokka:Helsingin kulttuuri. - Edellyrttäen tietysti että juuri tämä luokittelu on myös yleisemmin oikea ja käyttökelpoinen.

Ja kolmas huomio, että kun esim. luokiin "Paikkakunnan X media" harvoin tulee runsasti sisältöä muuten kuin kaikkein suurimmilla paikkakunnilla, niin tämä voitaisiin ratkaista luomalla luokkia tyylliin "Maakunnan X media", jossa olisivat suurimpiren kaupunkien medialuokat ja pienempien paikkakuntien yksittäiset artikkelit. Näin on tehty mm. luokan Luokka:Kylät vastaavissa alaluokissa.

Kun luokkia luodaan sillä periaatteella, että artikkeleita luokissa olisi kohtuullinen määrä, niin tämä tarkoittaa että luokittelun kuuluukin elää koko ajan sen mukaan miten artikkelien määrä kehityy. Toisaalta kriittistä tässä on, onko tuo esim. luokassa Luokka:Helsingin kulttuuri ilmenevä luokittelu miten yleisppätevä ja onnistunut ja miten toimiva se on pienemmillä paikkakunnilla, joko ilman em. määrittelyä tai edellä ehdoteyun määrittelyn kanssa. Myös Wikidataa voisi tässä käyttää osviittana, koska siellä näitä ontologioita on saatettu työstää pitemmälle.--Urjanhai (keskustelu) 13. joulukuuta 2021 kello 10.57 (EET)

Aika helposti pääsi ongelmasta eroon. En ymmärrä, miksi populaarikulttuuri on median alaluokka. Toki kumpikin on käsitteinä varsin epäselviä.--PtG (keskustelu) 13. joulukuuta 2021 kello 11.53 (EET)

Niin, poistit tuon luokkasilmukan, mutta onko luokitus muuten sitten ok? --Lax (keskustelu) 13. joulukuuta 2021 kello 13.22 (EET)

Voisi kuvitella, että llultavasti ehkä likimain, mutta voi tsekata. Luokitusten arviointi on aika työlästä. --Urjanhai (keskustelu) 13. joulukuuta 2021 kello 15.55 (EET)

Todennäköisesti ei ole. Kuten Urjanhai sanoi, luokituksen arviointi on varsin työlästä. Ja osa käyttäjistä luokittelee eri logiikalla kuin toiset, mikä tekee luokitusta vielä astetta hankalampaa. Tuo media- ja joukkutiedotuskokonaisuus on haastava ja samoin on kulttuurisisältökin. Kulttuuri voidaan halutessaan määritellä varsin suppeasti, toisaalta se voidaan määritellä myös varsin laajasti. Tässä on se keskeinen ongelma myös siihen, pitääkö media olla luokassa kulttuuri. --PtG (keskustelu) 13. joulukuuta 2021 kello 17.54 (EET)

Pragmaattisesti eli käytännön kautta rämä sivuaa toisaalta näitä eri kaupunkien (pääasiassa suurten) kulttuuriluokkia, koska niihin huolellisesti luokiteltu suuria määriä artikkeleita, ja fokus on silloin käytännössä näiden luokkien toimivuudesssa, ja saman kaavan mukaan mentäessä vielä lisäksi pienempien paikkakuntien vastaavissa luokissa tai koko Suomen luokissa. - Ja sitten toisaalta vastaavia luokkia yleisesti ylhäältä päin lähdettäessä. - Ja vastaavasti kun ainakin suurin piirtein sama luokitus lienee muissa wikeissä, niin voi verrata niihin ja toisaalta wikidataan. --Urjanhai (keskustelu) 13. joulukuuta 2021 kello 18.09 (EET)

Onko Wikiaineisto kelvollinen lähde?

Tässä: [4] esitetään muokkausyhteenvedossa, että Wikiaineisto ei ole kelvollinen lähde. (Viitattu wikiaineisto on tämä.) Onko näin? Wikiaineistohan tarkoittaa (tai voi tarkoittaa?) aiemmin julkaistuja aineistoja, joiden kopioinnin sellaisenaan tekijänoikeus sallii. Esim. jossain esiteltiin joskus kulttuuriperinnön digitointintihanketta, jossa jonkun maan kansalliskirjaston vanhaa kirjallisuutta digitoitiin massana Wikiaineistoon. Joskus aiemmin kyllä nousi kekustelu jostain matrikkeliaineistosta, joka oli viety suomenkieliseen Wikiaineistoon, mutta olikin käytetty versioita, johon joku oli samalla itse täydentänyt tietoja. Ja samoin esim. muistaan nähneeni Wikiaineistossa jonkun tallentaneen omia käännöksiään kuuluisien muunkielisten runoilijoiden runoista. Kuitenkin toisaalta usein digitointi tehdään skannatuista teoksista niin että ainakin joskus (nykyään tietysti yhä useammin) myös alkuperäi nen teksti on nähtävillä, joskus (etenkin vanhemmissa aineistoissa) taas ei. Sama aineiston tuottamistapa nykyään koskee myös muualla kuin wikiaineistossa olevia digitointeja: on esim. skannattuja vanhoja kirjoja, joista kuitenkin pystryy tekemään sanahakuja, mutta haussa käytetyt kuvanluvulla luodut tekstit ovat "sumeita". Onko siis tämän perusteella kaikki Wikiaineisto kokonaan kelvotonta, kokonaan kelvollista vaiko tapauskohtaisesti arvioitavaa? --Urjanhai (keskustelu) 11. marraskuuta 2021 kello 09.10 (EET) @Raid5: unohtui pingata. --Urjanhai (keskustelu) 11. marraskuuta 2021 kello 09.11 (EET)

Lyhyesti sanottuna: Wikiaineisto ei ole lähde vaan julkaisualusta siinä kuin Archive.org. Arvioinnin kohde on siten se teksti joka siellä on julkaistu. --Abc10 (keskustelu) 11. marraskuuta 2021 kello 09.20 (EET)

Hyvin kiteytetty. --Urjanhai (keskustelu) 11. marraskuuta 2021 kello 11.20 (EET)

En kyllä ymmärrä ollenkaan tuota Raid5:n tekemää lähteen poistoa ja korvaamista lähdepyynnöllä. Eihän tuossa ollut lähteenä Wikiaineisto, vaan Tacituksen Keisarillisen Rooman historia, jonka voi lukea monesta muustakin paikasta kuin Wikiaineistosta, joka oli tuossa vain lähteen verkkoversiona.--Fotogurachan (keskustelu) 11. marraskuuta 2021 kello 10.52 (EET)

Höh! Eihän tekstin tallennusmuodot ole oleellista, vaan sen materiaalin tuottaja ja alun perin tuotetun materiaalin laatu. Vai epäilläänkö tässä jotenkin Wikiaineiston tallenteen olevan väärennetty tms.? --Aulis Eskola (keskustelu) 11. marraskuuta 2021 kello 17.03 (EET)

Ehkä tässä vain ei huomattu Wikiaineiston sisällön laajakirjoisuutta. Osa aineistosta mahdollisesti ei kelpaa lähteeksi sisältönsä puolesta, osa kelpaa hyvinkin. Ja kun aineiston ikähaitari on laaja, niin osa on voitu kopioida käsin kirjoittamalla, osa kuvanluvulla.--Urjanhai (keskustelu) 11. marraskuuta 2021 kello 17.06 (EET)

Julkaisualustalla on väliä joissakin tapauksissa, sillä Wikipediaan ei käsittääkseni pitäisi lisätä esimerkki piraattipalveluihin johtavia linkkejä. Kun olen hakenut lähteitä sellaiselta sivustolta, olen jättänyt viitemallineen osoitekentän tyhjäksi. Myös Wikiaineistoon voi julkaista tekijänoikeuksia rikkovaa sisältöä, ja silloinkaan linkkiä ei pitäisi lisätä Wikipediaan. --Paranaja (keskustelu • muokkaukset) 11. marraskuuta 2021 kello 17.21 (EET)

Voiko? Millä edellytyksillä? --Abc10 (keskustelu) 11. marraskuuta 2021 kello 19.01 (EET)

Kyllähän avoimeen vapaasti muokattavaan wikiin voi kuka vain julkaista mitä vain, eikä kaikkia rikkomuksia huomata.--Fotogurachan (keskustelu) 11. marraskuuta 2021 kello 20.20 (EET)

Ymmärsin siis väärin, kun ymmärsin, että luvan kanssa voi tallentaa. Totta kai mihin tahansa voi tehdä mitä tahansa, rikoksia tehdään tietämäni mukaan joka hetki. Kuulin juuri tuttavaltani viime yönä tapahtuneesta apteekkimurrosta pienellä paikkakunnalla. Mutta sinisilmäisenä olen kuvitellut, että esimerkiksi en.wikisourceen skannattu Britannica on se teksti mitä sen väittää olevansa. Suomenkieliseen Wikiaineistoon olen vahingossa tallentanut tekijänoikeusrikkomuksen, joka pikapikaa (onneksi) poistettiin. Ilmeisesti oletat ja muutkin olettavat, että samaa tehdään tietoisesti eikä tallennuksia kontrolloida. Englanninkielistä en ole seurannut, mutta suomenkielinen Wikiaineisto on niin pieni, ettei kontrollointi takuulla tuota ongelmia – vai luulenko vain? --Abc10 (keskustelu) 11. marraskuuta 2021 kello 21.16 (EET)

En minä olettanut rikkomusten tahallisuudesta yhtään mitään, enkä tiedä tarkoittiko Paranaja edes tätä alkuperäisessä kommentissaan. Minusta vaan kaikkeen wikiprojektisisältöön kannattaa suhtautua skeptisesti.--Fotogurachan (keskustelu) 11. marraskuuta 2021 kello 21.30 (EET)

Tekijänoikeusrikkomuksia ei jaotella rikkomuksentuottamuksiin ja tekijänoikeusmurhiin, joten tahallisuus on irreleventtia. Wikiprojektien helppo muokattavuus on toinen ongelma, mutta sen voi kiertää ikilinkkejä käyttämällä. Mikäli Wikiaineistoa siis aiotaan käyttää lähteiden julkaisualustana, pitäisi ensin tarkistaa tekstin tekijänoikeustilanne ja oikeellisuus ja käyttää linkkinä ainoastaan ikilinkkiä. Loppujen lopuksi tekijänoikeudet eivät ole suurin ongelma, vaan aineiston oikeellisuus – siis se, että digitoitu teksti on identtinen alkuperäisen tekstin kanssa. Jos tekstin ensimmäinen versio Wikiaineistossa on väärä, ikilinkitkään eivät välttämättä pelasta tilannetta. Olen huomannut, että Wikiaineistossa ainakin joidenkin kansanlaulujen kohdalla on veivattu edestakaisin eri sanoitusversioiden välillä. Jos tällaista sivua sitten käytetään lähteenä Wikipediassa, kirjoittaja voi valita sivuhistoriasta mieleisensä version, ja tämän koen ongelmalliseksi. --Paranaja (keskustelu • muokkaukset) 12. marraskuuta 2021 kello 19.33 (EET)

