Avaa päävalikko

Outokummun Partio on outokumpulainen urheilun yleisseura. Lajivalikoimaan on aikojen mittaan kuulunut useita lajeja.

Outokummun Partio
Perustettu 1910
Entiset nimet Kuusjärven Veikot (1910)
Kuusjärven Partio (1911-1941)
Kotiareena Kyykerin kenttä
Paikkakunta Suomi Outokumpu, Suomi
Lajit Hiihto
Kuntoliikunta
Lentopallo
Pesäpallo
Jousiammunta
Suunnistus
Yleisurheilu
Puheenjohtaja Hanna Huttunen

Seura perustettiin vuonna 1910 nimellä Kuusjärven Veikot silloisessa Kuusjärven kunnassa, joka vuonna 1968 muuttui Outokummun kauppalaksi. Veikot vaihtoi toisena toimintavuotenaan nimensä Kuusjärven Partioksi siksi, että partioliike tuolloin kiellettiin.[1] Nykyinen seuran nimi tuli kuitenkin käyttöön jo 1941, jolloin Outokumpu Oy kaivosyhtiö alkoi tukea urheilun harrastamista paikkakunnalla. Yhtiön 1937 rakennuttamalle Kyykerin kentälle saivat talvisodan jälkeen käyttöoikeuden niin Partio kuin myös paikkakunnan TUL:n seura Outokummun Vesa.

Nykyisin seurassa toimii aktiivisesti kahdeksan lajijaostoa (hiihto, kuntoliikunta, lentopallo, pesäpallo, jousiammunta, suunnistus, yleisurheilu ja leiri).

HistoriaMuokkaa

Seuran ensimmäinen olympiaedustaja oli Hugo Niskanen, joka osallistui Helsingin olympiakisoissa 10 000 metrin juoksuun sijoittuen 19:nneksi ajalla 30.59,6. Suomen mestaruuden Niskanen voitti 10 000 metrillä 1951, jonka lisäksi hän saavutti 6 muuta SM-mitalia 5 000 ja 10 000 metrin juoksuissa. Kymmenottelun SM-kisoissa 1949, jotka järjestettiin yhtiön kentällä, Partiota edustanut Jouko Peltola sijoittui neljänneksi. Partiossa oli myös lukuisia muita hyviä yleisurheilijoita, jotka saavuttivat menestystä ja SM-mitaleja nuorten sarjoissa.

Pikaluistelussa Partiota on edustanut mm. olympiatasolla Seppo Hänninen. Pikaluistelu kasvoi 1950-luvun lopussa ja 1960-luvun alussa suureksi lajiksi Outokummussa. Partion riveissä oli kilpailevia luistelijoita parhaimmillaan 30-40. 1970-luvulla pikaluistelu oli enää muutaman harrastajan varassa ja 1980-lukuun mennessä se oli käytännössä loppunut. Lajia harrastettiin yhtiön ylläpitämällä Yläsaunan urheilukentällä ja luistinradalla.

Hiihdon olympiamitalisti Jaana Savolainen edusti Partiota vuoteen 1987 saakka. Myös olympiavoittaja ja maailmanmestari Marjo Matikainen edusti nuoruudessaan Partiota, voittaen muun muassa Pyhäselässä järjestetyn malmijuoksun 14-vuotiaiden tyttöjen sarjassa vuonna 1978.[2][3] Malmijuoksun nimi tulee Hammaslahden kaivoksesta, joka oli yksi Outokumpu Oy:n lukuisista kaivoksista, Kaivos toimi vuosina 1973–86, mutta malmijuoksuperinne jatkuu edelleen. Partion toiminnassa hiihto on ollut alusta alkaen keskeinen harrastusmuoto. Partio järjesti 1940- ja 1950-luvulla useita hiihtokilpailuja. Aina 1940-luvulta saakka Partiota edustanut Toivo Riikonen voitti 1980-luvulla maailmanmestaruusmitaleja veteraanisarjassa. Hiihdon lisäksi mäkihyppy ja varsinkin yhdistetty oli suosittua. Matovaaralle rakennettiin 1930-luvulla hyppyrimäki, jonka lisäksi kunnan alueella toimi useita pienempiä luonnonmäkiä. Matovaaran vanhan mäen mäkiennätykseksi jäi 22 metriä, kun se purettiin vuonna 1949. Partio rakensi paikalle uuden isomman mäen, josta voitiin loikata jo 30-35 metrin hyppyjä. Mäkihyppy loppui Partiossa, kun Matovaaran mäki purettiin 1960-luvulla. Seuraan perustettiin myös pujottelujaosto vuonna 1987, harjoittelu ja kilpaileminen tapahtui Maarianvaaran laskettelukeskuksessa. 1990-luvulla toiminta jatkui hiihtojaoston yhteydessä ja 2000-luvulla pujottelujaoston toiminta loppui. Ensimmäisestä luokitellusta pujottelijasta oli merkintä jo 1949 ja 1960-luvulla opettaja Erkki Vänskä opetti ja piti pujottelukilpailuja Kuusjärven Veikkojen pojille.

