Vitånin vesistö

Vitånin valuma-alue

Vitånin vesistö (ruots. Vitåns avrinningsområde, vesistöaluetunnus 6) muodostuu Pohjanlahden Perämereen laskevan Vitån ja sen sivujokien yhteisestä valuma-alueesta, jonka kokonaispinta-ala on 519 neliökilometriä. Se on yksi Ruotsin päävesistöalueista ja sen valuma-alue sijaitsee kokonaan Ruotsissa.[1][2][3]

Ruotsin päävesistöalueet

Pääuoma muokkaa

Vesistön pääuomana on sen nimikkojoki Vitån. Joen kokonaispituus on 100 kilometriä ja sen keskivirtaama (MQ) on 5,25 kuutiometriä sekunnissa. Joki laskee Itämereen noin 0,2 kuutiokilometriä vettä vuodessa. Talven jälkeen lumet sulavat ja aiheuttavat kevättulvan, jossa huippuvirtaamien keskiarvo (MHQ) on 43 kuutiometriä sekunnissa.[4][a]

Vesistön valuma-alue muokkaa

Vitånin vesistö sijaitsee itseään paljon suuremman Rånejoen vesistön (tunnus 7) koillispuolella ja Vitånin valuma-alue rajautuu pohjoisessa suureen Kalixjoen vesistöön (tunnus 4) ja etelämpänä pieneen Töreälvenin vesistöön (tunnus 5). Perämeren rannikolla on vielä pienten ojien ja purojen valuma-alueita, joiden yhteinen pinta-ala on pieni.[3]

Valuma-alueen piirteitä muokkaa

Valuma-alueen maaperän yleisimmät maalajit ovat moreeni (56,8 %), turve (26,5 %), kalliomaa (2,4 %), hiekka ja sora (2,9 %), multamaa (3,1 %), savimaa (0,9 %) ja jäätikköjokijäänteet (1,8 %). Alueen maankäyttöä esittävät maiden käyttöluokitukset, joiden mukaan alueella on metsämaita (73,7 %), soita ja kosteikkoja (17,4 %), viljelymaita (1,3 %), taajamia ja pinnoitettuja alueita (0,3 %) sekä joutomaita (1,7 %). Näiden lisäksi on 5,6 % vesistöjä.[5]

Vesistöalueen piirteitä muokkaa

Vitånin keskivirtaamat kuukausittain joensuussa (1999–2013)

SMHI on julkaissut tilastossaan Vitånin virtaamien päivittäiset keskivirtaamat vuosilta 1981–2013. Niiden mukaan joen suiston lähellä sijaitsevassa mittauspisteessä joen keskivirtaama (MQ) on 5,67 kuutiometriä sekunnissa (m³/s), keskiylivirtaama (MHQ) on 43 m³/s ja keskialivirtaama (MNQ) on 1,45 m³/s [5]. Toisen lähteen mukaan joen keskivirtaama on 5,25 m³/s ja keskiylivirtaama (MHQ) on 43 m³/s [6]. Viereinen kaavio esittää SMHI:n julkaiseman tilaston kuukausittaisten keskivirtaamien arvoista lasketut kuukautiset keskivirtaamat. Sen mukaan kevättulva kestäisi huhtikuusta kesäkuuhun ja sen huippu ajoittuisi toukokuulle.[2]

Lähteet muokkaa

Huomautuksia muokkaa

  1. Asia on luettu ruotsinkielisestä wikipediasta artikkelista sv:Vitån.

Viitteet muokkaa

  1. Vitånin joensuu Lantmäteriet. Gävle: Lantmäteriet. Viitattu 21.12.2020. (ruotsiksi)
  2. a b Vitån (SE732243-180487) Vatteninformationssystem. Tukholma, Ruotsi: Länsstyrelsen. Viitattu 21.12.2020. (ruotsiksi)
  3. a b Thoms-Hjärpe, Christina: Län och huvudavrinningsområden i Sverige (PDF),Faktablad nr 10, 2002, SMHI, viitattu 12.12.2020 (ruotsiksi)
  4. Om flödesstatistik för Sveriges vattendrag (Excel-tiedostoon, selitykset), 13.11.2009, rivit 454–457, viitattu 12.12.2020 (ruotsiksi)
  5. a b Vitånin vesistö (Excel-lomake nro 32203), Vattenwebb, SMHI, viitattu 21.12.2020 (ruotsiksi)
  6. Om flödesstatistik för Sveriges vattendrag (Excel-tiedostoon, selitykset), 13.11.2009, viitattu, 454-457, 15.12.2020 (ruotsiksi)
 
Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: sv:Vitån
Tämä maantieteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.