﹫Urjanhai, Fotogurachan. Aiemmin kertomastani syystä poistin ilmoitukset käytöstä. Seuraan kahvikeskusteluita, linkki käyttäjätunnukseeeni kiinnitti huomiotani. Kommentoin muokkaustani. Pyrin tekemään mahdollisimman selvän yhteenvedon, jossa kuvaan ja toisinaan perustelen tekemääni muokkausta. Yhteenveto: ”harjavallan nimen tausta: −wikiaineisto → lähde-aika & aiheesta muualla +wikiaineisto-rivi. wikiaineiston käyttö lähteenä & linkitys toisiin wikeihin.” Yhteenvedon jälkiosassa viittasin kahvihuoneen arkistoituun keskusteluun, jossa ei tullut konsensusta eikä selvennystä ohjeeseen. Linkki ”Tacitus, The Annals, 2.11” johti muokkaushetkellä virheellisesti suomenkieliseen Wikiaineistoon, jossa ei ollut sivua. Englanninkielinen artikkeli on luotu vuonna 2006. Sitä on muokannut viisi käyttäjätunnusta, kolme IP-osoitetta ja botti. Wikiaineisto on kaikkien muokattavissa ja siten ei ole nykyisen käytännön mukaan sallittu lähteenä. Sivun yhteenvedossa ei ollut mainintaa koneellisesta tekstintunnistuksesta, vaan kielilinkin lisäämisestä, otsikkotason muutoksesta ja testimuokkauksen kumoamisesta. Wikimedian projektit ovat sopivia lisätiedon löytämiseen. On hyvä, että lähteen tiedot voi lukea monesta muustakin paikasta kuin Wikiaineistosta. Yhteenvedon loppuosassa viittasin tähän keskusteluun lisätietoja varten. Mikäli Wikiaineiston käyttö on sallittu lähteenä silloin tällöin, se on verrattavissa Internet Archiveen julkaisualustana tai ei ole jotakin, niin kirjatkaa se käytäntöön, johon voi tarvittaessa vedota. Silloin ei tarvitse aloittaa pitkää keskustelua aina uudelleen tai etsiä vanhoja keskusteluja aiheesta. Tähän kommenttiini ei ole tarpeen vastata, koska perustelin ainoastaan muokkaustani, johon Urjanhai viittasi ja jota Fotogurachan ei ymmärtänyt. Jos perusteluni ovat järjettömiä tai edelleen epäselviä, niin siihen on tyytyminen. Juuri nyt en vastusta enkä kannata Wikiaineiston käyttämistä lähteenä. Seuraan keskustelua ja sen lopputulosta. ---raid5 11. marraskuuta 2021 kello 19.26 (EET)

Sanot ettei kommenttiin tarvitse vastata, mutta yritän nyt silti selvittää tähän miksi minä en ole mielestäni väittänyt että Wikiaineistoa itseään pitäisi koskaan hyväksyä lähteenä tai miksi minusta ei tarvita mitään uutta käytäntöpäätöstä. Kuten itse sanoit, Wikiaineisto ei ole koskaan hyväksyttävä lähde, koska se on vapaasti muokattava: tähän ei tarvita mitään uutta käytäntöä. Tässä tapauksessa kuitenkin lähteenä oli se Tacituksen kirja (tai oikeastaan sen englanninkielinen käännös Annals), joka olisi ihan hyväksyttävä lähde ihan sellaisenaankin ilman mitään linkkiä millekään sivustolle (vaikka olisi tietysti parempi viitata kirjan suomennokseen kuin englanninkieliseen käännökseen). Eihän sellaisenaan ilman linkkiä lähteeksi kelpaava kirja voi yhtäkkiä muuttua epäkelvoksi lähteeksi vain siksi että lähdemerkinnässä on mukana linkki kirjan sisällön kopioineelle epäkelvolle sivustolle, vaan kirja on edelleen hyväksyttävä lähde epäkelvosta linkistä huolimatta.--Fotogurachan (keskustelu) 11. marraskuuta 2021 kello 20.10 (EET)

Perustelusi ovat päteviä. Ei pitäisi kai kirjoitella tänne ollenkaan silloin kun pitäisi olla tekemässä jotain muuta.--Urjanhai (keskustelu) 11. marraskuuta 2021 kello 21.21 (EET)

Kelvottomat ja kelvolliset wikilähteet

Kelvottomiin kuuluuvat ainakin toisenkieliset Wikipediat. Kelvollisista en ole kuullutkaan. Commons-kuvia saa käyttää, mutta ei toki lähteinä. Erehdyn ilmeisesti jälleen pahan kerran. --Höyhens (keskustelu) 16. joulukuuta 2021 kello 15.13 (EET)

Kelvollisia wikejä lienevät ne, joita saavat muokata vain asiantuntijat. Esimerkiksi Tieteen termipankki. --Miihkali ^{(K • M)} 16. joulukuuta 2021 kello 15.39 (EET)

Commons on monissa artikkeleissa lähteenä ainakin mobiiliversiossa.--MAQuire (keskustelu) 16. joulukuuta 2021 kello 16.18 (EET)

Kielenhuollosta

Ihan vain itsekseni ihmettelin, ovatko tällaiset liki nollamuokkaukset miten tarpeellisia, kun artikkelin läpi lukemalla tein samaan artikkeliin nämä muokkaukset, joiden joukossa on neljä pilkkukorjausta, jotka tuskin vertailussa näkyvät. Molemmista saa yhden pisteen työn sankari -mitalia varten.
Tämä ihmettely heräsi varsinaisesti, kun satuin vilkaisemaan erään sinänsä tarpeellisia artikkeleita tekevän käyttäjän aloitusta, johon tein nämä muutokset, joiden joukossa korjasin tämänkin: "paikallishallintoa johtaa valeilla valittava kylänpäämies", sinänsä hauska mutta ei paikkansapitävä. Tällä en tahdo pilkata käyttäjää vaan kertoa, että hänen tarpeelliset artikkelinsa kaipaisivat jälkiluentaa, jota niihin ei näytä kukaan tekevän. Se vie aikaa, eikä pisteitä kerry kuin se yksi.
Olen niitä joskus korjannut, mutta kun en halua tulla nähdyksi vainoajana, en ole sen enempää ottanut niitä tarkkailun kohteeksi. Olen itse saanut oman osani näistä pisteidenkeräysmuokkauksista, enkä voi olla ihmettelemättä, että jos on tekemisen puutetta, niin todellistakin tekemistä, wikipedian eli lukijoiden kannalta hyödyllistä, olisi. --Abc10 (keskustelu) 26. marraskuuta 2021 kello 19.20 (EET)

Kirjoitusvirheiden korjaaminen on tarpeellista, vaikka toki olisi hyödyllisempää korjata yhtä useampi kirjoitusvirhe kerralla, jos sellaisia lähitienoolla on. Hyödyllisempää olisi myös oikolukea oma artikkelialoitus kunnolla ennen sen tallentamista verrattuna siihen, että korjailee siitä kirjoitusvirheitä yksitellen ensitallennuksen jälkeen (ja keräilee siten "pisteitä", jos tallennukset joksikin pisteiksi haluaa luokitella) tai jättää virheet muiden korjattavaksi. Mutta jos liian pitkäksi aikaa pysähtyy miettimään, mikä on tarpeellista ja hyödyllistä, ei tule tehneeksi Wikipedian hyväksi mitään. Ei tässä muuta, minä menen nyt tarpeilleni. --Lax (keskustelu) 26. marraskuuta 2021 kello 19.46 (EET)

Kirjoitusvirheitä voi korjata myös teknisesti kehittyneillä menetelmillä kuten merkkijonohaun avulla, esimerkiksi silloin, kun samantyyppisen kirjoitusvirheen havaitaan esiintyvän useissa artikkeleissa. Nyt tikunnokkaan nostettu muokkaus artikkelissa Solunulkoiset vesikkelit liittyy tähän yhdeksän muokkauksen muokkaussarjaan, jossa on systemaattisesti haettu virhetyyppiä "toimina" (pro toiminta, toiminnan tms.) ja korjattu ne systemaattisesti. Kuten voi havaita katsomalla noita yhdeksää muokkausta, korjaus edellyttää käsityötä, sillä eri kerroilla korjaus on erilainen; botti ei siis sovellu. Tämäntyyppinen käsityö on kuitenkin tehokasta ja sillä saadaan kerralla korjattua sama virhetyyppi useasta artikkelista. Toki samalla voi tehdä muita korjauksia, jos sellaisia sattuu osumaan silmään (kuten näissäkin on tehty, voi ihan sieltä diffeistä katsoa), mutta kysymys on jo tavoitteiltaan aivan erityyppisestä toiminnasta kuin koko artikkelin oikolukeminen. Olikos tässä nyt joku ongelma ja kenellä ja miksi? --Jmk (keskustelu) 26. marraskuuta 2021 kello 20.10 (EET)

Ja jos taas oikoluetaan artikkelia enemmänkin, niin tokihan sieltä usein parannettavaa löytyy. Tässäkin keskustelun aloittajan jäljiltä oli mainitussa artikkelissa edelleen mm. "kymmenien nanometrin koosta" ja "Solunulkoisia vesikkeleistä on tutkittu". Tämä vain havainnollistuksena siitä, että se "oikoluku" ei suinkaan tarkoita, että kaikki virheet on korjattu. Joskus korjataan yksi virhe, joskus kolme, joskus useampia, pääasia että korjataan eikä rikota. --Jmk (keskustelu) 26. marraskuuta 2021 kello 20.26 (EET)

Lasketko muokkauksia Työn sankari -palkintoa varten? Minä kun sitä sinulle yritin antaa, niin suutuit, enkä ole sen jälkeen palkintoa jakanut, eikä ole juuri kukaan muukaan. Oliko suuttumus jonkinlainen vitsi tai muuta huumoria? Jos oli, niin nämä "pränkit" kannattaa jatkossa paljastaa vähän suoremmin ja aiemmin.--MAQuire (keskustelu) 26. marraskuuta 2021 kello 20.00 (EET)

Ihan näin sivuhuomiona, että jos sitä edelleen jaetaan sen jonkun neuvostoliittolaisen mitalin kuvalla, niin olisin ehkä vähän kiikun kaakun itsekin sen suhteen, viitsiikö sellaista ottaa vastaan. Pahempi olisi enää varmaan joku Deutsche Arbeitsfrontin ansiomitalin kuva. --Prospero One (keskustelu) 27. marraskuuta 2021 kello 00.14 (EET)

En kritisoinut sinänsä, ettei sitä otettu vastaan. Siksi kai en ole kommentin jälkeen sitä jakanutkaan, eikä moni muukaan. Ihmettelin vaan, että itse palkinnon problemaattisuuden esilletuonut käyttää sitä jonain mittarina. Tuo saa miettimään, että oliko hän havaintoineen rehellinen vai oliko ketunhäntä kainalossa ja tuo oli joku ainakin minun ymmärryspiirin yli mennyt parodia.--MAQuire (keskustelu) 27. marraskuuta 2021 kello 00.26 (EET)

Aa aivan, nyt ymmärsin. --Prospero One (keskustelu) 27. marraskuuta 2021 kello 00.52 (EET)

En tiennyt että sen jakaminen on lopetettu. Jos siitä on ilmoitettu jossakin, en ole huomannut. --Abc10 (keskustelu) 27. marraskuuta 2021 kello 08.37 (EET)

En tiedä, missä tuosta olisi pitänyt ilmoittaa. Mieluummin vaikka keskustelusivujen muokkauksia voisi poistaa muokkauslukumäärästä kuin hyödyllisiä vaikkakin pieniä korjauksia artikkeleihin.--MAQuire (keskustelu) 27. marraskuuta 2021 kello 13.43 (EET)

Aloituskommenttini ydin ei ainakaan tähän mennessä kommentoineille osunut silmään. --Abc10 (keskustelu) 26. marraskuuta 2021 kello 22.44 (EET)

Mikähän se ydin mahtaisi olla? Kerropa nyt miksi nuo korjaukset ovat sinulle ongelma. Vai ovatko ne? --Jmk (keskustelu) 26. marraskuuta 2021 kello 23.26 (EET)

Jos tämän idea on olla joku Kafkatrapping-viritelmä, jossa aloitukseen on mahdotonta "vastata oikein", niin suosittelen kyllä jo oikeasti menemään itseensä. --Prospero One (keskustelu) 27. marraskuuta 2021 kello 00.14 (EET)

Oikolukumalkoja voinee tarkastella monelta nækøkulmalta... Iivarius (keskustelu) 16. joulukuuta 2021 kello 10.40 (EET)

