Itämerenmaakunnat

yhteisnimitys Baltian alueen kuvermenteista Venäjän keisarikunnassa

Itämerenmaakunnat on yhteisnimitys, jota käytetään kolmesta Baltian alueella Venäjän vallan aikana olleesta maakunnasta eli kuvernementista. Ne ovat Liivinmaan kuvernementti, Kuurinmaan kuvernementti ja Viron eli Vironmaan kuvernementti. Tämä vaihe alkoi suuresta Pohjan sodasta, kun Ruotsi joutui solmittuaan 1721 Uudenkaupungin rauhan luopumaan alueistaan Baltiassa. Tällöin Venäjä sai Viron ja Liivinmaan. Kuurinmaa kuului tällöin vielä Puolalle, mutta sekin joutui Venäjälle 1700-luvun lopulla Puolan jakojen yhteydessä.

Liiviläiset
Baltit

Viikinkiaika Latviassa
Baltiansaksalaiset
Ristiretket Baltiaan
Liivinmaan liitto

Vanha Liivinmaa
Baltian valtatyhjiö
Liivinmaan sota
Kuurinmaan ja Semigallian herttuakunta
Puolan sota
Pohjan sota
Suuri Pohjan sota
Itämerenmaakunnat

Ober Ost
Kuurinmaan ja Semigallian herttuakunta (1918)
Baltian yhdistynyt herttuakunta
Latvian tasavalta
Latvian sosialistinen neuvostotasavalta (1918–1919)
Molotov–Ribbentrop-sopimus
Latvian päähallintopiiri
Ostlandin valtakunnankomissariaatti
Latvian sosialistinen neuvostotasavalta
Baltian maiden itsenäistyminen 1986–1991
Latvian tasavalta

Aikaa, jonka alue kuului Ruotsiin, on Virossa nimitetty "hyväksi Ruotsin ajaksi". Silloin maa vaurastui ja väkiluku kasvoi. Mutta Venäjään liittämisen jälkeen Itämerenmaakuntien maaorjuudessa olleen talonpoikaisväestön asema heikkeni entisestään saksankielisen aatelin saatua lisää oikeuksia [1]. Maaorjuuden vähittäinen poistaminen alkoi vihdoin 1802 Talonpoikaislailla, Iggaüks. Näistä alueista syntyivät Venäjän lokakuun vallankumouksen jälkeen 1918 Viron ja Latvian tasavallat.

Lähteet muokkaa

Tämä historiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.