Viuruniemi
Viuruniemi on yli sadan asukkaan kylä Outokummun kaupungissa Pohjois-Karjalan maakunnassa.
Viuruniemi valittiin Pohjois-Karjalan vuoden kyläksi 2014. Pohjois-Karjalan Kylät ry:n ja Pohjois-Karjalan maakuntaliiton palkinto luovutettiin kyläläisille 24. marraskuuta 2014.[1]
Sijainti muokkaa
Viuruniemen kylä (nimen alkuperä tuntematon) sijaitsee noin 60 km Joensuusta länteen, 110 km Kuopiosta kaakkoon, 90 km Varkaudesta koilliseen ja 110 km Savonlinnasta pohjoiseen. Viuruniemi on Outokummun kaupungin eteläisin, vesistörikas kylä Juojärven rannalla. Rajanaapureita ovat Outokummun Myhkylä ja Liperin kylät Leppilampi ja Korpivaara. Viuruniemen kylä jakaantuu Pitkälahden satama- ja virkistysalueeseen, Pohjoiskylän taajamaan, Pitkäniemeen, Salonkylän ja Apajalahden alueisiin. Vakituisen asutuksen lisäksi kylällä on noin 150 vapaa-ajan asuntoa, minkä seurauksena kylän asukasluku moninkertaistuu kesäisin.
Vesirajaa Viuruniemellä on Outokummun Maljasalmen ja Heinäveden Sydänmaan ja Juojärven saarten kanssa. Viuruniemen vesialueen läheisyydessä sijaitsevat Valamon ja Lintulan luostarit sekä Varistaipaleen kanava ja Heinäveden veneilyreitti. Viuruniemen kylän kautta Juojärvelle kulkee myös Pohjois-Karjalan virkistysreitistöyhdistyksen ylläpitämä kelkkaura.
Historiaa muokkaa
Viuruniemen historian alkujuuret ulottuvat aina kivikaudelle saakka. Vanhoja erä- ja kalastusleirin merkkejä on löytynyt Viuruniemen Pitkäniemestä ja läheisestä Laitasaaresta.[2] 1500-luvulla Viuruniemi oli Ruotsin ja Venäjän rajaseutua. Täyssinän rauhassa sovittu raja kulkee Juojärvessä. Rajakivi on Viuruniemen vesialueen vieressä.
Pysyvän asutuksen syntymisestä Viuruniemeen ei ole tarkkoja tietoja, eikä kylän syntyaikaa voida tarkasti määritellä. Alue oli läntisen ja eteläisen asutusvirran välimaastossa. Ensimmäiset maininnat maakirjoissa ovat 1600-luvulta. Varsinaiset kantatilat (14 kpl) muodostettiin vuonna 1801 isojaon yhteydessä. Teiden puuttuessa asutus keskittyi rannoille.[2][3]
Viuruniemeä koettelivat nälkävuodet 1700-luvun alussa, minkä seurauksena asukkaita kuoli ja muutti pois. Metsästys, kalastus ja rukiin kaskiviljely antoivat kyläläisille elannon. Usein toistuvat kadot ja nälkävuodet rasittivat kyläläisiä vielä 1800-luvun lopulla.[2]
Alkujaan Viuruniemi kuten muutkin ympärillä olevat kylät kuuluivat hallinnollisesti Liperin suurkuntaan Käkisalmen läänissä. Suur-Liperin vuoden 1855 maakirja mainitsee Viuruniemen kylän. Kuusjärvi lohkaistiin Liperistä omaksi kunnaksi vuonna 1875.[4][2][3][5]
Kaivostoiminta käynnistyi Outokummussa 1910. Kuparikaivos merkitsi myös Viuruniemelle uusia aikoja, olihan kylä elänyt karjatalousvaltaisesta maataloudesta aiemmin. Kuparikaivos tarjosi monelle viuruniemeläiselle työtä ja lisätienestiä. Outokumpu-yhtiö tuki myös työntekijöiden vapaa-ajan virkistysmahdollisuuksia rakentamalla Pitkälahden satamaan 156 venevajaa ja Luotoniemeen sekä Louhirantaan kesämökkejä työntekijöidensä käyttöön.[6]
Vanhimmat kylän rakennukset ovat todennäköisesti olleet savupirttejä. Kylällä on edelleen säilynyt vanhaa rakennuskantaa. Vuonna 2009 kyläyhdistyksen projektissa kerättiin tietoa ja kuvattiin kaikki yli 50 vuotta vanhat talousrakennukset, joita oli yhteensä yli 200 – joukossa aittoja, latoja, maitolaitureita, myllyjä, navetoita, nuottakotia, pajoja, riihiä ja savusaunoja. Vanhimmat säilyneet rakennukset ovat 1800-luvulta. Viuruniemelle tyypillisiä ovat Juojärven rantojen nuottakodat, joita on kuitenkin jäljellä vain muutamia.[7]
Koulu muokkaa
Viuruniemen kyläkoulu perustettiin vuonna 1919 ja lakkautettiin vuonna 1993.[2] Koulu toimi ensin Antikkalassa ja sitten Kervilässä 1920–1922 kunnes koulurakennus valmistui. Koulu rakennettiin Hackmanin omistamalle maalle tontilta kaadetuista hirsistä ja rakentajana oli ainakin Kalle Pietarinen. Antti Leinonen toimi pitkään opettajana Viuruniemen koulussa. Leinonen opetti kyläläisiä kahdessa sukupolvessa 1920-luvulta alkaen. 1950-luvulla oppilaita oli vajaat 70. Lakkautusvuonna 1993 heitä oli enää yhdeksän. Koulun viimeiset opettajat ennen lakkauttamista olivat Osmo Korhonen ja Eeva Tenovuori.