Eiköhän tämän pitäisi olla aika selvä: lyöntivirheiden korjaaminen merkkijonohauilla on yksi mahdollinen ja hyödyllinen tapa korjata wikipediaa ja koko artikkelien oikolukeminen on yksi mahdollinen ja hyödyllinen tapa korjata wikipediaa. Molempia voi tehdä ja kumpikin on hyödyllinen ja luultavasti useimmat käyttäjät tekevät ainakin joskus näitä kumpaakin, kaikkien muiden korjasamistapojen ohella. --Urjanhai (keskustelu) 27. marraskuuta 2021 kello 08.57 (EET)

Juuri näin. Korjaamista voi tehdä eri tavoin ja eri tavoilla on omat vahvuutensa. Keskustelun aloittaja toi asian esiin ikään kuin olisi jokin ongelma siinä että korjataan tyyppivirheitä tehokkaasti, mutta kehotuksesta huolimatta mitään selitystä ei tullut siihen, miksi se olisi ongelma. Jotenkin tulee vaikutelma, että nämä tehokkaat korjaukset tulisi jättää tekemättä, mutta miksi? – Jos jotakuta kiinnostaa tutkia, miten tuollainen hakuperusteinen korjaaminen toimii, niin voi vaikka katsoa nuo edellä mainitsemani 9 muokkausta läpi [5]. Siinä näkee, mitä on korjattu ja miksi (myös muita virheitä siinä sivussa). Sen jälkeen joku voisi listata, mitkä noista 9:stä muokkauksesta olisi pitänyt jättää tekemättä ja miksi. – Jos taas siirrytään tyyppivirhekorjauksista varsinaiseen tekstinhuoltoon, niin esimerkiksi voi ottaa tämän, ks. kohtaa "Historia". Ei kielenhuolto tietenkään ole vain sitä, että korjataan puuttuvat kirjaimet (Trael→Travel, sijaitse→sijaitsee) ja sujuvoitetaan turhat toistot ("Intian osavaltiossa Intian koillisosassa"), vaikka kyllähän nekin tekstiä parantavat; vaan myös kiinnitetään huomiota epäonnistuneisiin lauserakenteisiin, jotka aiheuttavat todellista ymmärryshaittaa lukijalle. Kun lukee ajatuksella, huomaa että virkkeen "kylä on perustettu ennen ... kuningaskunnan perustamista 1500-luvun alkupuolella" voi ymmärtää kahdella tavalla (kylä perustettiin 1500-luvulla, ennen kuningaskuntaa; tai kylä perustettiin ennen kuningaskuntaa, joka perustettiin 1500-luvulla). Tällaisen korjaaminen parantaa tekstiä, mutta silloin pitää lukea ajatuksella ja mahdollisesti tarkistaa lähteestä asti, kumpi tulkinta oli oikea (kyllä, tein niin). Edellinen kielenhuoltaja ei näköjään kiinnittänyt tuommoiseen huomiota. --Jmk (keskustelu) 27. marraskuuta 2021 kello 15.10 (EET)

Pyrin aloituksessa kahden esimerkin avulla kiteyttämään ongelman, mutta nähtävästi en onnistunut, koska joku mieluummin kaivaa motiivejani (mikä on ollut eston uhalla kiellettyä). Artikkelien taso ei mielestäni parane keskittymälltä aaa- ja taitelija-tyylisten lyöntivirheiden metsästämiseen ja keskustelusivujen täyttämiseen turhilla kommenteilla. Esimerkkien avulla halusin havainnollistaa, että kokonaisten artikkelien läpilukemisella löydämme lukijan kannalta vakavia ongelmia. Kertalukemisella kaikki ongelmat eivät tietenkään korjaannu. Toivottavasti joku muukin saa ajatuksistani herätteen. Kiitän kommenteista, nyt on aika siirtyä sanoista tekoihin. (Jos kirjoituksissani on h-ongelmia, syynä on h-näppäimen jumittuminen, yritän parhaani mukaan huomata ne itse.) – Abc10 (keskustelu) 27. marraskuuta 2021 kello 10.12 (EET)

Jatkan nyt kuitenkin hiukan Tuo on aivan totta, ja oikeastaan olin vähän siihen tulossakin. Eli huono tai moniongelmainen artikkelihan ei siitä parane, jos sen kirjoitusvirheet puleerataan (heräsin tähän joskus, kun huomasin että jossain artikkelissa huonon kieliasun ohella itse asiassa koko artikkelin sisältökin oli täyttä kökköä, ja oikeampi ratkaisu olisi ollut jättää se silleen todistamaan itsestään, koska (niin kuin Lönnrot tai joku lainasi sanalaskua) "aine eräs ei pöyhien parane". Mutta samalla kuitenkin lyöntivirheitä tai joskus tavallisia oikeinkirjoitusvirheitäkin on muuten hyvin kirjoitetuissa artikkeleissakin. --Urjanhai (keskustelu) 27. marraskuuta 2021 kello 13.37 (EET)

Moniongelmaisten kohdalla se on toki täysin turhaa korjata yksittäisiä kirjoitusvirheitä, jos todellisuudessa koko artikkeli on puhdasta soopaa. Mutta ei sitäkään oikein voi tuomita, vaikka erityistä hyötyä tuollaisesta ei ole. --PtG (keskustelu) 2. joulukuuta 2021 kello 15.21 (EET)

No niin, kehkeytyneestä keskustelusta ymmärrän konsensukseksi, että hakuperusteiset korjaukset ovat yhteisön mielestä OK ja ei ollutkaan mitään syytä, miksi ne olisi pitänyt jättää tekemättä. (Miksi olisikaan?) Asiasta kiinnostuneille tässä taas eiliseltä esimerkkisetti 23 korjausta. Voi katsoa läpi ja miettiä: (1) Olisiko korjaukset pitänyt jättää tekemättä, miksi? (2) Homman tehokkuutta eli muutaman minuutin työllä saatiin 23 kirjoitusvirhettä korjattua – samassa ajassa ei paljon ehdi täydellistä oikolukua, joten hausta on tosiaan hyötyä korjauksessa, jos hakuja osaa tehdä. Jos joku ei osaa tehdä hakuja niin se hänelle suotakoon, mutta ne jotka osaavat voivat käyttää niitä, voivat niiden avulla tehdä tällaista työtä tehokkaasti eikä se toivottavasti kaiva kenenkään napaa. (3) Olisko homman voinut tehdä vielä vähemmällä työllä botilla? Eipä juuri, sillä massa on kohtalaisen pieni (parikymmentä) ja korjaukset joka kerta erilaiset, eli vaatii sen ihmistyön. (4) Vielä aspekti, joka ei keskustelussa noussut esiin: Kun tehdään systemaattista korjaustyötä, niin korjaajan ammattitaitoa on osata keskittyä siihen työhön, jota on silloin tekemässä, eikä lähteä samalla hosumaan sellaisia "kielenhuoltoja", jotka olisivat oikeasti vaatineet enemmän ajatusta ja ajankäyttöä. Silloin voi helposti käydä niin, että puoliksi ajateltu "kielen korjaus" onkin kielen tai tietosisällön rikkominen. Näitä on valitettavasti nähty ihan riittämiin. Siksi: korjatessa keskity siihen, mitä olet tekemässä. --Jmk (keskustelu) 1. joulukuuta 2021 kello 13.00 (EET)

En nyt malta olemasta kommentoimasta tähän aiheeseen. Olen wikipediassa lähinnä keskittynyt huvikseni lukemaan artikkeleja. Huomatessani kirjoitusvirheen tai selvän kielioppivirheen olen usein korjaillut niitä. Tähän asti olen ajatellut tekeväni hyvää sillä. Tämän keskustelun luettuani saan vähän semmoisen käsityksen että se olisikin jostain syystä väärin. En yleensä korjaa "systemaattisesti" taikka käytä haku-toimintoja, koska en ole wikipediassa käymässä läpi artikkelien kirjoitus/kielioppi -virheitä, vaan lukeakseni artikkeleja. Sitä vaan en käsitä, keneltä se on pois jos artikkelissa on muokkauksen jälkeen yksi tai kaksi kirjoitusvirhettä vähemmän? Mitä haittaa siitä on? Aiheuttaako automaattiseulottu käyttäjä työtä jollekin näin tehdessään? Minua ainakin häiritsee se, että törmään lukiessani kirjoitusvirheisiin, olen ajatellut niitä korjatessani ettei seuraavan lukijan tarvitse jumittaa niihin artikkelissa. Toivottavasti tätä minun kommenttiani ei nyt ammuta aivan seulaksi, aika paljon keskusteluja wikipediassa lukeneena, tuntuu että täällä on kovin monta tapaa tehdä asioita väärin.--Karhennettu turtana (keskustelu) 2. joulukuuta 2021 kello 14.43 (EET)

Älä nyt turhaan huolestu. Kirjoitusvirheiden korjaaminen on edelleenkin täysin oikein, hyväksyttyä ja toivottavaa, tekipä sitä satunnaisesti tai systemaattisesti. Voit siis hyvillä mielin jatkaa hyödyllistä työtäsi. Näin minä ainakin tämän keskustelun tuloksen tulkitsen, kun katsotaan mitä muut kuin keskustelun aloittaja ovat lausuneet. --Jmk (keskustelu) 2. joulukuuta 2021 kello 14.48 (EET)

Mikä tahansa muokkaus on aina jonkun mielestä väärin. Ei siitä kannata itseensä ottaa. J.K Nakkila (keskustelu) 2. joulukuuta 2021 kello 15.00 (EET)

Musta erittäin hyvä nosto käyttäjältä Karhennettu turtana (inspiraatio tullut Carl Barksin vai Don Rosan sarjakuvasta?). Varsinkin satunnaiset muokkaajat saattavat korjata yksittäisiä kirjoitusvirheitä, ja jokainen käyttäjällä näkyvä korjaus on aina hyväksi, vaikka yksittäisen typon korjauksia ketjun aloittaja kritisoikin. Eli artikkelien kehittämiselle vahva kannatus! On muutos sitten pieni tai suuri. --PtG (keskustelu) 2. joulukuuta 2021 kello 15.19 (EET)

Lopuksi: Koska (liki) nollamuokkauksia jotkut pitävät hyvinä, ne olisi ainakin merkittävä p-kirjaimella pieneksi Ohje, esim. tällaiset. Sen sijaan kumoustoiminnon käyttäminen tai sivun siirto uudelle otsikolle ei mielestäni ole p-merkinnän arvoinen pieni muutos, ja on virhe merkitä sellaista pieneksi. --Abc10 (keskustelu) 4. joulukuuta 2021 kello 05.47 (EET)

Poistokeskustelu luokista commonsissa

Poistokeskustelu luokista commonsissa, rajamerkkejä ja rajoilla olevia liikennemerkejä. Vaikutta olevan osastoa Wikipedia:Lumipallo helvetissä, mutta jos joku haluaa varmistaa niin saa käydä seuraamassa.--Urjanhai (keskustelu) 14. joulukuuta 2021 kello 12.33 (EET)

Commonsissa aktiivinen Käyttäjä:Apalsola ehkä jo tuntee asiaa entuudestaankin.--Urjanhai (keskustelu) 14. joulukuuta 2021 kello 14.33 (EET)

Taisi selvitä. Joitakin kuvia ja alaluokkia oli vahingossa mennyt osaksi vääriin luokkiin, kun ne fiksatiin niin asia oli uskoakseni sillä hoidettu.--Urjanhai (keskustelu) 14. joulukuuta 2021 kello 21.11 (EET)

Elokuva- ja televisiosarja-artikkelit

Käyttäjän Kotivalo mielestä näissä artikkeleissa pitäisi olla lähteitä myös johdannoissa. Hän perustelee väitteensä sillä, että jotkut ihmiset lukevat kuulemma vain johdannon ja toivovat näkevänsä lähteet siellä ilman Tuotanto-osioon selaamista.

