Avaa päävalikko

Venäjän ilmavoimat, virallisesti Venäjän federaation sotilasilmavoimat (ven. Военно-воздушные силы Российской Федерации, Vojenno-vozdušnyje sily Rossijskoi Federatsii) on Venäjän asevoimien puolustushaara.

Venäjän ilmavoimat
Tunnus
Tunnus
Roundel of Russia.svg
Konetunnus
Su-27 on landing.jpg
Toiminnassa Toukokuussa 1992
Valtio  Venäjä
Puolustushaarat ilmavoimat
Rooli puolustushaara
Osa joukkoa asevoimat
Koko 148 000 henkeä
Vuosipäivät 12. elokuuta 1912 [1]
Komentajat
Nykyinen komentaja kenraalieversti Viktor Bondarev

Ilmapuolustusjoukot liitettiin ilmavoimiin 1998. Tammikuusta 2003 lähtien kaikki armeijan ilmavoimien yksiköt siirrettiin ilmavoimiin. Venäjän federaation sotilasmerilaivaston ilmailu (ven. Авиация Военно-Морского Флота Российской Федерации, Aviatsija Vojenno-Morskogo Flota Rossijskoi Federatsii) toimii Venäjän merivoimien omina ilmavoimina. Ilmavoimien 37. ilma-armeija eli kaukotoimintailmavoimat on osa strategisia pidäkevoimia.

HistoriaMuokkaa

Venäjän keisarikuntaMuokkaa

 
Ilja Muromets

Venäjän ilmavoimat luotiin hieman ennen ensimmäistä maailmansotaa 1912. Tukikohtia sillä oli mm. Suomen suuriruhtinaskunnassa. Suomessa olevat tukikohdat sijaitsivat pääosin Lounais-Suomessa Pietarin suojana. Ilmavoimia tuki lentokoneteollisuus, jonka tehtaita oli etenkin Pietarissa. Venäjä oli kuuluisa ensimmäisistä raskaista Igor Sikorskyn suunnittelemista nelimoottorisista Ilja Muromets-pommikoneista. Nämä pommikoneet olivat erittäin onnistuneita ja moni muu valtio kopioi sittemmin konseptin.

NeuvostoliittoMuokkaa

Venäjän federaation ilmavoimatMuokkaa

 
lippu

25. joulukuuta 1991 Neuvostoliitto purkautui synnyttäen Venäjän federaation ja muita maita kuten Ukraina, Valko-Venäjä ja Kazakstan. Neuvostoliiton lentokalusto ja henkilöstö jakautui näiden kesken. 40 % konekannasta ja 65 % henkilökunnasta jäi Venäjälle. Ukrainasta tuli toiseksi suurin Neuvostoliitosta syntynyt sotilasmahti - sen haltuun jäi mm. ydinohjuksia ja lentokoneteollisuutta.

Venäjällä ilmavoimat, VVS, organisoitiin uudelleen.

Venäjän ilmavoimat suoritti pommituslentoja Tšetšeniassa vuosina 1999–2002. Tässä sodassa ilmavoimien ongelma oli asymmetriselle sodankäynnille tyypillinen: selkeitä viholliskohteita ei ollut paljon ja niiden määrittely oli vaikeaa.

2000-luvulla Venäjän ilmavoimat on uudistanut kalustoaan hallituksen linjausten mukaisesti. Toisin kuin 1990-luvulla Venäjän kasvaneiden öljytulojen ansiosta ostot ovat pääosin realisoituneet. Vuonna 2009 Venäjän ilmavoimat saa toimituksina teollisuudelta 50 lentokonetta - 24 MiG-29-hävittäjää ja loput erityyppisiä Suhoin taistelukoneita - ja 50 helikopteria.[2]

Venäjän ilmavoimien konemenetyksiä eri lentotehtävissä ei tunneta kovin hyvin. Elokuussa 2009 kaksi Suhoin hävittäjää törmäsi toisiinsa taitolentoharjoituksessa, joka edelsi MAKS 2009-ilmailunäyttelyä.

Venäjän federaation ilmavoimat ovat osallistuneet Syyrian sisällissotaan pommittamalla syyskuun lopusta 2015 alkaen Syyrian hallitusta vastustavia joukkoja.

Nykyinen lentokalustoMuokkaa

HävittäjätMuokkaa

1 295 konetta

RynnäkkökoneetMuokkaa

767 konetta

  • Su-24, 497 kpl, joista 130 laivastolla
  • Su-25 262 kpl, joista 70 laivastolla
  • Su-34, 8 kpl

Strategiset pommikoneetMuokkaa

368 konetta

Elektroninen ja valokuvaustiedusteluMuokkaa

180 konetta

  • Su-24, 100 kpl, joista 20 laivastolla
  • MiG-25, 80 kpl

Ennakkovaroitus- ja taistelunjohtokoneetMuokkaa

KuljetuskoneetMuokkaa

345 konetta

TankkauskoneetMuokkaa

  • Il-78 (Il-76aan perustuva)

KuviaMuokkaa

LähteetMuokkaa

  1. Russian Air Force - History (On July 30 (August 12), 1912 the special body...) GlobalSecurity.org. Viitattu 1.9.2017. (englanniksi)
  2. http://www.aviationweek.com/aw/generic/story_channel.jsp?channel=defense&id=news/RUSSIA031009.xml

Aiheesta muuallaMuokkaa