Jalkapalloa seurassa pelattiin innokkaasti 1940-luvulla. Vuonna 1951 laji erosi erikoisseuraksi, joka sai nimekseen Outokummun Pallo –50.

Jääkiekkojaosto seuraan perustettiin vuoden 1959 alussa. Joukkue pelasi piiri- ja maakuntasarjoissa sekä III divisioonassa. Toiminta laajeni 1970-luvun puoliväliin mennessä ja toukokuussa 1975 perustettiin erikoisseura Outokummun Kiekko (OOKOO), joka pelaa edelleen III divisioonassa Savo-Karjalan lohkossa.[4]

Jääpallon Maakuntasarjassa seura pelasi 1947. Ensimmäisen ottelunsa Partion jääpallojoukkue oli pelannut jo 1938, Jääpallotoiminta päättyi 1949.

Jousiammunnassa seuraa on edustanut Mika Timonen, joka on saavuttanut mm. kaksi maailmanmestaruutta (2003 ja 2005) vammaisurheilun jousiammunnan joukkuekilpailussa.

Partiolla oli 1950-luvulla runsas nuorten tyttöjen taitoluisteluryhmä (silloin kaunoluistelu). Parhaiten menestyi Maire Hammar, joka voitti juniorien Suomen mestaruuden vuosina 1957-59[5] ja osallistui Pohjoismaiden mestaruuskilpailuihin kahdesti sijoittuen parhaimmillaan viidenneksi, joka oli paras suomalaisten sijoitus.

Koripallojaosto seuraan perustettiin 1991 ja 1993-1995 seuran joukkue pelasi III divisioonassa. Vuonna 2001 jaosto yhdistettiin lentopallojaostoon.

Lentopalloa Kuusjärvellä oli pelattu jo 1930-luvun lopulla, mutta vuonna 1950 aloitettiin varsinainen harjoitteleminen. Seura ilmoittautui vuonna 1966 SVUL:n Pohjois-Karjalan piirinsarjaan ja lentopallojaosto perustettiin 1967. Naisjoukkue seuraan perustettiin 1975. E-pojat toivat seuralle ensimmäiset lentopallon SM-mitalit 1983 voitettuaan Alahärmässä käydyssä lopputurnauksessa pronssia. Nuoret ovat myöhemminkin saavuttaneet useita mitalisijoituksia sekä SM-kilpailuissa että Power Cupissa. Partion kasvateista Elli-Noora Hiltunen on pelannut nuorten maajoukkueessa ja sai vuonna 2011 kutsun Lentopallon Mestaruusliigassa pelaavaan Liiga-Euran joukkueeseen.[6] Nuorten maajoukkue- ja SM-Liigaedustuksia on myös Mira Förstillä ja Maarit Kuittisella.

Pyöräilyssä Leena Turunen polki vuosina 1961-1970 Partion väreissä mm. 9 Suomen mestaruutta. Vuonna 1963[7] Turunen valittiin kolmen Suomen mestaruuden siivittämänä Pohjois-Karjalan parhaaksi urheilijaksi.

Suunnistuksessa seura on saavuttanut SM-mitalisijoja nuorten sarjoissa. Lajia on harrastettu seurassa ainakin vuodesta 1945 saakka.

Naisvoimistelu kuului alusta alkaen Partion ohjelmaan. Kesäjuhlissa vuonna 1918 esiintyi kahdeksan henkinen naisvoimistelujoukkue ja vuoden 1947 SVUL:n suurkisoihin osallistui 16 tyttöä ja 30 naista. Tällöin naisilla oli jo oma jaosto, joka mm. lahjoitti seuralle oman lipun. Vuonna 1951 perustettiin naisvoimistelun erikoisseura Outokummun Naisvoimistelijat.

Voimistelu oli ensimmäinen laji, jota seurassa harrastettiin. Voimisteluesityksiä pidettiin kylän yhteisissä tilaisuuksissa kuten kesäjuhlissa. Kilpaurheilulajien vallattua seuran toiminnan voimistelu jäi taka-alalle, kunnes Outokumpu Oy:n urheiluohjaajaksi palkattiin vuonna 1947 Pariisin ja Amsterdamin olympialaisissa Suomea edustanut Jaakko Kunnas.[8] 1940- ja 1950-luvulla Outokummussa pidettyihin voimistelukilpailuihin osallistui useita olympiatason urheilijoita ja seura oli lähes koko 1950-luvun ajan Pohjois-Karjalan piirin paras voimisteluseura. Voimistelu hiipui vähitellen 1960-luvulla.

Seuraan perustettiin myös nyrkkeilyjaosto vuonna 1945. 1950-luvulla harrastajat siirtyivät edustamaan Outokummun Vesaa. Myös paini oli 1940-luvulla seuran ohjelmassa.