Ne muokkaajat, jotka ovat tehneet näitä artikkeleita jopa muidenkielisiin Wikipedioihin, olivat saaneet aikaan laatusisältöä jopa ilman, että johdannoissa oli lähteitä (paitsi, jos kyseessä on tieto, jota ei löydy artikkelin alemmasta osasta). Minulla ei ollut syytä kyseenalaistaa heitä, mutta nyt alan miettiä että pitäisikö kuunnella Kotivalon argumenttia vai ei? --CAJH (keskustelu) 14. joulukuuta 2021 kello 17.37 (EET)

Ohje:Artikkelin_rakenne#Artikkelin_alkuosa Johdannossa olevia väitteitä ei normaalisti tarvitse viitteistää, jos samat väitteet on viitteistetty artikkelin leipätekstissä.--Matthäus Gehägeberg (keskustelu) 14. joulukuuta 2021 kello 17.43 (EET)

Olin itse samaa mieltä. Mutta halusin tarkista, että onko Wikipediassa joku, joka sattuisi jakamaan hänen mielipiteensä. --CAJH (keskustelu) 14. joulukuuta 2021 kello 19.00 (EET)

Tähän tarkennus että ohjetta kannattaa noudattaa enkä itse ole Kotivalon tämän näkemyksen kannalla, mutta varmaan joku voi löytyä. Antaa olla näin. Kotivalo on silti hyvä käyttäjä. --Höyhens (keskustelu) 14. joulukuuta 2021 kello 23.07 (EET)

Mielipdettä on täysin mahdoton muodostaa kun ei ole tapauskohtaista diffiä asiasa, jossa mitä ilmeisimmin on käytetty tapauskohtaista harkintaa. --Urjanhai (keskustelu) 15. joulukuuta 2021 kello 09.28 (EET)

@Savir muokkasi ohjetta 5. elokuuta 2019. ”Johdannossa olevia väitteitä ei normaalisti tarvitse viitteistää, jos samat väitteet on viitteistetty artikkelin leipätekstissä.” Onko sellaista tilannetta, että johdanto viitteistetään, vaikka samat väitteet on viitteistetty artikkelin leipätekstissä? Perustuuko lisäys yleisesti käytössä olleeseen muokkaustapaan, onko siitä keskusteltu jossakin? Yhtenäinen muokkaustapa olisi toivottavaa. ---raid5 14. joulukuuta 2021 kello 23.16 (EET)

Olikohan tuota edeltäänyt keskustelu?--Urjanhai (keskustelu) 15. joulukuuta 2021 kello 07.50 (EET)

Minusta jos artikkeli on pitkä ja siinä on paljon lähteitä, ei voida olettaa että lukija etsii kaikki 50–150 lähdettä voidakseen varmistaa että johdannossa ollut kohta on lähteenmukainen. Vähemmässä määrässäkin lähteitä voi olla kova työ käydä läpi ne kaikki, ja jos ensin käy kaikki verkkolähteet läpi ja sitten etsii kaikki kirjalähteet, ja toteaa että ”eipä löydy mistään”. Mahtaako silloin ketuttaa? Jos kerran kirjoitetaan lähteiden mukaan niin mikä vaiva siitä on että myös merkitään mistä mikäkin löytyy? --Linkkerpar™ 14. joulukuuta 2021 kello 23.29 (EET)

Eikö johdanto pitkissä artikkeleissa yleensä sisällä lyhennetyn version siitä mitä leipäteksti sisältää? Tuo kommenttisi loppukysymys kuulostaa siltä kuin epäilisit, etteivät johdannot olisikaan sellaisia. --CAJH (keskustelu) 15. joulukuuta 2021 kello 00.29 (EET)

Kun sanotaan "pitkässä" ja "yleensä" niin pitäisi määrutellä "pitkä" ja "yleensä", jos halutaan ruveta antamaan ehdottomia ja kiveen hakattuja määräyksiä vailla mitään harkintaa ja liikkumavaraa. Kun näitä luultavasti on mahdoton yksikäsitteisesti määritellä, niin herää kysymys, onko ylipäätään tarvetta päätyä tulkitsemaan kaikki suositukset ehdottomina ja kiveen hakattuina määräyksinä vailla mitään harkintaa ja liikkumavaraa. Muistan kuinka Käyttäjä:Kotivalo jossain totesi ettei hän "ole opettanut tieteellistä kirjoittamista kuin kahdessa korkeakoulussa". --Urjanhai (keskustelu) 15. joulukuuta 2021 kello 07.58 (EET)

Pitkä artikkeli on varmaan sellainen, että se on niin pitkä, että joku muokkaaja näkee järkeväksi kirjoittaa siihen erillisen johdannon, jossa toistetaan pääkohdat siitä, mitä leipätekstissä on. Kyse ei ole vain pituudesta. Olen ajatellut, että ohje koskee etenkin hyvin tehtyjä artikkeleita, joiden aihe on yhdentekevää merkittävämpi. Jos tällainen artikkeli on saatu aikaiseksi, niin silloin johdantoon ei pitäisi kovin herkästi lisätä uutta tietoa, vaan sen paikka olisi leipätekstissä.--Matthäus Gehägeberg (keskustelu) 15. joulukuuta 2021 kello 08.40 (EET)

Tässä kuitenkin aloituksessa puhuttiin nimenomaan lähteiden eikä tiedon lisääisestä. --Urjanhai (keskustelu) 15. joulukuuta 2021 kello 09.16 (EET)

Kyllä. Jos kyseessä on merkittävästä aiheesta hyvin tehty pitkähkö artikkeli, johon tehty kunnollinen erillinen johdanto, jossa on vain asioita, jotka esitetään lähteistetysti leipätekstissä, niin viitteiden lisääminen johdantoon vaikeuttaa tekstin osan tunnistamista laadukkaaksi johdannoksi.--Matthäus Gehägeberg (keskustelu) 15. joulukuuta 2021 kello 09.26 (EET)

Kun ei ole mitään diffiä, niin ei ole minkäänlaista tietoa edes siitä minkälainen artikkeli ylipäätään on ollut kysymyksessä. Koko keskustelu on siis kokonaan ilmassa lepäävää spekulaatiota asiassa, jossa on käytetty harkintaa. Jos ohje olisi kiveen hakattu ja sitova, niin siinä lukisi "ei saa", nyt siinä lukee "normaalisti ei tarvitse". Sehän jo itsessään on sama kuin "saa (vaikka ei tarvitse)". Samalla se nimenomaisesti sisältää tapauskohtaisen harkinnan, mutta nyt väännetään yleistä pyörittelyä, vaikka pitäisi keskustella tapauksesta, jossa harkintaa on käytetty ja siitä, onko harkintaa käytetty kyseisessä nimenomaisessa tapauksessa oikein. --Urjanhai (keskustelu) 15. joulukuuta 2021 kello 09.40 (EET)

Niin siis kysyt: "Jos kerran kirjoitetaan lähteiden mukaan niin mikä vaiva siitä on että myös merkitään mistä mikäkin löytyy?" No sellaisiahan ne lähteet leipätekstissä ovat, että ne sisältävät sen tekstissä mainitun tiedon. Nyt puhutaan siitä, että pitäisikö sama lähde lisätä myös johdantoon, joka mainitsee samat asiat lyhennettyinä. --CAJH (keskustelu) 15. joulukuuta 2021 kello 00.31 (EET)

Vai puhutaanko siitä, ett' saako sen lisätä? Se ob rei kuin ett pitää lisätä.--Urjanhai (keskustelu) 15. joulukuuta 2021 kello 10.04 (EET)

Perustuuko ohjeeseen tehty lisäys keskusteluun? Ohjeissa on paljon yhden käyttäjän mielipiteitä, jotka eivät perustu mihinkään. Toinen asia on, että jos johdannot olisivat muutenkin kuin teoriassa artikkelin tiivistelmiä, ohje voisi voisi olla perusteltu. Käytännössä kuitenkin johdannot sisältävät sikin sokin lähteetöntä ja lähteistettyä. Pitkässä artikkelissa asian selvittäminen on työlästä. --Abc10 (keskustelu) 15. joulukuuta 2021 kello 05.52 (EET)

Samaa kysyisin, ja kysyinkin myös jo ylempänä. --Urjanhai (keskustelu) 15. joulukuuta 2021 kello 07.52 (EET)

Tähän muuten taisi löytyä vastaus: Käyttäjä:Kotivalon keskustelusivulla oli tästä aiheesta aloituskommenttia hiukan laajempikin keskustelu, joka ei aivan kokonaan tullut referoiduksi aloituksessa. Siellä myös vahvistettiin ainakin Käyttäjä:Ochsin antamalla tiedolla että tuo lisäys käytöntöön oli tosiaankin tehty ilman keskustelua. Kotivalo siellä myös oli kertonut, ettei osallistua keskusteluun. Mutta vaikka lähdettäisiin tuostakin, alkuperältään epäselvästä ohjeesta "ei tarvitse", niin ei sitä kyllä millään saa väännettyä muotoon "ei saa". --Urjanhai (keskustelu) 15. joulukuuta 2021 kello 09.55 (EET)

Minun nähdäkseni on ollut käytäntönä, että viitteitä ei ainakaan tarvitse kopioida johdantoon alempaa artikkelista silloin, kun on kyse samasta asiasta. Kopiointi on tarpeetonta, koska tiedothan on jo lähteistetty ja viitteistetty, ja se aiheuttaa turhaa työtä. Johdannossa on sitä paitsi joskus tiivistetty pitkiäkin pätkiä lyhyiksi lauseiksi tai sanoiksi, mikä vaikeuttaa viitteistämistä. Jos johdannossa on väitteitä, joita ei ole lähteistetty missään, tai jos alempana viitteistetty väite voi nostaa jonkun lukijan niskakarvat pystyyn, sen voi viitteistää. Viitteiden kopioimistakaan ei ole kielletty, jos joku sitä haluaa ryhtyä tekemään. Mutta lähdepyyntöjen lisäily tiedoille, jotka on artikkelissa jo lähteistetty, ei paranna artikkelia. --Savir (keskustelu) 15. joulukuuta 2021 kello 10.16 (EET)

Keskustelu päättyi ilmeisesti konsensukseen, että ei ole yhtenäistä muokkaustapaa. Joku viitteistää niitä näitä ja joku taas ei. Joka tapauksessa lähdepyyntö on tarpeeton, jos sama tieto on lähteistetty leipätekstissä, lisäksi johdantoon voi olla hankala sovittaa viitteitä. Olen lisännyt lähdepyyntöjä esimerkiksi syntymätietoihin, jos on ollut lyhyt lähteetön artikkeli, lähteiden tiedoissa on vaihtelevuutta tai lähteet ovat helposti katsottavissa eikä tietoa löydy. ---raid5 16. joulukuuta 2021 kello 17.42 (EET)

Virheellinen tieto P.J. Hannikaisen tiedoissa.

Wikipediassa kerrotaan, että P.J. Hannikainen olisi säveltänyt Keski-Suomen kotiseutulaulun. Sen on säveltänyt ruotsalainen Ivar Widén (1871-1951). Sanat ovat Martti Ilmari Johannes Korpilahden (1886-1938).  –Kommentin jätti JyryNyyrikki (keskustelu – muokkaukset)

Kumosin muokkauksen missä kyseinen väärä tieto oli lisätty. Sävelsi Keski-Suomen laulun, ei kotiseutulaulua. --Anr (keskustelu) 15. joulukuuta 2021 kello 13.43 (EET)

Jäähallien nimet

Kohdassa Keskustelu:Uros Live nousi puheeksi, että ehkä jäähalleista kautta niiden historian kertovissa artikkeleissa ei tulisi käyttä artikkelinimenä hetkellistä markkinointinimeä. Mitäs mieltä jäähallien nimeämisperusteista ollaan?

