Victoria Melita Saksi-Coburg-Gotha

Victoria Melita, Edinburgin ja Saksi-Coburg-Gothan prinsessa, suuriruhtinatar Viktoria Fjodorovna (25. marraskuuta 1876 San Antonion palatsi, Attard, Brittiläinen Malta – 2. maaliskuuta 1936 Amorbachin linna, Amorbach, Baijeri, Saksa) oli englantilainen kuningasperheeseen kuulunut prinsessa, Hessenin suurherttuatar ja suuriruhtinas Kirill Vladimirovitš Romanovin puoliso.

Victoria Melita
Venäjän suuriruhtinatar
Hessenin suurherttuatar
Valtakausi	19. huhtikuuta 1894 – 21. joulukuuta 1901
Syntynyt	Victoria Melita of Edinburg and Saxe-Coburg-Gotha 25. marraskuuta 1876 Attard, Brittiläinen Malta
Kuollut	2. maaliskuuta 1936 (59 vuotta) Amorbach, Baijeri, Natsi-Saksa
Hautapaikka	Suuriruhtinaallinen mausoleumi, Pietari-Paavalin linnoitus, Pietari
Puoliso	Ernst Ludvig ( 1894;  1901) Kirill Vladimirovitš ( 1905)
Lapset	Elisabet von Hessen, Maria Kirillovna, Kira Kirillovna, Vladimir Kirillovitš
Suku	Saksi-Coburg-Gotha Romanov (avioliiton kautta)
Isä	Herttua Alfred
Äiti	Suuriruhtinatar Maria Aleksandrovna
Uskonto	anglikaani, luterilainen, ortodoksi

Suku

Victoria syntyi Englannin hallitsijasukuun Edinburghin prinsessana San Antonion palatsissa Maltan saarella, jossa hänen isänsä oli Britannian Välimeren laivaston ylipäällikkönä. Hänen isänsä oli kuningatar Viktorian ja prinssi Albertin toiseksi vanhin poika, Edinburghin herttua Alfred. Hänen äitinsä oli suuriruhtinatar Maria Aleksandrovna Romanova, keisari Aleksanteri II:n ja keisarinna Maria Aleksandrovnan ainoa tytär.

Hänellä oli viisi sisarusta, joista kolme sisarta avioituivat kukin eurooppalaisiin hallitsijasukuihin. Vanhin sisar Marie avioitui Romanian kruununprinssi Ferdinandin kanssa; Alexandra (1878–1942) avioitui Hohenlohe-Langenburgin prinssi Ernst II:n kanssa ja Beatrice (1884–1966) avioitui espanjalaisen Galliardin herttua Alfonso de Orleans y Borbónin kanssa.

Victorian isä kuului Saksi-Coburg-Gotha-sukuun ja peri lapsettomalta sedältään Ernst II:lta Saksassa sijainneen Saksi-Coburg-Gothan kaksoisherttuakunnan, sillä hänen vanhempi veljensä Edvard oli jo Englannin kruununperijä. Prinssi Alfred muutti perheineen herttuakuntansa pääkaupunkiin Coburgiin vuonna 1889.

Vuonna 1891 Victoria matkusti äitinsä Marian kanssa tämän nuorimman veljen suuriruhtinas Pavel Aleksandovitšin puolison Kreikan prinsessa Alexandran hautajaisiin Venäjälle. Hautajaisissa Victoria tapasi serkkunsa suuriruhtinas Kirill Vladimirovitš Romanovin. Heidän välilleen syntyi keskinäinen kiintymys ja he suunnittelivat myöhemmin avioitumista. Victorian äiti ei kuitenkaan hyväksynyt avioliittoa Venäjän keisariperheen jäsenen kanssa, koska riitautunut veljensä Aleksanteri III:n puolison keisarinna Maria Feodorovnan kanssa. Lisäksi ortodoksinen kirkko kielsi serkusten väliset avioliitot.

Sen jälkeen kun hänen läheisin, vuotta vanhempi sisarensa Marie oli avioitunut vuonna 1893 Romanian kruununprinssin ja myöhemmin kuninkaaksi nousseen Ferdinandin kanssa, Victoriasta tuli hovin ainoa kotona elävä täysi-ikäinen naimaton neito ja hänelle alettiin etsiä sopivaa aviopuolisoa. Isoäiti kuningatar Viktoria huomasi, että Victoria Melita tuli hyvin toimeen taiteellisen serkkunsa, Hessenin suurherttua Ernst Ludvigin (1868–1937) kanssa, ja ehdotti avioliittoa. Ernst Ludvigin äiti oli Hessenin prinsessa Alice ja sisar Venäjän keisarinna Aleksandra Fjodorovna. Kuningatar Viktoria vaati ehdottomasti, että hänen lapsenlapsensa avioituisi suurherttua Ernst Ludvigin kanssa, ja Victoria Melitan äiti oli myös hyvin innoissaan, mutta Victoria ja Ernst Ludvig itse olivat haluttomia avioliittoon.

