Viikinkiaika Latviassa


tätä mallinetta on pyydetty parannettavaksi
Wapen hertogen van Koerland Kettler groot.svg
Rigasiebmacher.JPG

Liiviläiset
Baltit

Viikinkiaika Latviassa
Baltiansaksalaiset
Ristiretket Baltiaan
Liivinmaan liitto

Vanha Liivinmaa
Baltian valtatyhjiö
Liivinmaan sota
Kuurinmaan ja Semigallian herttuakunta
Puolan sota
Pohjan sota
Suuri Pohjan sota
Itämerenmaakunnat

Ober Ost
Kuurinmaan ja Semigallian herttuakunta (1918)
Baltian yhdistynyt herttuakunta
Latvian tasavalta
Latvian sosialistinen neuvostotasavalta (1918–1919)
Molotov–Ribbentrop-sopimus
Latvian päähallintopiiri
Ostlandin valtakunnankomissariaatti
Latvian sosialistinen neuvostotasavalta
Baltian maiden itsenäistyminen 1986–1991
Latvian tasavalta

Viikinkiaikana vuosina 800–1000 latvialaiset ja skandinaavit kohtasivat toisensa. Väinäjoki toimi hyvänä kauppareittinä viikingeille, ja sitä kutsuttiin myös "viikingeiltä kreikkalaisille" -nimityksellä. Skandinaavit tekivät ryöstöretkiä Latvian alueelle, mutta ryöstöt kohdistuivat enimmäkseen kuureihin ja semigalleihin. Vaikka viikinkien matkat Latviassa olivat väkivaltaisia, ne eivät koskaan aiheuttaneet suurempaa alistamista tai siirtomaiden perustamista alueelle. Skandinaavit, jotka olivat kulkeneet alueella, olivat enimmäkseen gotlantilaisia, ruotsalaisia ja tanskalaisia.

Itä-Baltiasta tehtiin myös yksittäisiä ryöstöretkiä Skandinaviaan.

Viikinkien Latvian-matkoista on tiedossa yksi kirjoitettu saaga. Saagan päähenkilö on islantilainen viikinki Egil Skallagrimsson.

LähteetMuokkaa

  • Bleiere, Daina & Butulis, Ilgvars & Feldmanis, Inesis & Stranga, Aivars & Zunda, Antonijs: History of Latvia: 100 years. Domas Spēks, 2014. ISBN 978-9934-11-614-8. (englanniksi)