Yleisnäkymä jäähallien nimiin tässä: Luokka:Suomen jäähallit --Aulis Eskola (keskustelu) 9. lokakuuta 2021 kello 17.50 (EEST)

Vanha keskustelu. -87.95.105.220 9. lokakuuta 2021 kello 18.28 (EEST)

Mielestäni sponsorinimeä voi käyttää, mutta jos hallilla on vaihtoehtoinen nimi kuten Helsingin jäähalli yms., niin sitä tulisi käyttää. Spornsorinimen käyttö vaatii vaan päivittämistä jos sponsori vaihtuu.--OtsoTA (keskustelu * muokkailut) 9. lokakuuta 2021 kello 20.23 (EEST)

Samaa mieltä ainakin osittain. Hartwall Arenan pitäisin ennallaan, koska se on ollut aina tuolla nimellä pientä kirjoitusasun muutosta lukuun ottamatta, ja se on muutenkin ylivoimaisesti käytetyin nimi. --Kärrmes (keskustelu) 14. lokakuuta 2021 kello 23.44 (EEST)

Mielelläni vaihtaisin esimerkiksi Vaasan Koulunäkki Areenan (aka. Nordicbet Areena, KYMP Areena, Expert Areena, Ilona Areena ja myös KSOY Areena) Kotkan jäähalliksi tms.--Matthäus Gehägeberg (keskustelu) 14. lokakuuta 2021 kello 21.01 (EEST)

Ei jumaleissön! HK Areenassa oli sentään vieraan kaupungin nimi piilotettu lyhenteeseen... Odotellaan sitä, että Uros Liven nykyinen sponsorisopimus päättyy, niin saadaan nimettyä se Turun Sinappi Areenaksi. Mutta joo: ei Wikipediassa pidä antaa artikkeleille hämääviä nimiä. --Lax (keskustelu) 14. lokakuuta 2021 kello 21.57 (EEST)

Myöskään jäähalleille (irl) ei pitäisi antaa hämääviä nimiä. -- Htm (keskustelu) 14. lokakuuta 2021 kello 22.31 (EEST)

Pistetään tähän kannatus sille, että käytetään sponsorinimien sijaan yleiskielisiä nimiä jos sellainen löytyy. Poikkeuksia toki voi olla jos sponsorinimi on hyvin vakiintunut. Zache (keskustelu) 15. lokakuuta 2021 kello 07.58 (EEST)

ok PixelLate 76 (keskustelu) 15. marraskuuta 2021 kello 13.08 (EET)

Keskustelu sponsorinimien käytöstä voisi laajentaa myös urheiluseuroihin ja -sarjoihin. Nekin olisi hyvä pitää yleisellä nimellä, esimerkiksi Metal Ligaen -> Tanskan jääkiekkoliiga tai Superisligaen (kuten tanskawiki). --PtG (keskustelu) 16. lokakuuta 2021 kello 09.17 (EEST)

Noh sitten pystyyn keskustelut, mitkä sopii vaihtaa mihin asuun... Eri aikakausien kaupalliset nimet luonnollisesti kerrotaan artikkelissa ja niistä pidetään ohjaukset. --Aulis Eskola (keskustelu) 15. lokakuuta 2021 kello 20.17 (EEST)

Jäähallien lisäksi sama asia kaiketi koskee muitakin urheiluareenoita, kuten jalkapallostadioneita, joissa myös riittää sponsorinimiä. --Kärrmes (keskustelu) 22. lokakuuta 2021 kello 21.51 (EEST)

Tämä käsittelee jäähalleja. Pistäkäähän pystyyn vastaava esim. potkupalloilupaikoista! --Aulis Eskola (keskustelu) 24. lokakuuta 2021 kello 08.41 (EEST)

Lisäsin kaikkiin alla listattuihin jäähalleihin kommentin Lipas-tietokannan perusteella. Kyseessä on kohtuullisen hyvä sivusto, jota voisi Wikipediassa käyttää lähteenä enemmänkin. Joissakin tapauksissa tietokannan nimi voi kuitenkin olla kielenvastainen tai erittäin harvinainen, joten näissä pitää käyttää tapauskohtaista harkintaa. --Paranaja (keskustelu • muokkaukset) 23. lokakuuta 2021 kello 02.28 (EEST)

Tämä on hyvä projekti kaupallisen vyöryn torjumiseksi. Lipas.tietokannan etusivulla on pyyntö kertoa, jos tietokantaa käytetään jossakin: Kohta: KÄYTÄTKÖ LIPAS-DATAA? KERRO SIITÄ MEILLE. Oletko ilmoittanut? --Abc10 (keskustelu) 23. lokakuuta 2021 kello 08.33 (EEST)

Tarviiko ilmoittaa vai onko pyyntö tyyppiä ”ostakaa makkaraa”? --Paranaja (keskustelu • muokkaukset) 23. lokakuuta 2021 kello 22.32 (EEST)

Toinen lähde, ehkä jääkiekkomielessä jopa parempi on Jääkiekkoliiton Jäähallit-sivusto. Tuolla löytyy xml-tiedosto, jossa on lueteltu kaikki Suomen jäähallit. Se ei eihan täysin ole ajantasalla, mutta siellä on monista halleista sekä sponsorinimi että "kutsumanimi". --PtG (keskustelu) 23. lokakuuta 2021 kello 12.21 (EEST)

Meinasin jo aiemmin viitata tuohon, mutta Ainovaara ja muut sen sellaiset huolimattomuudet eivät herättäneet luottamusta. --Lax (keskustelu) 23. lokakuuta 2021 kello 13.55 (EEST)

"Lipas-tietokannan tiedot perustuvat kuntien ja muiden liikuntapaikkojen omistajien Lipas-tietokantaan syöttämiin tietoihin sekä Jyväskylän yliopiston Lipas-ylläpitäjien tuottamaan aineistoon. Tietojen kattavuutta, virheettömyyttä, ajantasaisuutta ja yhdenmukaisuutta ei voida taata". Eli en pitäisi tuota tietokantaa mitenkään "virallisena tahona" määrittämään sitä nimeä, mitä meidän tulisi käyttää Wikipediassa. Stryn (keskustelu) 24. lokakuuta 2021 kello 13.12 (EEST)

Onko sama tieto luotettavampi, jos se otetaan suoraan kunnan (tai muun liikuntapaikan omistajan) sivulta eikä kierrätetä Lipas-tietokannan kautta? --Abc10 (keskustelu) 24. lokakuuta 2021 kello 14.29 (EEST)

En kyseenalaistanut luotettavuutta, lähinnä mietin, että eiköhän liikuntapaikkojen omistajat mielellään tuonne syötä käytössä olevan markkinointinimen, eivätkä välitä mistään oikeinkirjoitussäännöistä. Stryn (keskustelu) 24. lokakuuta 2021 kello 14.36 (EEST)

Lähtökohtaisesti sponsorinimet pois artikkelien nimistä. Sen hetkisiä sponsorinimiä tulisi kuitenkin käyttää urheilukausien joukkue/areena listoissa; esimerkiksi täällä: Jääkiekon SM-liigakausi 2021–2022#Osallistuvat joukkueet. --Zunter (keskustelu) 21. marraskuuta 2021 kello 23.06 (EET)

Aktia-jäähalli

OK - Raaseporin jäähalli --Aulis Eskola (keskustelu) 16. lokakuuta 2021 kello 07.02 (EEST)

Lipas-tietokannassa kielenvastaisella nimellä Aktia jäähalli. --Paranaja (keskustelu • muokkaukset) 23. lokakuuta 2021 kello 01.45 (EEST)

Google:

• Raaseporin jäähalli 1170
• Aktia-jäähalli 1020
• Aktia jäähalli 661 --Aulis Eskola (keskustelu) 27. lokakuuta 2021 kello 12.26 (EEST)

Atria-halli

OK - Jouppilanvuoren jäähalli. --Paranaja (keskustelu • muokkaukset) 23. lokakuuta 2021 kello 01.48 (EEST)

Google:

• Jouppilanvuoren jäähalli 2000
• Atria-halli 1680

Halli suljettu 2018. --Aulis Eskola (keskustelu) 11. marraskuuta 2021 kello 17.33 (EET)

Siirretty hallin historian aikana yleisesti käytetylle nimelle Jouppilanvuoren jäähalli. --Aulis Eskola (keskustelu) 12. marraskuuta 2021 kello 20.25 (EET)

Espoo Metro Areena

Espoon Tapiolassa. Muita nimiä olleet Barona Areena ja LänsiAuto Areena. Tapiolan monitoimiareena on varsin harvinainen nimi hallille ja se on halliyrityksen nimi. --Aulis Eskola (keskustelu) 15. lokakuuta 2021 kello 21.05 (EEST)

Lipas-tietokannassa Metro Areena. --Paranaja (keskustelu • muokkaukset) 23. lokakuuta 2021 kello 02.18 (EEST)

Google:

• Espoo Metro Areena 32 300
• Barona Areena 14 100
• Tapiolan monitoimiareena 1 920
• LänsiAuto Areena 1 590 --Aulis Eskola (keskustelu) 10. joulukuuta 2021 kello 20.20 (EET)

Gatorade Center

OK - Olisko Turkuhalli? Muita nimiä Typhoon, Elysée Arena ja HK Areena. --Aulis Eskola (keskustelu) 15. lokakuuta 2021 kello 21.02 (EEST)

YSO:ssa Turkuhalli. Kelpaa minulle Zache (keskustelu) 15. lokakuuta 2021 kello 21.15 (EEST)

Turkuhalli on hyvä.--OtsoTA (keskustelu * muokkailut) 20. loakuuta 2021 kello 14.33 (EEST)

Turkuhalli myös Lipas-tietokannassa. --Paranaja (keskustelu • muokkaukset) 23. lokakuuta 2021 kello 01.53 (EEST)

Muutettu Turkuhalliksi --Aulis Eskola (keskustelu) 23. lokakuuta 2021 kello 03.43 (EEST)

Hartwall Arena

OK - Nimi Hartwall Arena säilyköön, koska tunnettu lähinnä sillä eikä nimeä ole muutettu kuin hieman kirjoitusasultaan. --Aulis Eskola (keskustelu) 15. lokakuuta 2021 kello 20.17 (EEST)

Näin myös Lipas-tietokannassa. --Paranaja (keskustelu • muokkaukset) 23. lokakuuta 2021 kello 02.19 (EEST)

Isomäki Areena

OK - Isomäki Areena nimelle Porin jäähalli. --Aulis Eskola (keskustelu) 7. joulukuuta 2021 kello 11.35 (EET)

Google:

• Isomäki Areena 15 800
• Porin jäähalli 2 960

Nimi säilyköön - yleisesti käytetty nimi viittaa mielekkäästi alueeseen Porissa, vaikka ei olekaan kaikille muiden paikkakuntien ihmisille aukeava. --Aulis Eskola (keskustelu) 12. joulukuuta 2021 kello 10.01 (EET)

Isku Areena

Lahden jäähalli --Aulis Eskola (keskustelu) 15. lokakuuta 2021 kello 20.47 (EEST)

Lipas-tietokannassa ”Isku Areena (Lahden jäähalli)”. --Paranaja (keskustelu • muokkaukset) 23. lokakuuta 2021 kello 01.56 (EEST)

Jäähallit.fi-sivoston xml: Isku-Areena, Lahden jäähalli Oy --PtG (keskustelu) 23. lokakuuta 2021 kello 12.33 (EEST)

Google:

• Isku Areena 54000
• Isku-Areena 52600
• Lahden jäähalli 1870 (myös yhtiönimi) --Aulis Eskola (keskustelu) 27. lokakuuta 2021 kello 12.28 (EEST)

Kiekkobussi-areena

OK - Lempäälän jäähalli, ollut Xerox-areena ja Masku-areena --Aulis Eskola (keskustelu) 15. lokakuuta 2021 kello 20.39 (EEST)

Lempäälän jäähalli. Samassa rakennuksessa ilmeisesti myös Lempäälän harjoitusjäähalli. --Paranaja (keskustelu • muokkaukset) 23. lokakuuta 2021 kello 02.21 (EEST)