Victoria Melitan ja ensimmäisen puoliso Hessenin suurherttua Ernst Ludvigin hääkuva 1894

Suuriruhtinatar Victoria Fjodorovna ja tyttäret Maria ja Kira 1913. Meanderi-aiheisen timanttitiaran häneltä osti sisar, Romanin kuningatar Maria, joka lahjoitti sen 1921 Kreikan kuningassukuun tyttärelleen prinsessa Helenalle, josta se periytyi Romanian kuningasperheelle, nykyinen käyttäjä on prinsessa Margarita.

Avioliitot ja jälkeläiset

Victoria oli tavannut uudestaan suuriruhtinas Kirillin Pietarissa ja he olivat menneet salaa kihloihin. Kun tämä salakihlaus paljastui, Victoria Melita ja Ernst Ludvig suostuivat avioitumaan keskenään.

Heidät vihittiin 9. huhtikuuta 1894 Ehrenbergin linnassa Coburgissa. Häät olivat suurelliset ja niihin oli kutsuttu lähinnä Euroopan kuninkaallisia kuten keisari Vilhelm II ja tämän äiti leskikeisarinna Viktoria, Connaughtin herttua Arthur perheineen, Battenbergin prinssi Henry ja prinsessa Beatrice sekä äiti Maria Aleksandrovnan venäläistä sukua. Heidän häittensä aikana Ernstin sisar Alix ja Venäjän kruununperijä, tuleva Nikolai II kihlautuivat. Victoria Melitasta tuli Hessenin suurherttuatar Victoria, mutta ei halunnut hoitaa velvollisuuksiaan kutsujen ja huvitusten sijasta.

Heidän avioelämänsä ei ollut tyydyttävää. Victorialle ja Ernst Ludvigille syntyi kaksi lasta:

• prinsessa Elisabeth Marie Alice Victoria von Hesse und Rheinland (11. maaliskuuta 1895 – 16. marraskuuta 1903), kuoli 8-vuotiaana lavantautiin
• nimetön poika (25. toukokuuta 1900), syntyi kuolleena

Victorian ja Ernstin suhde romahti vuonna 1897 Victorian palattua sisarensa luota Romaniasta ja havaittuaan, että aviomies oli sängyssä nuoren keittiöapupojan kanssa. Tätä ei ole kuitenkaan pystytty todistamaan. Kuningatar Viktoria vastusti pitkään avioeroa, mutta tämän kuoltua tammikuussa 1901, Victoria Melita muutti tämän hautajaisten jälkeen välittömästi äitinsä luokse Coburgiin ja puolisot erosivat joulukuussa samana vuonna. Ernst Ludvig avioitui uudelleen vuonna 1905 ja hänelle syntyi vielä kaksi lasta.

Kirill Vladimirovitšin salainen kihlaus Victoria Melitan kanssa oli myös suuri skandaali Venäjän hovissa. Ernstin sisar keisarinna Aleksandra Fjodorovna painosti miestään keisari Nikolai II:ta karkottamaan Kirillin Venäjän kaukoitään. Kirill Vladimirovitš asui Kaukoidässä Venäjän–Japanin sodan syttymiseen asti vuonna 1904. Kirill osallistui sotaan ja onnistui pakenemaan japanilaisilta. Lopulta keisari armahti Kirillin ja tämä sai palata takaisin Moskovaan ja lähteä maasta Saksaan Coburgiin, Victorian luokse.

Kirill Vladimirovitš ja Victoria Melita avioituivat Tegernseessä lähellä Müncheniä 8. lokakuuta 1905. Seremonia oli vaatimaton, läsnä oli vain Victorian sisar Beatrice ja muutama palvelija. Nikolai II erotti Kirillin Venäjän keisarillisesta laivastosta, lakkautti tämän määrärahan eikä sallinut perheen muuttoa takaisin Venäjälle. Perhe muutti Pariisiin, jossa he asuivat Champs-Élysées’n varrella.

