Maria Aleksandrovna Romanova

Maria Aleksandrovna Romanova (17. lokakuuta 1853 Tsarskoje Selo, Venäjä24. lokakuuta 1920 Zürich, Sveitsi) oli venäläinen suuriruhtinatar.

Maria Alexandrovna, Saksi-Coburg-Gothan herttuatar n. 1901
Suuriruhtinatar Maria Aleksandrovna Romanova hovipuvussa

Hän syntyi keisari Aleksanteri II:n ja Hessen-Darmstadtin prinsessa Marien kolmantena lapsena ja toisena tyttärenä. Hänet nimettiin äitinsä mukaan eli hän oli tämän täysikaima.[1]

 
Maria Aleksandrovna nuorena n. 1860

Lapsuus

muokkaa

Suuriruhtinatar Maria sai opetusta kotonaan opettajattarensa, kreivitär Tolstajan valvonnassa. Häntä valmennettiin avioliittoa varten, vaikka hänen vanhempansa olivatkin haluttomia luopumaan hänestä. Maria oli erittäin musikaalinen. Pitkillä matkoilla hän opetti musiikkia nuoremmille veljilleen Sergeille ja Pavelille.

 
Suuriruhtinatar Maria Aleksandrovnan ja prinssi Alfred Edinburghin herttuan häät 23. tammikuuta 1874 Talvipalatsin kirkossa

Avioliitto

muokkaa

Vieraillessaan Hessenin suurherttua Alicen luona elokuussa 1868 tuolloin 14-vuotias Maria tapasi häntä kymmenen vuotta vanhemman prinssi Alfredin. He kihlautuivat kesäkuussa 1873.

Marian toive mennä naimisiin kuningatar Viktorian toiseksi vanhimman pojan, prinssi Alfredin kanssa herätti levottomuutta kummankin vanhemmissa, sillä Venäjän ja Englannin suhteet olivat tuolloin kireät. Mutta nuoret saivat tahtonsa läpi ja heidät vihittiin Talvipalatsin kirkossa 23. tammikuuta 1872. Maria Aleksandrovnan oli vaikea sopeutua Englannin hoviin ja hänen ansionsa pääsivät esiin vasta, kun hänen puolisostaan tuli Saksi-Coburg-Gothan herttua.

Lapset

muokkaa
 
Maria Aleksandrovna Romanova miehensä Alfredin ja poikansa kanssa n. 1874

Marialle ja Alfredille syntyi viisi lasta:

  • Prinssi Alfred (1874–1899), kuoli 24-vuotiaana epäselvissä olosuhteissa, naimaton ei jälkeläisiä
  • Prinsessa Maria (1875–1938), Romanian kuningatar Ferdinand I:n puoliso, heillä oli jälkeläisiä
  • Prinsessa Victoria Melita (1876–1936), avioitui (1) Hessenin ja Reinin suurherttua Ernst Ludvigin kanssa, heillä oli jälkeläisiä, avioero 1901; avioitui (2) Venäjän suuriruhtinas Kirill Vladimirovitšin kanssa, heillä oli jälkeläisiä
  • Prinsessa Alexandra (1878–1942), avioitui Hohenlohe-Langenburgin prinssi Ernst II:n kanssa, heillä oli jälkeläisiä
  • Prinsessa Beatrice (1884–1966), avioitui Espanjan infante Alfonso de Orleans y Borbónin, Gallieran herttuan kanssa, heillä oli jälkeläisiä

Ensimmäisen maailmansodan aikaan

muokkaa

Vaikka Maria pysyikin aina mieltymyksiltään ja käytökseltään hyvin venäläisenä, hänen kerrotaan muuttuneen sodan aikana kiihkeän saksalaismieliseksi. Coburgin hallitsijasukuun kohdistui sodan syttyessä suurta vihamielisyyttä englantilaisten ja venäläisten sukulaisuussuhteiden vuoksi, minkä Maria Aleksandrovna itse sai karvaasti kokea. Coburgien hallitsijahuoneen luhistuminen oli viimeinen isku, ja Maria pakeni Sveitsiin kuten serkkunsakin.

Maria Aleksandrovna kuoli Sveitsissä lokakuussa 1920.

Lähteet

muokkaa
  1. Ett manifest af H. M. Kejsaren. Helsingfors Tidningar, 26.10.1853, nro 84, s. 1. Kansalliskirjasto. Viitattu 08.07.2015.

Aiheesta muualla

muokkaa