Jäähallit.fi-sivoston xml: Lempäälän jäähalli, Masku-Areena (vanhentunut sponsorinimi) --PtG (keskustelu) 23. lokakuuta 2021 kello 12.33 (EEST)

Kivikylän Areena

OK - Äijänsuon jäähalli - alkuperäinen tunnettu nimi alueen mukaan. Halli on Raumalla. Kivikylä viittaa makkaraan. --Aulis Eskola (keskustelu) 15. lokakuuta 2021 kello 20.17 (EEST)

Satakunnan Kansa näyttää käyttävän Äijänsuon jäähalli -nimeä, kun se kertoo raumalaisille, mihin mennä rokotettavaksi. Myös sponsorinimeä käytetään joko sellaisenaan tai toisinaan toimittajat armeliaasti korjaavat kielenvastaista kirjoitusasua. Sama havaittavissa ainakin lähteissä HS, IL ja Yle. Otteluselostuksissa kirjoitetaan Äijänsuosta. Sponsorinimi ei näytä vakiintuneen artikkelin aiheen nimeksi.--Matthäus Gehägeberg (keskustelu) 20. lokakuuta 2021 kello 10.49 (EEST)

Lipas-tietokannassa näiden kahden yhdistelmä eli Äijänsuon Areena. --Paranaja (keskustelu • muokkaukset) 23. lokakuuta 2021 kello 01.59 (EEST)

Vanha halli, joka on ollut perinteisesti urheilukielessä pelkkä Äijänsuo. Artikkelin historianäkökulmasta ajatellen areena-nimet eivät toimi. Äijänsuon Areena oli vain hetken käytös sponsorinimien välissä. --Aulis Eskola (keskustelu) 23. lokakuuta 2021 kello 08.34 (EEST)

Jäähallit.fi-sivoston xml: Äiänsuon jäähalli (kirjoitusvirhe), Kivikylän areena --PtG (keskustelu) 23. lokakuuta 2021 kello 12.33 (EEST)

KSOY Areena

OK - Kotkan Rauhalassa, käviskö Kotkan jäähalli?

Muita nimiä Nordicbet Areena, KYMP Areena, Expert Areena, Ilona Areena ja Vaasan Koulunäkki Areena --Aulis Eskola (keskustelu) 15. lokakuuta 2021 kello 21.00 (EEST)

Lipas-tietokannassa Kotkan kilpajäähalli erotuksena viereisestä harjoitusjäähallista. --Paranaja (keskustelu • muokkaukset) 23. lokakuuta 2021 kello 02.01 (EEST)

En pidä hyvänä ratkaisuna muotoa kilpajäähalli. Ei sellaista muotoa juuri kukaan puheessaan tai kirjoituksessaan käytä. Harjoitusjäähallin voi sitten etuliitteellään erottaa tuosta varsinaisesta jäähallista. --Lax (keskustelu) 23. lokakuuta 2021 kello 11.35 (EEST)

Jäähallit.fi-sivoston xml: Kotkan jäähalli Ilona Areena (vanha sponsorinimi) --PtG (keskustelu) 23. lokakuuta 2021 kello 12.33 (EEST)

Google:

• Kotkan jäähalli 2420
• KSOY Areena 918 --Aulis Eskola (keskustelu) 27. lokakuuta 2021 kello 20.47 (EEST)

Lumon Areena

OK - Kouvolan jäähalli --Aulis Eskola (keskustelu) 15. lokakuuta 2021 kello 20.17 (EEST)

Kyllä. --Paranaja (keskustelu • muokkaukset) 23. lokakuuta 2021 kello 02.02 (EEST)

Jäähallit.fi-sivoston xml: Kouvolan jäähalli, Lumon areena --PtG (keskustelu) 23. lokakuuta 2021 kello 12.33 (EEST)

Luode Areena

OK - Kämärin jäähalli tai Varkauden jäähalli --Aulis Eskola (keskustelu) 16. lokakuuta 2021 kello 06.44 (EEST)

Lipas-tietokannassa Kämärin jäähalli. --Paranaja (keskustelu • muokkaukset) 23. lokakuuta 2021 kello 02.03 (EEST)

Jäähallit.fi-sivoston xml: Kämärin kilpahalli OP-Areena (vanha sponsorinimi) --PtG (keskustelu) 23. lokakuuta 2021 kello 12.33 (EEST)

Sitä paitsi on ilmeisesti nykyään: Hurry-Areena --PtG (keskustelu) 23. lokakuuta 2021 kello 12.33 (EEST)

Siirretty nimelle "Kämärin jäähalli" --Aulis Eskola (keskustelu) 11. marraskuuta 2021 kello 17.16 (EET)

LähiTapiola Areena

OK - Jyväskylän jäähalli --Aulis Eskola (keskustelu) 15. lokakuuta 2021 kello 20.17 (EEST)

Lipas-tietokannassa Jyväskylän kilpajäähalli erotuksena viereisestä harjoitusjäähallista. --Paranaja (keskustelu • muokkaukset) 23. lokakuuta 2021 kello 02.04 (EEST)

En pidä hyvänä ratkaisuna muotoa kilpajäähalli. Ei sellaista muotoa juuri kukaan puheessaan tai kirjoituksessaan käytä. Harjoitusjäähallin voi sitten etuliitteellään erottaa tuosta varsinaisesta jäähallista. --Lax (keskustelu) 23. lokakuuta 2021 kello 11.35 (EEST)

Jäähallit.fi-sivoston xml: LähiTapiola Areena --PtG (keskustelu) 23. lokakuuta 2021 kello 12.33 (EEST)

Google:

• LähiTapiola Areena 27700
• Synergia-areena 14600
• Jyväskylän jäähalli 2400 --Aulis Eskola (keskustelu) 11. marraskuuta 2021 kello 17.37 (EET)

Olvi Areena

OK - Kuopion jäähalli (Niiralan monttu) --Aulis Eskola (keskustelu) 15. lokakuuta 2021 kello 20.17 (EEST)

Kuopion jäähalli. --Paranaja (keskustelu • muokkaukset) 23. lokakuuta 2021 kello 02.05 (EEST)

Jäähallit.fi-sivoston xml: Kuopion jäähalli --PtG (keskustelu) 23. lokakuuta 2021 kello 12.33 (EEST)

Plussa-areena

OK - Paikka Ainiovaara, Ylitornio --Aulis Eskola (keskustelu) 22. lokakuuta 2021 kello 21.58 (EEST)

Ainiovaaran jäähalli. --Paranaja (keskustelu • muokkaukset) 23. lokakuuta 2021 kello 02.06 (EEST)

Jäähallit.fi-sivoston xml: Ainovaaran jäähalli, Sportia areena (vanha sponsorinimi) --PtG (keskustelu) 23. lokakuuta 2021 kello 12.33 (EEST)

Oikea kirjoitusasu on kylläkin "Ainiovaaran jäähalli" --Aulis Eskola (keskustelu) 11. marraskuuta 2021 kello 17.22 (EET)

Google:

• Ainiovaaran jäähalli 1410
• Sportia areena 895
• Plussa-areena 154 --Aulis Eskola (keskustelu) 12. marraskuuta 2021 kello 20.29 (EET)

Siirretty nimelle Ainiovaaran jäähalli --Aulis Eskola (keskustelu) 12. marraskuuta 2021 kello 20.33 (EET)

Pohjantähti Areena

OK - Rinkelinmäen jäähalli --Aulis Eskola (keskustelu) 15. lokakuuta 2021 kello 20.51 (EEST)

Lipas-tietokannassa ”Hämeenlinnan jäähalli (Pohjantähti Areena)”. --Paranaja (keskustelu • muokkaukset) 23. lokakuuta 2021 kello 02.07 (EEST)

Jäähallit.fi-sivoston xml: Ritariareena (vanha sponsorinimi) --PtG (keskustelu) 23. lokakuuta 2021 kello 12.33 (EEST)

HPK itse kutsuu käytännössä hallia Rinkelinmäen jäähalliksi. --PtG (keskustelu) 23. lokakuuta 2021 kello 12.33 (EEST)

Ehdotan sittenkin, että nimeksi tulisi Hämeenlinnan jäähalli. --Aulis Eskola (keskustelu) 28. lokakuuta 2021 kello 07.37 (EEST)

Tämä on myös yrityksen nimi. --Aulis Eskola (keskustelu) 6. joulukuuta 2021 kello 09.41 (EET)

Esiintymät Googlessa:

• Pohjantähti Areena 6220
• Hämeenlinnan jäähalli 1710 (yritysnimi)
• Rinkelinmäen jäähalli 831 --Aulis Eskola (keskustelu) 27. lokakuuta 2021 kello 12.35 (EEST)

Raita Sport Areena

OK - Aiemmin Prorink Areena --Aulis Eskola (keskustelu) 15. lokakuuta 2021 kello 20.55 (EEST)

Muutetaan annetulle pysyvälle nimelle Oula Areena, Lau­ta­kun­ta linjasi jul­kis­ten paik­ko­jen nimiä: Ou­lais­ten jää­hal­li ni­met­tiin uu­del­leen, mutta Ko­ro­na­Gal­le­ria säilyy; Pyhajokiseutu 4.10.2020 --Aulis Eskola (keskustelu) 22. lokakuuta 2021 kello 21.57 (EEST)

Toivoisin oulaistelaistenkin kiinnittävän enemmän huomiota oikeakielisyyteen. Jäähallin suosituksen mukainen kirjoitusasu on Oula-areena.--Matthäus Gehägeberg (keskustelu) 22. lokakuuta 2021 kello 22.17 (EEST)

Matthäus Gehägebergin mainitsemasta syystä kannatan Oula Areenan sijaan Lipas-tietokannassa olevaa nimeä Oulaisten jäähalli. --Paranaja (keskustelu • muokkaukset) 23. lokakuuta 2021 kello 02.09 (EEST)

Tuollahan se hoituu. --Matthäus Gehägeberg (keskustelu) 23. lokakuuta 2021 kello 08.16 (EEST)

Ehkä parempi näin. Epäilyttää tuon Oula-nimen juurtuminenkin kielenkäyttöön. --Aulis Eskola (keskustelu) 23. lokakuuta 2021 kello 08.38 (EEST)

Jäähallit.fi-sivoston xml: Oulisten jäähalli ProRink-areena (kirjoitusvirhe + vanha sponsorinimi) --PtG (keskustelu) 23. lokakuuta 2021 kello 12.33 (EEST)

Google:

• Oulaisten jäähalli 713
• Raita Sport Areena 576
• Oula Areena 174
• Prorink Areena 35

Siirretty nimelle Oulaisten jäähalli --Aulis Eskola (keskustelu) 12. marraskuuta 2021 kello 20.40 (EET)

Trio Areena

Toinen Tikkurilan jäähalleista --Aulis Eskola (keskustelu) 15. lokakuuta 2021 kello 20.45 (EEST)

Tämä on Tikkurilan jäähalli, toinen on Tikkurilan harjoitusjäähalli. --Paranaja (keskustelu • muokkaukset) 23. lokakuuta 2021 kello 01.43 (EEST)

Google:

• Trio Areena 9 450
• Tikkurilan jäähalli 4 060 --Aulis Eskola (keskustelu) 29. joulukuuta 2021 kello 12.38 (EET)

UK Areena

Nimi tulee sponsorista Urheilu-Koskimies. Harjoitusjäähalli Lappeenrannan kisapuistossa. --Aulis Eskola (keskustelu) 15. lokakuuta 2021 kello 20.44 (EEST)

Kisapuiston harjoitusjäähalli --Paranaja (keskustelu • muokkaukset) 23. lokakuuta 2021 kello 01.40 (EEST)

UK Areena. Tuo toinen on Kisapuiston jäähallin vieressä oleva vanhempi harjoitushalli. –Kooma (keskustelu) 23. lokakuuta 2021 kello 11.26 (EEST)

Kiitos korjauksesta. --Paranaja (keskustelu • muokkaukset) 24. lokakuuta 2021 kello 15.29 (EEST)