Liikenne ja kauppa muokkaa
Liikenneyhteydet ovat olleet merkittäviä kylän kehittymisen ja kaupan kannalta. Ensimmäinen kylälle rakennettu kärrytie kulki Kuusjärven kirkolle. Aluksi liikenne toimi parhaiten kuitenkin vesistöjen kautta. Vuoden 1914 jälkeen laivat pääsivät ylös Juojärvelle Varsitaipaleen kanavilta. Tavaraa alkoi tulla kylille vesiteitse Kuopiosta ja Savonlinnasta. Järvellä liikennöivät säännöllisesti ainakin alukset Heinävesi 2, Tapio ja Karjalankoski.[2]
Outokummun kaivoksen avaaminen paransi myös viuruniemeläisten kulkuyhteyksiä, sillä yhtiö rakensi Pitkänlahteen kapearaitaisen junaradan vuonna 1918 lähinnä malmin- ja puutavarankuljetusta varten. Outokummun kuparikaivoksen alkuaikoina kaivoksen malmi kuljetettiin vesiteitse Pitkälahden satamasta Juojärven reittiä pitkin lotjilla kanavien kautta sulatoille. Takaisin päin vaunut rahtasivat halkoja Juojärven vesistöalueelta kaivoksen energiatuotannon voiman lähteeksi. Kymmenkunta vuotta Pitkälahden rata oli Outokummun malmin pääasiallisin kuljetusreitti. Junarataa käytettiin myös henkilöliikenteeseen, esimerkiksi työmatkoihin ja virkistäytymiseen Juojärven alueella uimiseen, marjastamiseen ja kalastamiseen.[8] Outokummun malmin kuljetusta varten rakennettiin myös rautatie Joensuusta Viinijärven kautta Sysmäjärvelle 1926–1928. Tämän radan valmistuminen vähensi Pitkälahden radan käyttöä malmikuljetuksiin.[2] Rautatie Pitkälahteen purettiin 1955 ja radan pohjalle rakennettiin Viuruniementie. Apajalahden tie Varkauteen päin valmistui myös 1950-luvulla. Kuparin ehtymisen vuoksi kaivostoiminta hiljeni ja päättyi lopullisesti vuonna 1989.[2]
Viuruniemessä on ollut useita kauppoja: Valajan, Kervilän ja Kaksolan tiloilla ja Kerosen, Kokkosen ja Nummisen kaupat. Viuruniemen entisessä kyläkoulussa on 2000-luvulta lähtien toiminut usean kunnan alueella liikkuva myymäläautoyritys Metsämarket Oy.
Tunnettuja viuruniemeläisiä muokkaa
Vuorineuvos Pertti Voutilainen toimi Outokumpu Oy:n pääjohtajana ja myöhemmin Kansallis-Osake-Pankin pääjohtajana. Raviohjastaja ja -valmentaja Esa Holopainen on valittu useita kertoja Suomen parhaaksi raviohjastajaksi.
Yhdistystoiminta muokkaa
Viuruniemen kylätoimikunta perustettiin vuonna 1979. Vuonna 2006 kylätoimikunnasta tuli kyläyhdistys. Kylätalo valmistui vuonna 1997 Lypsyniemeen ja kylätalon sauna vuonna 2001. Muita kylällä toimivia yhdistyksiä ovat esimerkiksi marttayhdistys (perustettu vuonna 1936) metsästysseura (perustettu vuonna 1968), lähetyspiiri (perustettu vuonna 1953) ja kalastuskunta (perustettu vuonna 1952). Aiemmin kylällä toimi myös Outokummun Partion kyläseura Viuruniemen Ahkio, joka oli perustettu 1937.
Lähteet muokkaa
- ↑ Ahjopalo, Janne: Outokumpulainen Viuruniemi vuoden kyläksi Pohjois-Karjalassa – kiitosta kyläläisten yhteishengestä Yle Uutiset. 24.11.2014. Viitattu 6.2.2018.
- ↑ a b c d e f g h Huttunen, V., Sivonen, T. 1974. Kuusjärven-Outokummun historia.
- ↑ a b Salokas Eino: Liperin pitäjän historia vuosina 1809–1930. 1. Vuodet 1809–1873.
- ↑ Tuomi, Maija-Liisa. 1984. Suur-Liperin historia. ISBN 951-99586-2-2.
- ↑ Salokas Eino: Liperin pitäjän historia vuosina 1809–1930. 2. Vuodet 1873–1930.
- ↑ Björn, Ismo, Immonen, Liisa., Pennanen, Matti. 2000. Outokumpulaisuus. Kaivoskaupungin historiaa. ISBN 951-986-52-0-9.
- ↑ Kervinen, Ulla., Kaksonen, Maaret., Keronen, Saila. 2009. Rakkaudesta rakennuksiin. Viuruniemen kylätoiminnan 30-vuotisjuhlakirja.
- ↑ Piiparinen, Pekka. 2007. Kaivoksesta kaupungiksi. ISBN 978-952-92-1808-0.