Berijev A-50

Berijev A-50 "Šmel" (Шмель) (NATO-koodi "Mainstay") on venäläinen kaukotiedustelu- ja tutkavalvontalentokone. Neuvostoliiton tutkavalvontakonekehitys alkoi 1960-luvulla, jolloin tähän tarkoitukseen kokeiltiin Tupolev Tu-95, Tupolev Tu-124 ja Tupolev Tu-126 -koneita. Berijev A-50 tuli käyttöön 1980-luvun puolivälissä. Teknisesti Berijev A-50 perustuu Iljušin Il-76 MD- ja Il-76 TD-kuljetuskoneisiin.[1]

Berijev A-50
Berijev A-50U (2017).
Berijev A-50U (2017).
Tyyppi tiedustelu- ja tutkavalvontakone
Alkuperämaa  Neuvostoliitto
Valmistaja Berijev
Ensilento 1980
Esitelty 1984
Valmistusmäärä 40 (1992)

Koneesta on olemassa useita versioita: Berijev A-50 "Mainstay-A", Berijev A-50M "Mainstay-B" ja Berijev Aircraft 976 "Mainstay-C". Tämän jälkeen on tullut uusia malliversioita. Vuosina 2018-2021 on uutisoitu A-50U -mallin koneiden luovuttamisista Venäjän ilmavoimille.[2][3]

Intian ilmavoimien Berijev A-50EI Mainstay.

Paranneltu Berijev A-50E kykenee havaitsemaan monenlaisia kohteita:lähde?

  • pommikoneita 650 km:n säteellä
  • matalalla lentäviä hävittäjiä radiohorisontista
  • risteilyohjuksia 215 km²:n alueella
  • optisesti ei-ballistisia ohjuksia 800 km:n säteellä
  • taktisten ohjusten laukaisualustoja 300 km:n säteellä
  • ryhmäkohteita, esimerkiksi panssarivaunukolonnan 250 km:n säteellä
  • 300 lentävää kohdetta

Lisäksi se kykenee harjoittamaan sähköistä tiedustelua 0,5–18 GHz tutka- ja linkkitaajuuksilla sekä signaalitiedustelua 50–500 MHz radiotaajuuksilla.lähde?

Le Bourget´n ilmailumessuilla 1997 Rosvoruženie allekirjoitti israelilaisen, Israel Aerospace Industries konserniin kuuluvan Elta Systemsin kanssa sopimuksen Taganrogski ANTK:n varusteleman Berijevin myymisestä kiinalaisille. Myöhemmin ilmeni, että kauppasumma olisi ollut 250 000 000 dollaria.lähde?

Berijev A-50U.

Berijev A-50U tuli käyttöön 1995 Vega Šmel-M -tutkalla. Irak on kehittänyt Iljušin Il-76:n perustalle Berijeviä vastaava tutkavalvontakonetta Thomson-CSF:n tutkaa muistuttavalla Bagdad-1-laitteistolla, mikä ei kuitenkaan onnistunut rungon alle sijoitettuna. Adnan -versiossa taas laitteisto asennettiin rungon yläpuolelle. Kolmesta Adnanista yksi tuhoutui Persianlahden sodassa.lähde?

Toukokuussa 2005 Turun Sanomien mukaan myös Venäjän ilmavoimien Berijev A-50 koneilla on saatettu loukata Suomen ilmatilaa.lähde?

Loppuvuodesta 2018 uutisoitiin Venäjän Rostehin toimittaneen uudistetun Berijev A-50U -tutkavalvontakoneen maan ilmavoimille.[2] Joulukuussa 2021 uutisoitiin Rostehin toimittamasta seitsemännestä A-50U-mallin tiedustelu- ja ilmavalvontakoneesta Venäjän ilmavoimille.[3]

Koneiden pääsijoituspaikka Venäjällä oli 2020-luvun alkupuolella Ivanovon alueen Ivanovon pohjoinen lentotukikohta (57.0585°N, 40.9795°E , jossa näkyi Googlen 5/2021 satelliittikuvassa 14 kpl A-50:iä). Koneita on uutisoitu sijoitetun tilapäisesti esimerkiksi Venäjän vuodesta 2014 miehittämän Krimin niemimaan Sakyn lentotukikohtaan.[4] Maaliskuussa 2022 kolme Venäjän A-50 -tutkavalvontakonetta havaittiin Valko-Venäjän Baranavitšyn lentotukikohdassa.[5] Venäjä kävi tässä vaiheessa hyökkäyssotaa Ukrainassa.

Konetyyppiä käyttävät Irak, Intia ja Venäjä. Vastaavanlainen yhdysvaltalainen konetyyppi on E-3 Sentry.

Tekniset tiedotMuokkaa

Lähde:lähde?

Yleiset ominaisuudet

  • Miehistö: 5 lentomiehistö +6 taktinen miehistö
  • Pituus: &&&&&&&&&&&&&046.059000046,59 m
  • Kärkiväli: &&&&&&&&&&&&&050.050000050,50 m
  • Korkeus: &&&&&&&&&&&&&014.076000014,76 m
  • Siipipinta-ala: &&&&&&&&&&&&0300.&&&&00300 m²
  • Tyhjäpaino: &&&&&&&&&&089000.&&&&0089 000 kg
  • Lentopaino: &&&&&&&&&0155000.&&&&00155 000 kg
  • Suurin lentoonlähtöpaino: &&&&&&&&&0190000.&&&&00190 000 kg
  • Hyötykuorma: &&&&&&&&&&&09000.&&&&009 000 kg

Suoritusarvot

  • Suurin nopeus: &&&&&&&&&&&&0900.&&&&00900 km/h
  • Sakkausnopeus: &&&&&&&&&&&&0208.&&&&00208 km/h
  • Lentomatka: &&&&&&&&&&&06400.&&&&006 400 km
  • Lakikorkeus: &&&&&&&&&&012000.&&&&0012 000 m
  • G-voimarajat: 2

Aseistus
lähde?

LähteetMuokkaa

  1. ​Beriev A-50 Mainstay globalsecurity.org. Viitattu 29.3.2022. (englanniksi)
  2. a b Greg Waldron: ​PICTURE: Russia continues A-50 AEW&C upgrade work flightglobal.com. 31.12.2018. Viitattu 29.3.2022. (englanniksi)
  3. a b ​ Defense contractor delivers upgraded A-50U long-range ‘flying radar’ to Russian troops tass.com. 29.12.2021. Viitattu 29.3.2022. (englanniksi)
  4. Tim Ripley & Mark Cazalet: Arkistoitu kopio​ Russia reinforces Crimea Jane's Defence Weekly, janes.com via archive.org. 12.12.2018. Arkistoitu 13.12.2018. Viitattu 29.3.2022. (englanniksi)
  5. Air Bases Belarus & Russia March 3-6 cybershafarat.com. 8.3.2022. Viitattu 22.3.2014. (englanniksi)

Aiheesta muuallaMuokkaa

 
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Berijev A-50.
Tämä ilmailuun liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.
  • Merkinnän syy: kokoelma irrallisia yksityiskohtia ja koneesta ja sen kehityksestä ei juuri mitään