Onko artikkelissa virhe, kun kerrotaan että tää on "kaksi kaukaloa käsittävä harjoitusjäähalli"? --Aulis Eskola (keskustelu) 24. lokakuuta 2021 kello 17.36 (EEST)

Hallin omien nettisivujen perusteella tuo on oikein. Samalta sivulta löytyy muuten halliyhtiön nimi, Lappeenrannan Harrastus- ja nuorisojäähalli Oy. –Kooma (keskustelu) 10. joulukuuta 2021 kello 20.41 (EET)

Unico Areena

OK - Kauhavan jäähalli --Aulis Eskola (keskustelu) 16. lokakuuta 2021 kello 06.27 (EEST)

Kyllä. --Paranaja (keskustelu • muokkaukset) 23. lokakuuta 2021 kello 02.10 (EEST)

Uros Live

OK - Tampereen monitoimiareena on yleisesti käytetty nimi. Tampereen kansiareena olisi tietty vielä yksikäsitteisempi. --Aulis Eskola (keskustelu) 15. lokakuuta 2021 kello 20.17 (EEST)

Katso myös Keskustelu:Uros Live. --Aulis Eskola (keskustelu) 22. lokakuuta 2021 kello 21.43 (EEST)

Puuttuu Lipas-tietokannasta. --Paranaja (keskustelu • muokkaukset) 23. lokakuuta 2021 kello 02.13 (EEST)

Ylellä äskettäin myös pelkkä Tampereen areena, mutta tämä menee vähän sekaisin Tampere Areenan kanssa. –Kooma (keskustelu) 23. lokakuuta 2021 kello 11.33 (EEST)

Tuo Tampereen areena saattoi uutisessa olla ihan yleisnimimielessä käytetty. Niinkuin vaikkapa Tampereen kenttä, kun asiayhteydestä jo muutenkin selviää, että puhutaan tietystä lentokentästä tai tietystä jalkapallokentästä tai muusta tietystä kentästä. --Lax (keskustelu) 23. lokakuuta 2021 kello 14.03 (EEST)

Ei nimeksi ainakaan Uros Live, koska se on hetkellinen markkinointinimi ja sponsorointisopimus on nyt jo irtisanottukin. Nyt väittävät jossakin mediahumpassa nimen olevan puolestaan Tampereen kannen areena - hyvin menee Tampereella asioiden hoito, maine ainakin kasvaa :D --Aulis Eskola (keskustelu) 28. lokakuuta 2021 kello 11.52 (EEST)

"Kansi" ja "Tampere" tähän nimeen on hyvä ottaa: siten asia määrittyy täsmällisesti ja ymmärrettävästi. Ilmaisuja on esiintynyt paljon hieman eri muodoissa. Ehdotan nimeä Tampereen kansiareena:

• Laajennus paljon käytetystä nimestä "Kansiareena", siihen verrattuna täsmentää kaupungin
• Lähellä vasta tarjottua nimitystä "Tampereen kannen areena" --Aulis Eskola (keskustelu) 28. lokakuuta 2021 kello 12.41 (EEST)

Google:

• Uros Live 59400 (käyttö noussut hurjasti mainehaitan käsittelyssä)
• Uros Live Areena 29400
• Kansiareena 8370
• Tampereen monitoimiareena 2050 (yhtiönkin nimi))
• Tampereen keskusareena 1900
• Tampereen kannen areena 1210
• Tampereen kansiareena 569

En-wikipediassa en:Tampere Deck Arena --Aulis Eskola (keskustelu) 28. lokakuuta 2021 kello 07.45 (EEST)

Ennen maaliskuu 2020 artikkelin nimiä olivat:

• Tampereen Keskusareena (alkuperäinen nimi)
• Tampereen monitoimiareena (on myös yhtiön nimi) --Aulis Eskola (keskustelu) 28. lokakuuta 2021 kello 08.18 (EEST)

Päivän uutisissa: [6] - Nimisopimus Uros Oy:n kanssa on irtisanottu.--Urjanhai (keskustelu) 28. lokakuuta 2021 kello 11.22 (EEST)

Artikkeli siirretty päivän uutisissa kerrotulle korvaavalle nimelle Tampereen Kannen areena --Aulis Eskola (keskustelu) 28. lokakuuta 2021 kello 17.17 (EEST)

Tänään tää on Nokia-areena. Nyt homma seis näiden hetkellisten mainosnimien kanssa... --Aulis Eskola (keskustelu) 19. marraskuuta 2021 kello 12.21 (EET)

Minä sen hosuin. Eli vaihdoin Nokia Arenan edes säällisemmäksi Nokia-areenaksi. Paras olisi varmaan ollut pitää nimi ennallaan ja odotella pari vuotta, vakiintuuko tälle jotain ei-sponsorinimeä. Se taas saattaisi vaatia artikkelin suojaamisen.--Matthäus Gehägeberg (keskustelu) 19. marraskuuta 2021 kello 12.44 (EET)

Nimitilanteen kehitys

Hankenimet ja pysyvämmät nimet Googlessa:

• Tampereen Kannen areena 101 000 (++, noussut nopeasti yleiseen käyttöön, artikkeli nyt tällä nimellä)
• Tampereen areena 31 500 (Tampere Areena puolestaan oli Hakametsän hallin lähettyvillä)
• Kansiareena 4 230 (-)
• Tampereen keskusareena 3 680 (+)
• Tampereen monitoimiareena 3 390 (+, yhtiönkin nimi)
• Tampereen kansiareena 793

Mainosnimet Googlessa, kaikki kielet:

• Nokia Arena 152 000 (näistä noin 20 000 Tel-Avivin halliin viittaavia)
• Uros Live 56 800 (vanha nimi, käyttö noussut hurjasti mainehaitan käsittelyssä)
• Nokia-areena 12 100 (suomennettu muoto etenkin lehdistössä)
• Uros Live Areena 8 780 (vanha nimi)
• Uros Live Arena 7 050 (vanha nimi) --Aulis Eskola (keskustelu) 2. joulukuuta 2021 kello 15.50 (EET)

Suomenkielisillä sivuilla esiintyy hyvin tasaväkisesti muotoja "Nokia Arena" ja "Nokia-areena". --Aulis Eskola (keskustelu) 10. joulukuuta 2021 kello 09.41 (EET)

Vaasan Sähkö Areena

OK - Vanha nimi Kuparisaaren jäähalli on tuskin suositeltava - harvinainen nimi eikä kerro hyvin sijainnistakaan. --Aulis Eskola (keskustelu) 15. lokakuuta 2021 kello 20.54 (EEST)

Lipas-tietokannassa Vaasan Sähkö Areena. Hyvää nimeä ei taida olla. --Paranaja (keskustelu • muokkaukset) 23. lokakuuta 2021 kello 02.15 (EEST)

Ehdotan nimeä Vaasan jäähalli.

Google:

• Vaasa Arena 7 830, suomenkielinen muoto Vaasa Areena 2 430
• Vaasan Sähkö Areena 5 000
• Vaasan jäähalli 3 060
• Kuparisaaren jäähalli 532 --Aulis Eskola (keskustelu) 7. joulukuuta 2021 kello 13.19 (EET)

Varuboden-areena

Kirkkonummen monitoimihalli (usein kirjoitusasulla Varuboden Areena) --Aulis Eskola (keskustelu) 16. lokakuuta 2021 kello 07.08 (EEST)

Lipas-tietokannassa Varuboden Areena. --Paranaja (keskustelu • muokkaukset) 23. lokakuuta 2021 kello 02.16 (EEST)

Versowood-areena

OK - Heinolan jäähalli (kirjoitusasu usein Versowood Areena) --Aulis Eskola (keskustelu) 16. lokakuuta 2021 kello 06.52 (EEST)

Heinolan jäähalli. --Paranaja (keskustelu • muokkaukset) 23. lokakuuta 2021 kello 02.17 (EEST)

Google:

• Heinolan jäähalli 7030
• Versowood Areena 5210
• Versowood-areena 5200 --Aulis Eskola (keskustelu) 27. lokakuuta 2021 kello 12.31 (EEST)

Nelikopteri Wikimedia Suomelle?

Wikimedia Commonsin puolelta tuli ehdotus, että Wikimedia Suomi voisi hankkia nelikopterin valokuvaamista varten jota wikimedistit voisivat sitten lainata. Tein suunnittelua varten projektisivun Wikimedia Commonsiin. Sinänsä idea on hyvä, koska nykyään laitteiden kuvanlaatu on käyttökelpoista ja laitteella saa kuvia joita ei muuten pystyttäisi ottamaan. Esikuvana voidaan käyttää tässä Saksan wikimedian lainattavaa nelikopteriprojektia.

Kysymykset tässä ovat oikeastaan se, että

• Pitäisikö painottaa nelikopteri valinnassa sitä, että sillä saa parempia kuvia vai sitä, että laitetta ei saa helposti rikki?
• Millainen prosessi siinä on, että laitteelle tulee riittävästi käyttöä, koska hyllyyn pölyttymään sitä ei kannata hankkia?
  • WMFI sinänsä painottamassa yleisötoimintaansa ulkotoimintaan koronan takia niin uskoakseni ainakin osa käyttötarkoituksista löytyy suoraan tätä kautta, mutta pitäisikö olla esimerkiksi lista asioista joita halutaan kuvattavan?

Commonsin projektisivu

• c:Commons:Wikimedia Finland/nelikopteri

--Zache (keskustelu) 3. joulukuuta 2021 kello 11.17 (EET)

Kommenttina tuohon, että Käyttäjä:Kallerna, joka on myös Commonsissa ylläpitäjänä ja aktiivinen siellä muutenkin, on viime aikoina lisännyt commonsiin suuren määrän korkealta ilmasta otettuja kuvia. En osaa arvioida, onko niissä käytertty ilma-alusta vai jotain tämmöistä, mutta voisi kuvitella, että ehkä jotain tämmöistä.--Urjanhai (keskustelu) 3. joulukuuta 2021 kello 11.48 (EET)

Kun tuolla mainitaan "rekisteröitynyt droneioperaattori", niin saako ilman tuollaista rekistreröitymistä ylipäätään lennättää? Tai jos saa, niin suuriko on riski, että tulee haavereita, so. että esim. drone hajoaa tai tippuu jonkun niskaan, säilörehupeltoon tms.? Taannoin satuin olemmaan paikalla kun tehtiin dronekuvausta, niin silloin esim. joku petolintu kiinnostui dronesta, mutta lähti lopulta pois, ja sitten tuli sade (jota drone ei kesrä), ja drone piti kutsua nopeasti kotiin. --Urjanhai (keskustelu) 3. joulukuuta 2021 kello 11.59 (EET)

Juu, on tässä riskinä sekä se, että drone hajoaa tai että sillä rikotaan jotain muuta. Eli ainakin aluksi pitäisi huomioida tämä ja keskittyä kuvaamaan paikoissa jotka eivät ole "onnettomuusalttiita" ja vasta kun ollaan saatu kokemusta siirtyä kuvaamaan jotain monimutkaisempaa. Tämä on yksi asia joka pitää miettiä. Yli 250g droneja ei saa lennättää ilman rekisteröitymistä ja teoriakokeen tekemistä. Zache (keskustelu) 3. joulukuuta 2021 kello 12.18 (EET)

Itselläni ei ole noista mitään kokemusta, mutta laitteen hintahan varmaan motivoi varsin takapainoiseen toimintatapaan.--Urjanhai (keskustelu) 3. joulukuuta 2021 kello 13.34 (EET)

... sekä myös DJI caren ja vakuutuksen hankkimiseen, mutta sinänsä nimenomaan laitteen hinta ja yhdistettynä siihen, että sillä saa dokumentaarisesti mielenkiintoista sisältöä on se miksi sen voisi nimenomaan hankkia yhteiseksi. Eli saadaan laitteistoa joka on käytön kannalta kiinnostavaa, mutta myös samalla sellaista ettei yksinään pysty sellaista hankkimaan. Zache (keskustelu) 3. joulukuuta 2021 kello 14.37 (EET)