Varsinaisen kilpaurheilun lisäksi seurassa on harrastettu ainakin kuntoliikuntaa, raittius- ja nuorisokasvatusta, kuorolaulua ja lausuntaa.

KyläseuratoimintaMuokkaa

Parhaimmillaan Partiolla on ollut toistakymmentä kyläseuraa. Vaikeiden kulkuyhteyksien takia sivukyliltä oli hankalaa päästä keskustaan harjoittelemaan tai kilpailemaan. Kyläseurat toimivat hyvin itsenäisesti ja niillä oli omat erityiset nimet. Kyläseurojen jäsenet kilpailivat keskenään ja toisia kyläseuroja vastaan, mutta edustivat Outokummun Partiota kansallisissa kilpailuissa. Kyläseurojen joukkueet osallistuivat kuitenkin mm. palloilun alasarjoihin erillisinä joukkueina.

Alavin Sampo perustettiin 1951, vuonna 1952 seuran jäsentenvälisiin hiihtokilpailuihin osallistui 22 kilpailijaa. Seuran valtalaji oli pesäpalloilu ja mm. Markku Kuikka pelasi Sampon joukkueessa.

Harmaasalon Urheilijat perustettiin jo 18.12.1927 itsenäisenä urheiluseurana nimellä Sätöksen Tyvi. Vuonna 1946 nimi muuttui Harmaasalon Urheilijoiksi ja seura liittyi Partion alaosastoksi eli kyläseuraksi. Seuratoiminta loppui 1997, kun kylän koulu lakkautettiin.

Kokonvaaran Kisatoverien perustava kokous pidettiin 8.4.1945. 1980-luvulla nimi muuttui Kokonvaaran Kisaksi.

Kuusjärven Veikot. Kirkonkylän Urheilijoiden kyläseura perustettiin 29.4.1945. Seuran nimi muutettiin Outokummun Partion alkuperäisen nimen mukaan Kuusjärven Veikoiksi 5.11.1961 pidetyssä vuosikokouksessa.

Maljasalmen Sisu. Maljasalmen kyläosasto perustettiin 26.6.1945. Nimi muuttui Maljasalmen Sisuksi vuonna 1946.

Sätöksen Sepot. Sätöksen Tyven toiminnan painopisteen muututtua Harmaasalolle, Sätöskoskelle perustettiin uusi Partioon kuulunut kyläseura vuonna 1952. Seuran valtalajit olivat hiihto ja pesäpallo. Seuran toiminta loppui vuonna 1965.

Törisevän Teräs perustettiin 1955. Seurassa harrastettiin ainakin yleisurheilua, hiihtoa, pesäpalloa ja lentopalloa.

Vanhan-Sysmän Veiterä perustettiin 13.11.1964. Kyläseura pelasi mm. lentopalloliiton IV sarjassa ja osallistui kauppalan mestaruuskilpailuihin lentopallon lisäksi mm. pesäpallossa ja pöytätenniksessä.

Varislahden ja Rikkarannan Urheilijat perustettiin vuonna 1951, mutta Rikkarantaan oli perustettu oma kyläosasto jo vuonna 1945.

Viuruniemen Ahkio perustettiin vuonna 1937. Seurassa harrastettiin mm. hiihtoa, yleisurheilua, pesäpalloa, lentopalloa, kaukalopalloa ja kuntoliikuntaa.

Keskustassa toimi lyhyen aikaa oma Outokummun kyläosasto, joka pelasi kyläosastojen pesäpallosarjoissa. Näihin sarjoihin osallistui myös joukkueet Ruutulta ja Kalattomalta.

Pääseura Outokummun Partio lopetti kyläseuratoiminnan vuonna 2011.

PesäpalloMuokkaa

Seuran pesäpallojoukkue pelasi 1960-luvulla muutamia kausia mestaruussarjassa sijoittuen parhaimmillaan neljänneksi. Seurassa pelasi myöhemmin Hyvinkään Tahkossa vuoden lukkariksi ja kolminkertaiseksi Suomen mestariksi kohonnut Markku Kuikka. Myös naisten joukkue pelasi parhaimmillaan mestaruussarjassa.

JunioritoimintaMuokkaa

Pesäpallon junioreiden SM-mitalit
Joukkue Mitalit Vuodet Yhteensä
A-pojat
  Pronssia 1968 1
B-pojat
  Pronssia 1967, 1968, 1969, 1970 4
B-tytöt
  Hopeaa 1983 1
C-pojat
  Pronssia 1968 1
C-tytöt
  Hopeaa 1981 1
D-pojat
  Hopeaa 1971 1
Yhteensä: 9

Palkinnot ja huomionosoituksetMuokkaa

Miesten Itä-Länsi-valinnatMuokkaa

Naisten Itä-Länsi-valinnatMuokkaa

Miesten Liitto-Lehdistö-valinnatMuokkaa

LähteetMuokkaa