Victoria Melitalle ja Kirillille syntyi kolme lasta:

• suuriruhtinatar Maria Kirillovna (2. helmikuuta 1907 Pariisi – 27. lokakuuta 1951), avioitui Leiningenin ruhtinas Friedrich Karlin kanssa vuonna 1925. Heillä oli seitsemän lasta.
• suuriruhtinatar Kira Kirillovna (9. toukokuuta 1909 Pariisi – 8. syyskuuta 1967), avioitui Preussin prinssi Ludwig Ferdinandin kanssa vuonna 1938. Heillä oli seitsemän lasta.
• suuriruhtinas Vladimir Kirillovitš (30. elokuuta 1917 Porvoo – 21. huhtikuuta 1992), avioitui georgialaisen ruhtinatar Leonida Georgijevna Bagration-Mouhranskin kanssa vuonna 1948. Heillä oli yksi tytär Maria Vladimirovna Romanova (s. 1953).

Vallankumous ja sen jälkeinen aika

Nikolai II:n oli pakko palauttaa Kirillille tämän asema ja arvonimet sen jälkeen, kun keisariperheestä oli kuollut kruununperimysjärjestykseen kuuluvia jäseniä. Kirillistä tuli Venäjän kruununperimysjärjestyksessä kolmas, ja Kirill ja ortodoksiksi kääntynyt, nimensä suuriruhtinatar Victoria Fjodorovnaksi muuttanut Victoria Melita muuttivat takaisin Venäjälle toukokuussa 1910.

Perhe asui Venäjällä siihen saakka, kun Venäjän vallankumous syttyi vuonna 1917, jolloin saivat luvan väliaikaishallitukselta lähteä Suomeen, kuitenkin ottamatta mukaan mitään omaisuutta. He asettuvat aluksi Haikon kartanoon. Samana vuonna heille syntyi Porvoossa poika, joka kastettiin Haikossa Vladimir Kirillovitš Romanoviksi. Heidän toimeentulonsa oli niin huono, että Victorian serkku Ruotsin kruununprinsessa Margaret lähetti heille vauvanruokaa. Toisten tietojen mukaan Victoria Melitan onnistui salakuljettaa meanderi-aiheinen timanttitiara, Vladimirin smaragditiara sekä smaragdikaulakoru tyttäriensä nukkien täytteisiin kätkettyinä, jotka hän myi sisarelleen Romanian kuningatar Marialle 1920-luvun alussa.

Suomesta perhe lähti syksyllä 1919 Müncheniin ja Zürichiin. Vuonna 1920 Victoria peri äitinsä Chateau Fakron -nimisen huvilan Ranskassa ja Edinburg palatsin Coburgissa, jonne he asettuivat asumaan. Seuraavina Victoria Melita tuki natsi-puoluetta, jonka avulla hän ajatteli bolševikkien vallan Venäjällä kukistuvan.

Vuonna 1924 Kirill Vladimirovitš Romanov julisti itsensä Venäjän maanpaossa olevaksi keisariksi ja ryhtyi tavoittelemaan kruunua. Heidän poikansa Vladimir Kirillovitš päätti, että ei aio vaatia Venäjän kruunua, vaan alkoi isänsä kuoleman jälkeen käyttää titteliä "suuriruhtinas ja Venäjän keisarillisen suvun päämies."

Vuonna 1926 perhe muutti Ranskaan Bretagneen Saint-Briac-sur-Meriin, jossa he asuivat loppuelämänsä. Heidän avioliittonsa ei ollut loppuaikoina enää onnellinen, kun Kirill kävi Pariisissa harrastamassa syrjähyppyjä.

Perintö

Victoria Melita kuoli sydänvaivoihin 59-vuotiaana 1. toukokuuta 1936 vieraillessaan tyttärensä Marian luona, vävynsä Leiningenin ruhtinas Friedrich Karlin Baijerissa sijaitsevassa Amorbachin linnassa. Suuriruhtinas Kirill kuoli 12. lokakuuta 1938.

Hänet haudattiin ruhtinaalliseen mausoleumiin Glockenbergiin Coburgiin, josta vuonna 1995 hänen ja hänen puolisonsa jäännökset siirrettiin suuriruhtinaalliseen mausoleumiin Pietari-Paavalin linnoituksen katedraaliin Pietariin. Heidän poikansa Vladimir haudattiin mauseoleumiin vuonna 1992.

Kirjallisuutta

• John van der Kiste: Princess Victoria Melita. Sutton Publishing, 2004. ISBN 978-075-09-3469-5 (englanniksi)
• Michael John Sullivan: A Fatal Passion: The Story of the Uncrowned Last Empress of Russia. Random House, 1997. ISBN 0-679-42400-8 (englanniksi)