Täydensin commonsin projektisivua sen verran, että lisäilin sinne vastaantulleita asioita. Kaikissa nelikoptereissä on näemmä elektronisen sulkimen nopeus (rolling shutter) on sellainen, että se pitää huomioida valokuvauksessa. Toinen vastaantullut asia on, että vanhemmissa DJI:n vehkeissä on paremmat softat valokuvausta ajatellen, mutta olen itse tullut sille kannalle, että uudempien nelikopterien merkittävästi parempi kuvanlaatu on kriittisempi ominaisuus kuin se, että mikä on softan tilanne juuri nyt. Lisäksi Dji on lisäämässä Mavic Air 2S:n tuen ohjelmistokehityskirjastoihinsa 31.12.2021 päivityksessä jonka jälkeen myös sitä voisi ohjata myös kolmannen osapuolen ohjelmistoilla joka osaltaan ratkaisee tuon ohjemistotuen esimerkiksi esiohjelmoitujen kuvausreittien osalta. Mavic 3:n osalta ei ole tiedossa milloin Dji olisi lisäämässä sitä SDK:nsa. Tämä on oikeastaan se syy miksi olisin itse painottumassa tuohon Mavic Air 2S:ään. --Zache (keskustelu) 5. joulukuuta 2021 kello 10.34 (EET)

Jatketaan tätä sen verran, että Wikimedia Suomen hallituksen kokouksessa tultiin siihen tulokseen, että Mavic Air 2S olisi parempi valinta kuin Mavic 3:n. Pääasialliset perusteet on, että se on toimintavarmempi ja ero kuvanlaadussa ei ole niin suuri, että meidän käyttötarkoituksessa sillä olisi suurtakaan eroa. Olennaisempaa on se, että laite on sellainen että sen saa helposti ilmaan, se tulee ehjänä alas ja että rikkoutuessaan pystytään korjaamaan tai korvaamaan se uudella ilman että tämän pelko estää meitä käyttämästä sitä.--Zache (keskustelu) 8. joulukuuta 2021 kello 11.19 (EET)

Mitään en tiedä nelikoptereista, mutta kannatan sen hankkimista ja suostun ehkä jopa opettelemaan ja kuvaamaan Varsinais-Suomen alueella. Monesti olen miettinyt, että tuostakin saisi hyvän kuvan ilmasta käsin. --Vnnen (keskustelu) 8. joulukuuta 2021 kello 10.46 (EET)

Pistetään tänne vielä tiedoksi, että yhdistyksellä on Mavic Air 2S:n lisäksi nyt myös käytetty Phantom 4 Advanced. Erona näillä on se, että Mavic Air 2S:n kamera on uudempana parempi, mutta Phantom 4A:ta reittejä esiohjelmoimaan niin sillä pystyy mm. kuvaamaan toistettavasti asoita. --Zache (keskustelu) 18. joulukuuta 2021 kello 12.25 (EET)

1) 2/2022 tulee EU-taustainen vaatimus Traficomin hyväksymän drone-lennätyksen lisätestistä (A2) esimerkiksi taajamakuvauksissa, joka tarvitaan yli 500 grammaisten härpäkkeiden lennättämiseen (A1/A3 käyttölupa-alueen) teoriakokeen, käyttäjätestin sekä lupamaksun lisäksi (https://droneinfo.fi/fi/valvottu-lisateoriakoe-toiminnan-alakategoriaan-a2). Kysyn, onko Wikimedia Finland suunnitellut tukevansa aktiivien ja/tai työntekijöittensä, "firman" (yhdistyksen) käyttöön hankittavaa dronea lainaamaan haluavien rekisteröitymisen ja teoriakokeen maksuja ja/tai vuosimaksuja (esim 30 e/vuosi)?

2) Laitehankinnat (kuten henkilövalvontaan ja monitorointiin kykenevät dronet) eivät ole automaattisesti eettisesti tai tietoturvamielessä hyviä investointeja. Tietoturvamielessä, koska esimerkiksi johtaviin drone/valvontakameravalmistajiin kuuluva DJI on kiinalaisyritys, jonka on esitetty vuotavan softansa välityksellä käyttöjätietoja ja käyttävän ainakin osassa laitteissan kasvojentunnistusta, vaikkei ominaisuutta olisi aktivoitu, pitäisin a) erillistä droneohjainta tarpeellisena minimivaihtoehtona, (h)älykännyjä parempana. Tai laitteen mukana olisi ainakin tabletti tms, jonka tietoturva- ja tietoliikennöinti olisi suojattu hyvin, jolloin käyttäjien henkilökohtaisia tietoja ei siinä määrin tarvitsi välittää. Lennätysluvasta ja dronen/ohjaimen tai ohjaintabletin lainat pidettäisiin tiedossa yhdistyksen sisällä, mutta toki luvat tarkistettaisiin ennen mahdollisia lainoja ja käyttösuunnitelmaa lainan aikana. b) Commonsin listauksessa valikoivasti esilletuotujen, vahvasti Manner-Kiinan valmistajia painottavien (mm. DJI; Autel Robotics) ohella on toki myös esimerkiksi taiwanilaisia ja yhdysvaltalaisia (esim. Skydio) dronevalmistajia; ainakin Autelin laitteen tiedot olivat osin virheelliset (mm. GLONAS-navigointi unohdettu), ja Suomessa hyödyllinen -10 C:stä alkava käyttölämpötila-alue oli jätetty mainitsematta; tietoja ei oltu muutenkaan viitsitty täsyin täydentää. Konsernitasolla ei-kiinalaisten tuotteita ei oltu esillä lainkaan, vaikka osa DJI:n tavoin shenzeniläisen Autelin laitteista onkin koottu amerikoissa. On tarpeellista pohtia, onko wikimedian eettisesti kannatettavaa hankkia eli yhteisön edistää uiguurien kansanmurhaan valvontalaitteistoja tuottamalla osallistuvan DJI:n toimintaa (jos joku nyt vaikkapa Reutersia uskoo), tai jos lainaan kielikuvia enwikin DJI-artikkelista. Mielestäni ei olisi, päin vastoin. --Paju (keskustelu) 22. joulukuuta 2021 kello 15.51 (EET)+ 16.14 (EET)

Vastauksia

1. Ensimmäiseen kohtaan niin ollaan. Mikäli olette kiinnostuneita, niin voitte rekisteröityä kunhan pistätte minulle keskustelusivulle viestin ensin. Luulisin, että meidän puolesta voidaan maksaa se 5-vuoden rekisteröinti myös jos pyynnöissä ei ole ruuhkaa. Mietittiin myös, että tässä pitäisi olla jokin kynnys jolla kontrolloidaan rekisteröinneistä tulevia kustannuksia ja näin alkuvaiheessa ainakin sanoisin, että jos sellaista tarvitaan, niin se on, että muokatkaa vaikka miehittämätön ilma-alus, Avoin-luokan miehittämätön ilma-alus Suomessa jne artikkeleita. Arvostaisin jos tekisitte rekisteröinnin vielä tämän vuoden puolella. A2:n osalta tuli vuoden lisäsiirtymäaika joten vuoden 2022 saa vielä lentää tekemättä koetta.
2. Yritin selvittää tätä. DJI ei kait lähtökohtaisesti ole ollut mitenkään tietoturvaltaan ongelmallinen yritys ja ilmeisesti niiden strategia luovia Kiinan turvallisuusvaatimusten kanssa on ollut, että ne eivät kerää tietoa jolloin ne eivät voi sitä luovuttaakaan. En ole myöskään nähnyt missään, että kukaan olisi väittänyt ettei "no-internet mode" joka niiden softissa olisi toimiva. Lisäksi kasvojen/pään tunnistus ihmisen sijainnin seuraamista varten on eri tyyppinen ongelma kuin se, että tunnistettaisiin kuka kuvassa on eli en nää tässä vie Se mistä ollaan valitettu ihan oikeutetusti on, että niiden softien peukaloinninestosysteemit eivät täytä Google Play:n tai Applen AppStoren tietoturvavaatimuksia, koska niissä oli sen tyyppisiä viritelmiä kuten, että softa yritti päivittää itsensä salaa. Joka tapauksessa näkisin, että DJI:n tietoturvaongelmat tulee siitä, että halutessaan Kiinan tietoturvaviranomaiset pystyvät pyytämään asentamaan jonkun henkilön laitteeseen troijalaisen eli se on yksittäisiä henkilöiden kannalta ongelmallinen ja tämä sama pätee suurinpiirtein kaikkeen kiinalaisten firmojen elektroniikkaan mukaanlukien kännykät.
   • Ollaan harkittu erillistä ohjainta DJI Air 2S:lle, mutta odotellaan julkaistaanko uutta versiota smart-ohjaimesta, koska vanha smartcontroller on huonompi kuin mukana tuleva
   • Muiden valmistajien kuin DJI:n laitteista, niin
     • Autelilla ei ole oikein mitään tuotannossa olevaa tällä hetkellä ja tosiaan on konsernitasolla Kiinalaisten omistama.
     • Skydio ei toimita Pohjois-Amerikan ja Australian ulkopuolelle. Skydio 2 on myös kameraltaan huono meidän käyttöön.
     • Xiaomi x8 SE. Sateenkestävä, mutta tässä on huono kamera. Kiinalainen ja käyttää HiSiliconin rautaa kuvankäsittelyyn.
     • Parrot Anafi AI. Ei ole myynnissä vielä. ja vanhemmassa Parrot Anafi:ssa on huono kamera.
     • Yuneec Typhoon H+, Kiinalainen, mutta käyttää PX4-firmwarea (open source firmware). Yli myös 900g painorajan.

Periaatteessa jos pitäisi miettiä jotain muuta kuin Dji, niin sanoisin että tällä hetkellä vaihtoehdot olisi lähinnä Anafi AI ja Yuneec Typhoon H+. Jos tulee mieleen muita niin saa vinkata. Zache (keskustelu) 22. joulukuuta 2021 kello 19.22 (EET)

Lueskelin uutisia läpi ja yritin löytää jotain konkreettista tietoa

• ASPI: China tech map:n DJI:n profiili.
  • Tämän mukaan on myynyt viranomaispuolelle droneja (kuvissa metsäviraston Inspireitä joita on käytetty kaikkeen mahdolliseen. erikseen mainittu sähkölinjojen kunnon tutkiminen, sekä pelloille isoja maatalousdroneja tuholaistorjuntaan puuvillapelloilla). Maatalousdroneja on käytetty Covid-19 aikaan myös alueiden desinfiointiin. Lisäksi siinä oli linkitettynä tiedote siitä Droneja kokeillaan ihmisten kuumeen mittaamisee. Dji:n kuullosti tiedotteessa aika pessimistiseltä sen suhteen, että mittaustarkkuus olisi käyttökelpoinen.
• Bloomberg, 19.12.2021, Drones Take Center Stage in U.S.-China War on Data Harvesting
  • Viranomaiset pitää vaarallisena, droneasinatuntijoiden mukaan tietoturvan sijaan kyse on kaupallisista motiiveista. Ainoa jolla on suurempi välitön vaikutus nykytilanteeseen on jos FCC blokkaa tulevat DJI:n laitteiden tulevat hyväksynnät jolloin uusia malleja ei pääse enää jenkkimarkkinoille.

Uiguuritilanteesta yleisesti (ei droneihin liittyen)

• The new Arab, 16.11.2021, Erasing life itself: Apportioning blame for the Uyghur atrocities in Xinjiang (kiinan uiguuritilanteesta yleisesti)
• AP: 10.10.2021, Terror & tourism: Xinjiang eases its grip, but fear remains (AP:n raporttia paikanpäältä)

-- Zache (keskustelu) 25. joulukuuta 2021 kello 12.14 (EET)